Elinajanodotteen muutos Helsingissä 1991-2005:
Helsinkiläiset saaneet lisää elinvuosia, mutta niitä on vähemmän
kuin muilla suomalaisilla
- Helsinki viitisen vuotta muuta Suomea jäljessä elinajanodotteen kehityksessä
- Iäkkäiden kuolleisuus alentunut
- Kuolleisuus sepelvaltimotautiin vähentynyt
- Koulutusryhmittäiset erot kasvaneet
- Mitä alempi koulutustaso, sitä suurempi ero Helsingin ja muun Suomen välillä
- Sosiaalinen rakenne erottaa Helsingin alueita
- Erojen kasvu vastoin terveyspoliittisia tavoitteita
- Elinajanodote kuvaa jäljellä olevaa elinaikaa
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kuolleisuus sepelvaltimotautiin vähentynyt
Kuviot 2 ja 3 kuvaavat, kuinka paljon kuolleisuuden muutoksella eri kuolemansyissä oli vaikutusta elinajanodotteen muutokseen jaksolta 1991-1995 jaksolle 2001-2005. Tulokset esitetään Helsingille ja muulle Suomelle, jolla tarkoitetaan kuvion 1 tapaan pääkaupunkiseudun ulkopuolista Suomea.
Sekä Helsingissä että muualla tärkein syy elinajanodotteen kasvuun oli sepelvaltimotautikuolleisuuden alene- minen. Alenemisella oli suurempi vaikutus muualla Suomessa, jossa kuolleisuuden lähtötaso oli korkeampi.
Toisaalta Helsingissä aleni muuta Suomea enemmän kuolleisuus itsemurhiin sekä tapaturmaisiin ja väkivaltaisiin kuolemansyihin. Lisäksi alkoholikuolleisuus - naisilla myös keuhkosyöpäkuolleisuus - kasvoi muualla Suomessa, kun Helsingissä ei juuri tapahtunut muutosta aiempaan.
Kuvio 2. Eri kuolemansyiden osuudet 20-vuotiaiden elinajanodotteiden muutoksesta kaudesta 1991-1995 kauteen 2001-2005 Helsingissä ja muualla Suomessa, miehet
Kuvio 3. Eri kuolemansyiden osuudet 20-vuotiaiden elinajanodotteiden muutoksesta kaudesta 1991-1995 kauteen 2001-2005 Helsingissä ja muualla Suomessa, naiset
Päivitetty 4.9.2008