Suomalainen kilpailuvaltio ja alueiden kilpailukyky:
Suomi siirtymässä hyvinvointivaltiosta kohti kilpailuvaltiota

  1. Tarkastelussa Helsingin seutu ja sen yliopistot
  2. Hyvinvointivaltioista kilpailuvaltioihin?
  3. Huomio ydinalueiden kilpailukyvyn edistämiseen
  4. Suomi muuttui kohti kilpailuvaltiota 1990-luvun aikana
  5. Eriarvoistumiseen liian vähän huomiota
  6. Suomessa vähemmän panostusta suurten kaupunkien kilpailukykyyn
  7. Kilpailuvaltiokehitys voimistuu
  8. Asenne pääkaupunkiseudun kasvuun ollut kielteinen
  9. Valtion toimien vaikutukset ristiriitaisia
  10. Pääkaupunkiseutu panostanut kilpailukykyyn
  11. Kaupungit lisänneet yhteistyötään elinkeinopolitiikassa
  12. Yliopistojen merkitys kaupungeille korostunut
  13. Kaupallisesta toiminnasta myös monia ongelmia

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Huomio ydinalueiden kilpailukyvyn edistämiseen

Kilpailuvaltiokehitys tuo mukanaan muutoksia, jotka liittyvät myös alueiden kehittämiseen. Brennerin mukaan olennainen osa kilpailuvaltion politiikkaa on se, että valtio alkaa panostaa muutamien tärkeimpien kaupunkiseutujen toimintaedellytyksiin ja kilpailukykyyn.

Nämä ydinseudut nähdään maan taloudellisen kasvun moottoreina ja niitä priorisoidaan kansallisessa politiikassa. Tavoitteena on muodostaa niistä houkuttelevia paikkoja kansainvälisille yrityksille ja ulkomaisille investoinneille.

Aluepolitiikassa tasapainoisen alueellisen kehityksen tavoite on siten saanut antaa tilaa pääkaupunkien ja muiden ydinalueiden kilpailukyvyn edistämiselle. Tämä on Brennerin mukaan johtanut epätasaisen alueellisen kehityksen voimistumiseen eri puolilla läntistä Eurooppaa.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 11.7.2008