Kehittämispolitiikkaan ei odotusten mukaista otetta Kainuussa
- Lähtökohdat Kainuun hallintokokeilulle - miksi juuri Kainuu?
- Hallintokokeilun tarkoitus ja tavoitteet
- Maakunta päättää rahoista ja hyvinvointipalveluista
- Kehittämispolitiikka lähtökuopissaan Kainuussa
- Pettymystä maakuntavaltuuston toimintaan
- Valtion tukea saatu vain vähän
- Suurimmat haasteet hallintotavassa ja -kulttuurissa
- Yhteinen näkemys, yhteiset tavoitteet
- Maakuntajohdon rooli ja vastuu suuri
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Kehittämispolitiikka lähtökuopissaan Kainuussa
Idea Kainuun hallintokokeilusta syntyi valtakunnan politiikan huipulta. Silloinen pääministeri Paavo Lipponen visioi mallia, jossa Kainuun elinkeinojen kehittämisestä vastaisi yksi, joko Kajaanin kaupunkiin tai maakuntahallintoon nojaava organisaatio.
Osana Tampereen yliopiston laajempaa seurantatutkimusta valmistunut Heidi Pyykkösen pro gradu -tutkimus osoittaa, että tyytymättömyydellä Kainuun hallintokokeilun tämänhetkiseen tilanteeseen on vahvoja yhteyksiä kehittämispolitiikkaan.
Maakuntavaltuusto ei ole ottanut niin vahvaa otetta maakunnan kehittämispolitiikasta kuin tarkoitus ja kainuulaisten omakin tahto alunperin oli. Kainuun maakuntavaltuusto on tyytynyt tekemään rutiiniluontoisesti ne aluekehitysvarojen kohdentamispäätökset, joihin laki antaa sille päätösvallan. Päätöksissä ei ole tehty merkittäviä poikkeuksia aluehallinnon viranomaisten esityksiin kehittämisrahan myöntämisestä ja sitä kautta kansallisten linjausten toteuttamisesta.
Päivitetty 11.11.2008