Kehittämispolitiikkaan ei odotusten mukaista otetta Kainuussa
- Lähtökohdat Kainuun hallintokokeilulle - miksi juuri Kainuu?
- Hallintokokeilun tarkoitus ja tavoitteet
- Maakunta päättää rahoista ja hyvinvointipalveluista
- Kehittämispolitiikka lähtökuopissaan Kainuussa
- Pettymystä maakuntavaltuuston toimintaan
- Valtion tukea saatu vain vähän
- Suurimmat haasteet hallintotavassa ja -kulttuurissa
- Yhteinen näkemys, yhteiset tavoitteet
- Maakuntajohdon rooli ja vastuu suuri
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Suurimmat haasteet hallintotavassa ja -kulttuurissa
Kehittämisnäkökulmasta tarkasteltuna valta liittyy selvästi käytettävissä olevien voimavarojen hallitsemiseen. Valta kytkeytyy suomalaisen julkisen hallinnon rakenteisiin pitää yllä byrokraattisuutta ja hierarkkisuutta jopa Kainuun hallintokokeilun kaltaisessa merkittävässä hallinnon uudistamiskokeilussa. Vaikuttavin valta on olemassa hallinnollisissa rakenteissa sekä toiminnan logiikassa, joihin hallintokokeilu ei ole pystynyt ainakaan toistaiseksi vaikuttamaan odotetulla tavalla.
Uuden organisaation toiminnan tehokas aloittaminen vaatii kuitenkin aikaa ja toimijoiden pitkäjänteistä sitoutumista. Kainuun hallintokokeilu on ilmiönä usealla hierarkiatasolla toimiva laaja kokonaisuus, joten eri hallintokuntien vakiintuneiden toimintakäytännöt, suunnittelu- ja päätöksentekotavat, valta-asetelmat ja perinteinen ylhäältä alas suuntautuva toimintakulttuuri ei muutu hetkessä.
Hallinnon kehittämisen suurimmat haasteet eivät kuitenkaan ole pelkästään organisaatiorakenteissa, vaan syvemmällä hallinnollisten toimintatapojen ja hallintokulttuurin ytimessä.
Päivitetty 11.11.2008