Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Kehittämispolitiikkaan ei odotusten mukaista otetta Kainuussa

  1. Lähtökohdat Kainuun hallintokokeilulle - miksi juuri Kainuu?
  2. Hallintokokeilun tarkoitus ja tavoitteet
  3. Maakunta päättää rahoista ja hyvinvointipalveluista
  4. Kehittämispolitiikka lähtökuopissaan Kainuussa
  5. Pettymystä maakuntavaltuuston toimintaan
  6. Valtion tukea saatu vain vähän
  7. Suurimmat haasteet hallintotavassa ja -kulttuurissa
  8. Yhteinen näkemys, yhteiset tavoitteet
  9. Maakuntajohdon rooli ja vastuu suuri

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Yhteinen näkemys, yhteiset tavoitteet

Kainuun hallintokokeilu ei ole valmis rakennelma, joka on välitettävissä valmiina uudistuksena eri hallintotasojen toimijoille. Se on ennen kaikkea oppimisen prosessi, jossa hallintokokeilussa mukana olevat organisaatiot toimivat eräänlaisella rajapinnalla, jossa sekä hallintokulttuuriset mallit että ihmisten henkilökohtaiset ja institutionalisoituneet käsitykset asiantuntemuksesta ja toimivasta yhteistyöstä kohtaavat. Aidosti yhteisinä koetut näkemykset ja tavoitteet auttavat hallinnon uudistuksen eteenpäin viemisessä tulevaisuudessa.

Tutkimustulosten perusteella voidaan pohtia, riittääkö hallinnon uudistamisessa ainoastaan hallintorakenteiden selkiyttäminen vai pitäisikö olemassa olevat hallintorakenteet kyseenalaistaa ja purkaa kokonaan. Vai voidaanko olemassa olevia hallintorakenteita edes purkaa kokonaan?

Keskushallinnon rooli julkisessa hallinnossa lienee vahva tulevaisuudessakin ja etenkin silloin, kun hallinnon uudistamiseen liittyy kysymyksiä voimavara- ja toimivallan uusjaosta. Tästä näkökulmasta voidaan kysyä, voiko hallintaa olla olemassa ilman vahvaa hallintokoneistoa (governing without government).

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 11.11.2008