Kehittämispolitiikkaan ei odotusten mukaista otetta Kainuussa
- Lähtökohdat Kainuun hallintokokeilulle - miksi juuri Kainuu?
- Hallintokokeilun tarkoitus ja tavoitteet
- Maakunta päättää rahoista ja hyvinvointipalveluista
- Kehittämispolitiikka lähtökuopissaan Kainuussa
- Pettymystä maakuntavaltuuston toimintaan
- Valtion tukea saatu vain vähän
- Suurimmat haasteet hallintotavassa ja -kulttuurissa
- Yhteinen näkemys, yhteiset tavoitteet
- Maakuntajohdon rooli ja vastuu suuri
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Maakunta päättää rahoista ja hyvinvointipalveluista
Hallintokokeilulain mukaan maakunnan tehtävänä on päättää tarkoituksenmukaisuusharkintaa vaativan ja maakunnan kannalta merkittävän kansallisen kehittämisrahoituksen, Kainuun kehittämisrahan ja EU:n rakennerahastovarojen suuntaamisesta. Sen lisäksi maakunta sai vastuulleen keskeiset kunnalliset hyvinvointipalvelut eli sosiaali- ja terveydenhuollon ja toisen asteen koulutuksen järjestämisen.
Alueen kehitykseen vaikuttavan rahoituksen hallinnointia leimaa perinteisesti tietty hajanaisuus ja vaikea hahmotettavuus, ja rahoitusjärjestelmässä korostuvat eri hallinnonalojen erityisintressit alueen kokonaistarkastelun kustannuksella. Kokonaisuus hajautuu useiksi kymmeniksi tai sadoiksi päätöksiksi hallintoon, joten päätöksissä päähuomio kiinnittyy paljolti myös muuhun kuin maakunnan näkökulmaan.
Näin ollen kansallisen kehittämisrahoituksen hallinnointi ja rahoituksesta päättäminen Kainuun maakunnassa tarjoaa enemmän mahdollisuuksia alueellisten erityispiirteiden huomioimiselle. Kansallisen kehittämisrahoituksen kokoaminen ja päätösvallan siirtäminen maakuntaan Kainuun kehittämisrahan myötä oli merkittävä hajauttamistoimi, ja sen kautta uskottiin syntyvän aidosti maakunnallinen ja kokonaisvaltainen kehittämisnäkemys.
Kuvio 2. Kainuun hallintokokeilun aikainen monitasoympäristö
Päivitetty 11.11.2008