Rakentamisen toimialakatsaus I/2008

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Jukka Oikarinen (09) 1734 2969
rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto rakentamisen suhdannetilanteesta

Rakennusyritysten liikevaihto kasvaa edelleen vauhdilla vaikkakin voimakkain kasvu on taittunut. Työmarkkinat vetivät rakennusmiehiä vielä kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, ja alan työttömien määrä supistui. Suomalaisten ja Suomen talous on kuluttajabarometrin ja julkaistujen tilastolukujen valossa tähän saakka selvinnyt hyvin kansainvälisen talouden heikkenemisestä. Kuitenkin hinta- ja kustannuspaineet ovat tuntuvasti lisääntyneet. Kaikki rakentamiseen liittyvät kustannusindeksit osoittavat rakentamisen kustannustason kohoavan nopeasti. Vaikka raaka-aineiden hintojen kohoaminen ja rahoitusmarkkinoiden epävarmuus ovat nostaneet myös yleistä inflaatiota merkittävästi, rakentamiseen liittyvät kustannukset kasvavat edelleen kuluttajahintojen nousua nopeammin.

Vuodesta 2007 tuli rakentamisen huippuvuosi sitten 1990-luvun taitteen. Uudisrakennustöitä käynnistettiin 16 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Rakentamisen painopiste siirtyi selkeästi asuntorakentamisesta muuhun rakentamiseen. Toimitilarakentamisen aloitukset kasvoivat vahvasti loppuvuotta kohti kiihtyen, jolloin asuinrakentamisen osalta kehitys oli juuri päin vastainen. Suunta muuttui vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä kun sekä luvat että aloitukset kääntyivät selvään laskuun sekä asuinrakentamisen että muun rakentamisen osalta.

Kahden pessimistisen neljänneksen jälkeen kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä rakennusalalla uskottiin suhdannetilanteen pysyvän ennallaan tai hieman vahvistuvan. Samaan aikaan myönnettyjen lupien määrä ja aloitettujen rakennushankkeiden määrä aleni selvästi. Näiden lukujen valossa käynnissä oleva rakennustuotanto verrattuna vuoden takaiseen tulee vähenemään lähikuukausina ellei toisen vuosineljänneksen em. luvuissa tapahdu muutosta parempaan. Myös kuluttajien näkemykset tulevaisuudesta ovat heikentyneet. Toukokuussa kuluttajabarometrin luvut heikkenivät edelleen.

Sivun alkuun

Uudisrakentamisen aloitukset kääntyivät laskuun

Vuosi 2007 oli kiivaimman rakentamisen vuosi sitten 1990-luvun taitteen vaikka asuinrakentaminen taittuikin laskuun. Muun rakentamisen, erityisesti toimitilarakentamisen vahva kasvu kiritti rakennustuotannon uuteen huippuun. Vuoden 2008 ensimmäinen neljännes käänsi rakennustuotannon näkymät negatiivisiksi. Tämän vuoden ensimmäinen neljännes näyttää myönnettyjen lupien valossa entistä synkemmältä: tammi-maaliskuussa myönnettyjen rakennuslupien määrä väheni 12 prosenttia. Asuinrakentamisen luvat vähenivät peräti viidenneksellä.

Myös uudisrakennustöiden aloitukset vähenivät tammi-maaliskuussa 18 prosenttia edellisvuodesta, 7,46 miljoonaan kuutiometriin. Asuinrakennusten aloitukset vähenivät 3 prosenttia, toimisto- ja liikerakennusten aloitusten supistuessa 26 prosenttia sekä teollisuusrakennusten aloitusten 25 prosenttia. Kaiken kaikkiaan muiden kuin asuinrakennusten rakennusten aloitukset vähenivät 23 prosenttia.

Uudisrakentamisen volyymi-indeksissä, joka kuvaa käynnissä olevan rakennustuotannon määrää, rakennustuotantomarkkinoiden kaksijakoisuus näkyy hyvin selvästi. Rakentamisen kokonais- volyymi oli tammi-maaliskuussa vielä 9 prosentin kasvussa vuoden takaiseen verrattuna.

Käynnissä olevan asuinrakentamisen tuotannon määrä on supistunut kiihtyvällä tahdilla huhtikuusta 2007 lähtien. Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä asuinrakentaminen väheni 10,5 prosenttia.

Muun rakentamisen volyymi kasvoi tammi-maaliskuussa sitä vastoin hyvin vahvasti, 28 prosentin voimalla. Vuonna 2007 liikerakentamisen volyymi kasvoi 59 prosenttia ja toimistorakentamisen volyymi 66 prosenttia vuodesta 2006. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä liikerakentamisen volyymin kasvoi edelleen vahvasti, 32 prosenttia ja toimistorakentamisen volyymi samoin, 57 prosenttia. Kuitenkin edellä mainittujen lupien ja aloitusten määrän selvä väheneminen ennakoi karusti rakennustuotannon tulevaa hiipumista ellei tulevina kuukausina päädytä aloittamaan uusia kohteita selvästi aiempaa enemmän.

Rakentamisen aloitusten kuutioista huomattava osa, noin 15 prosenttia tuli alkuvuonna varastorakennuksista. Varastorakennusten kuutiot ovat kuitenkin halpoja rakentaa verrattuna esimerkiksi liike ja toimistorakennuksiin, jotka vaativat huomattavasti enemmän rakennustarvikkeita ja työtä rakennettua kuutiota kohti. Asuin ja liike- ja toimistorakennusten kuutiot ovatkin 3-4 kertaa kalliimpia kuin varastorakennuksen kuutiot. Uudisrakentamisen volyymissä varastorakennusten osuus onkin edellä mainituista syistä johtuen enää viitisen prosenttia.

Vuonna 2007 aloitettiin kaikkiaan 30 800 uuden asunnon rakennustyöt. Asuinrakentamisen vuosia jatkunut kasvu tasaantui vuonna 2006 ja kääntyi lievään laskuun vuonna 2007. Kaiken tyyppisiä asuntoja aloitettiin rakentamaan vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä aloitettiin 4 900 asunnon rakentaminen, mikä on 5 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Näiden asuinrakennusten yhteenlaskettu tilavuus pieneni samaan aikaan 3 prosenttia, joten aloitetut asunnot olivat keskimäärin hieman tilavampia kuin aiemmin. Tämä muutos on seurausta lähinnä rakennettavien asuinrakennustyyppien välisten suhteellisten osuuksien muutoksista.

Rakentamisen kallistuminen on pienentänyt rakennettavien omakotitalojen kokoa. Omakotitalojen pinta-ala kasvoi vuodesta 1999 aina kesään 2006 saakka, jonka jälkeen pinta-ala kääntyi hienoiseen laskuun. Rakennuslupien kerrosalalla mitattuna omakotitalojen keskikoko on laskenut parin vuoden aikana 4 neliömetrillä. Vuoden 2008 alussa omakotitalon huoneistoala oli 143 neliötä.

Kuvio 1. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi

Sivun alkuun

Rakennusyritysten liikevaihto jatkaa voimakasta kasvua

Rakentamisen liikevaihdon kasvu jatkuu selvästi voimakkaampana kuin rakennustuotannon määrän kehityksen perustella voisi arvella. Rakentamisen toimialan yritysten liikevaihdon kasvu on hieman hidastunut, mutta on edelleen huomattavan nopeaa: kasvua oli tammi-maaliskuussa 15 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vielä kesällä 2007 liikevaihdon kasvu oli 20 prosentin luokkaa.

Talonrakennusyritysten liikevaihto oli tammi-maaliskuussa noin 14 prosenttia korkeampi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Talonrakentamisen toimialan kasvuun neljännellä vuosineljänneksellä vaikuttivat eniten henkilöstömäärältään pienet yritykset. Maa- ja vesirakentamisen toimialalla kasvuun vaikuttivat myös pienet yritykset, mutta niiden kasvuvaikutus ei poikennut niin paljon keskisuurista ja suurista yrityksistä kuin talonrakentamisessa.

Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihto kasvoi talonrakennusyrityksiä vauhdikkaammin, yli 18 prosenttia. Liikevaihdon kasvuvauhti nopeutui hieman edellisestä neljänneksestä, mutta oli hitaampaa kuin vuoden 2007 alkupuoliskolla. Maa- ja vesirakentamisessa onkin käynnissä useita huomattavan suuri hankkeita, muun muassa Vuosaaren satama ja rata, Hakamäentien ja Lohja-Muurla -moottoritien rakentaminen.

Kuvio 2. Rakentamisen liikevaihtoindeksi

Mikäli liikevaihdon kehityksestä poistetaan hintojen muutosten vaikutus, myynnin määrän kasvuksi saadaan 7,5 prosenttia. Näin ollen havaitusta liikevaihdon kasvusta puolet tulee hintojen muutoksesta. Eurostatin tilastoissa rakennustuotannon määrä (volyymi) kasvoi EU27 maissa 2,1 prosenttia.

Talonrakentamisen myynnin määrä kasvoi 7 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisen myynnin määrän kasvu oli reilut 10 prosenttia tammi-maaliskuussa vuoden takaiseen verrattuna. Myynnin määrän kasvu oli selvästi hitaampaa kuin edellisvuonna. Kasvun hidastuminen on seurausta maarakennuskustannusten noususta. Viime vuoden alun 2-4 prosentin kustannusten nousun tasosta on tultu 7-10 prosentin kustannusten nousun tasolle. Eurostatin tilastoissa EU27 maiden talonrakentamisen määrä kasvoi 1,8 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisen määrä kasvoi 4,1 prosenttia. Kaikkiaan rakentamisen kasvu on Suomessa vahvaa muihin EU-maihin verrattuna.

Sivun alkuun

Maa- ja vesirakentamisen kustannusten nousu kiihtyi

Rakennuskustannukset nousivat 4,8 prosenttia tammi-maaliskuussa 2008. Nousu on hivenen hidastunut viime vuodesta, mutta on edelleen selvästi nopeampaa kuin 2000-luvulla keskimäärin. Rakentamisen kustannustaso on noussut selvästi yleistä kustannuskehitystä nopeammin vuodesta 2003 alkaen. Viime kuukausina kuluttajahintojen ja rakennuskustannusten välinen ero on pienentynyt selvästi kuluttajahintojen nousun kiihdyttyä. Kuluttajahintojen nousu on jatkunut koko vuoden 2007. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä kuluttajahinnat nousivat 3,8 prosentin tahdilla.

Kuluttajahintojen nousu alkoi vuonna 2005, jonka jälkeen nousu on vähitellen kiihtynyt. Toukokuussa inflaatio oli jo 4,2 prosenttia. Rakentamisen kustannukset niin talonrakentamisessa kuin maa- ja vesirakentamisessa ovat kuitenkin nousseet vuoden 2002 kolmannesta neljänneksestä lähtien nopeammin kuin yleinen hintataso, mutta nyt ero talonrakentamisen kustannusten ja kuluttajahintojen välillä on kaventunut nopeasti.

Rakentamisen kustannuksia on kasvattanut eniten tarvikepanosten hintojen nousu, joka on vuoden 2007 lopulla ja vuoden 2008 alussa hivenen hidastunut vuoden 2007 kevään pyrähdyksestä. Rakennuskustannusten nousun taustalla on kiivas rakentaminen Suomessa sekä globaalin vahvan talouskasvun siivittämä rakentamisen raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen nousu. Erityisesti puutavara, betonielementit sekä rahoitus ovat kallistuneet vuoden takaisesta. Tammi-maaliskuussa eniten kallistuneet tarvikeryhmät ovat olleet rakennustekniset tarvikkeet, noin 9 prosenttia sekä LVI-tarvikkeet, lähes 6 prosenttia. LVI-tarvikkeiden ryhmässä eniten ovat kallistuneet patteriputket, noin 13 prosenttia.

Maa- ja vesirakentamisen kustannusnousu kiihtyi edelleen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 7,5 prosenttiin vuoden takaisesta. Edellisestä neljänneksestä nousua tuli 1,3 prosenttia. Kustannustason nousuun eniten vaikuttaneet tekijät ovat edelleen oman kaluston kustannukset ja materiaalikustannukset. Kustannusnousun taustalla ovat kohonneet korkokustannukset, polttoaineiden kallistuminen sekä bitumin, metallituotteiden sekä maa- ja kiviaineksen kallistuminen. Työlajeista eniten on kallistunut päällystystyöt, noin 12 prosenttia. Maarakennuskustannukset ovat nousseet kiihtyvällä vauhdilla vuodesta 2003 alkaen. Huhtikuussa kustannusten nousu kiihtyi edelleen, vuositasolla 7,8 prosenttiin.

Vuoden 2008 ensimmäisten kuukausien aikana talonrakentamisen kustannusten nousu on hieman hellittänyt, mutta maarakennuskustannusten nousuvauhti on edelleen kiihtynyt yleisen inflaation tavoin.

Kuvio 3. Kustannusindeksit

Sivun alkuun

Rakentamisen työttömien määrä vähenee edelleen nopeasti

Rakentamisen toimialan avoimien työpaikkojen määrä kasvoi kolmanneksella tammi-maaliskuussa. Kaikkien toimialojen avoimien työpaikkojen määrä kasvoi vastaavana aikana 17 prosentilla. Rakentamisen toimialan työttömien määrä väheni 9 prosenttia. Kaikkiaan työttömien määrä väheni työvoimatutkimuksen mukaan noin 10 prosenttia. Rakennusalan työttömien määrä on vähentynyt yhtäjaksoisesti vuodesta 1996. Erityisen nopeaa työttömyyden väheneminen on ollut vuosina 2006 ja 2007. Vaikeasti täytettävien rakentamisen toimialan avointen työpaikkojen määrä on ollut voimakkaassa kasvussa.

Rakennusalan työllisten määrän arviointia vaikeuttaa ulkomaisen työvoiman ja vuokratyövoiman käyttö toimialalla. Ulkomainen lyhytaikainen työvoima jää pitkälti työllisyystilastojen ulkopuolelle. Vastaavasti rakentamisessa käytettävän vuokratyövoiman toimiala ei ole rakentaminen vaan työnvälitys ja henkilöstön hankinta (TOL2002=745). Työvoimatutkimusta on uudistettu siten, että vuodesta 2008 alkaen voidaan saada tietoa vuokratyövoiman jakautumisesta toimialoittain. Uusia tietoja olisi siten käytettävissä vuonna 2009.

Kuvio 4. Rakentamisen ansiotaso, työvoima ja palkkasumma

Rakennusyritysten vuoden 2008 tammi-maaliskuussa maksama palkkasumma oli noin 14 prosenttia edellisvuotta suurempi. Edellisten vuosineljännesten tavoin palkkasummaa kasvattivat rakennusalan työllisten määrän, tehtyjen työtuntien määrän lisääntyminen ja ansiotason kasvu. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä ansiotaso nousi 5,5 prosenttia ja työllisten määrä kasvoi reilut 10 prosenttia. Kaikkiaan työllisiä oli lähes 171 000.

Talonrakennusyritysten maksama palkkasumma kasvoi tammi-maaliskuussa lähes 14 prosenttia. Tammi-maaliskuussa työllisten määrä kasvoi reilut 12 prosenttia. Samaan aikaan talonrakennusalan työttömien määrä väheni 7 prosenttia. Huomattavaa on ettei alan avoimien työpaikkojen määrä enää kasvanut ensimmäisellä neljänneksellä.

Maa- ja vesirakennusyritysten maksama palkkasumma kasvoi tammi-maaliskuussa 13 prosenttia. Kasvuvauhti oli hieman nopeampaa samoin kuin edellisen neljän neljänneksen kasvu. Tammi-maaliskuussa työllisten määrä kasvoi 3,5 prosenttia. Samaan aikaan maa- ja vesirakennusalan työttömien määrä väheni 7 prosenttia.

Sivun alkuun

Rakennusluvat ja aloitukset ennakoivat supistuvaa talonrakennustuotantoa

Rakentamisen lähiajan suhdannenäkymiä peilaavan Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) tuottaman rakennusalan suhdannebarometrin saldoluku nousi hieman plussan puolelle tammi-maaliskuussa. Edelliset neljännekset olivat olleet selvästi miinusmerkkisiä. Saldoluku oli -15 vuoden 2007 viimeisellä ja -16 sitä edellisellä neljänneksellä.

Lähellä nollaa oleva saldoluku kertoo, että vallitsevaan tilanteeseen ei odoteta juurikaan muutoksia. Mitä enemmän saldoluku poikkeaa nollasta, sitä positiivisempia tai negatiivisempia odotukset ovat. 2000-luvulla synkimmät saldoluvut olivat vuoden 2001 toisella neljänneksellä, jolloin saldoluku oli lukemassa -60. Myös tilauskannan tasoa suhteessa normaaliin mittaava saldoluku on laskenut parin viimeisen neljänneksen aikana. Saldoluku on kuitenkin yhä positiivinen, tosin alempi kuin parina aiempana neljänneksenä.

Kuluttajien näkemykset tulevaisuudesta kääntyivät laskuun vuoden 2007 loppupuolella. Vuoden 2008 alkuvuoden kuluttajabarometrin luvut heikkenivät viime vuodesta. Kuluttajien luottamusindikaattorin lukema sahailee 11 -12 pisteen lukemissa. Vaikka Suomen talouden ja työllisyyden myönteiseen kehitykseen ei uskota, oman talouden osalta näkymiä pidetään edelleen valoisina. Tosin toukokuussa myös usko omaan talouteen alkoi heiketä. Vuoden alun kuluttajabarometrin luvut ovat hieman pitkän ajan keskiarvon alapuolella.

Kuvio 5. Rakentamisen suhdanneodotukset, rakennusluvat ja liikevaihto

Myönnettyjen rakennuslupakuutioiden määrä väheni selvästi tammi-maaliskuussa, 12 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Rakennusluvat vähenivät kaikissa rakennustyypeissä lukuun ottamatta teollisuus- ja varastorakennuksia. Lupakehityksen ja aiemmin esitettyjen tammi-maaliskuun aloitustietojen jyrkän vähenemisen perusteella voidaan arvioida, että uudisrakentaminen tulee hiljenemään.

Asuinrakentamisessa kysynnän hiipumiseen vaikuttavia tekijöitä ovat olleet mm. laina-aikojen pidentymisen tarjoama jousto kuukausittaisiin lainaeriin on käytetty ja huippumatalat korot ovat toistaiseksi historiaa. Lisäksi päivittäiset uutiset rahoitusmarkkinoista luovat epävarmuutta, joka hidastaa päätöksentekoa ja hillinnee rakentajien kiinnostusta aloittaa uusia hankkeita. Rahalaitosten myöntämien uusien asuntolainojen määrän kasvu alkoi hiipua loka-joulukuussa 2007 ja vuoden 2008 ensimmäisellä neljänneksellä uusien myönnettyjen asuntolainojen väheneminen jatkui.

Kuvio 6. Myönnetyt rakennusluvat

Sivun alkuun

Fokus: Suuria rakennushankkeita paljon

Käynnissä olevia suuria, tilavuudeltaan yli 50 tuhannen kuution rakennushankkeita on nyt enemmän kuin kertaakaan aiemmin ajanjaksolla 1999-2007. Erityisesti vuosien 2006 ja 2007 aikana suurille rakennushankkeille myönnettyjen lupien lukumäärä kasvoi huomattavasti.

Mainittuna ajanjaksona myönnettiin luvat kaikkiaan 649 suurelle rakennushankkeelle. Näistä 511 oli uusia rakennuksia ja 138 laajennuksia. Uusille hankkeille myönnetyistä luvista 124 myönnettiin liikerakennuksille, 109 varastorakennuksille, teollisuusrakennuksille 101 ja toimistorakennuksille 79. Kaikkiaan vuonna 2007 myönnettiin rakennuslupa reilulle 63 tuhannelle rakennukselle, joista 52 tuhatta oli uusia ja 11 tuhatta laajennuksia.

Suurten rakennushankkeiden osuus kaikista rakennustyypille myönnetyistä luvista (lupakuutioista) oli viime vuonna suurin toimistorakennuksissa peräti 55 prosenttia. Liike- ja varastorakennusten luokissa osuus oli noin 43 prosenttia. Teollisuusrakennuksissa suurten osuus, reilu 20 prosenttia kaikista oli melko matala verrattuna muihin tarkasteltuihin pääryhmiin. Suurten hankkeiden osuus koko rakennustuotannosta onkin melkoinen. Mikäli investoinnit suuriin kohteisiin vähenisivät merkittävästi, näkyisi tämä myös selvästi koko rakennustuotannon määrän alenemisena.

Suuria hankkeita on nyt käynnissä aiempaa enemmän kaikissa rakennustyyppien ryhmissä. Liikerakentamisen ja varastorakentamisen hankkeille myönnettyjen lupien lukumäärä on kasvanut vuodesta 2004 alkaen. Erityisesti parin viime vuoden aikana suurten liikerakennusten ja varastorakennusten lupamäärät ovat kasvaneet kiihtyvään tahtiin. Liikerakennuksia rakennetaan nyt kuutioilla mitattuna yli 2 kertaa enemmän kuin vuonna 2000. Myös suurille toimistorakennuksille myönnettyjen lupien määrän lasku saavutti pohjansa 2004, jonka jälkeen myös näiden lukumäärä lähti vahvaan kasvuun.

Liikerakentamisen käypähintainen arvo oli 13,6 prosenttia koko talonrakentamisen käypähintaisesta arvosta vuonna 2007. Liikerakentamisen osuus aloitetuista kuutioista oli hivenen suurempi eli 15,8 prosenttia. Kaikenlaisten liiketilojen rakentaminen oli kuutiota kohti siten hieman edullisempaa kuin talonrakentamisen keskimäärin.

Suurien liike- ja toimistorakennusten rakentaminen kertoo rakennuttajien vahvasta luottamuksesta tulevaisuuteen ja kauppapaikkojen sekä toimistotilojen kysynnän rakenteiden muuttumisesta. Toisaalta suurten hankkeiden suunnittelu ja toteuttaminen ei aina ole kovin nopeaa, varsinkin jos suunnitelmia halutaan toteuttaa alueille, joissa ei ole valmista kaavaa.

Kuvio 7. Liike- ja tavaratalot sekä kauppakeskukset 1994-2007

Uusien logististen keskusten rakentamisen myötä varastorakennushankkeet ovat suurempia kuin aiemmin. Varastorakentaminen onkin keskittynyt aiempaa enemmän suuriin hankkeisiin, sillä suurten osuus koko rakennustyypin rakennuksista on kasvanut tasaisesti viimeisen 10 vuoden aikana. Vuodesta 1999 suurten varastorakennusten keskimääräinen kerrosala on kasvanut 10 tuhannesta neliöstä 18 tuhanteen neliöön. Ainoastaan varastorakennusten luokassa suuret ovat kasvaneet vieläkin suuremmiksi kuin aiemmin.

Suuret rakennushankkeet ovat ajoittain todella suuria kuten Ideapark aikanaan tai parhaillaan rakenteilla oleva ydinvoimala. Näitä hankkeita on myös suhteellisen pieni määrä, joten yksittäiset suuret hankkeet heiluttavat ajoittain jopa koko rakennustuotannon lukuja, puhumattakaan tarkemmista tarkasteluista, joissa em. hankkeet ovat mukana.

Seuraava, vuoden 2008 toista neljännestä käsittelevä rakentamisen toimialakatsaus ilmestyy 26.9.2008

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot
Kuvio 1. Tilastokeskus: Uudisrakentamisen volyymi-indeksi
Kuvio 2. Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja
Kuvio 3. Tilastokeskus: Kustannusindeksit
Kuvio 4. Tilastokeskus: Ansiotasoindeksi, Työvoimatutkimus, Palkkasummakuvaajat
Kuvio 5. Elinkeinoelämän keskusliitto: Rakentamisen suhdanneodotukset, Tilastokeskus: Rakennusluvat ja liikevaihto
Kuvio 6. Myönnetyt rakennusluvat
Kuvio 7. Liike- ja tavaratalot sekä kauppakeskukset 1994-2007


Päivitetty 27.6.2008