Muuttuva syöminen muuttuvassa maailmassa

  1. Ekoajattelu ei vielä näy ruoan kulutuksessa
  2. Maito ostetaan nykyisin juustona
  3. Itse tekeminen on vähentynyt
  4. Vanhemmat käyttävät metsän antimia
  5. Ristiriitainen valmisruoka
  6. Ruokapalveluista ekohyötyjä?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Ristiriitainen valmisruoka

Valmisruokien kulutuksessa on suurta kasvua. Erityisesti aterian muodostavien valmisruokien hankinnat ovat lisääntyneet dramaattisesti; ne ovat nelinkertaistuneet viimeksi kuluneiden parinkymmenen vuoden aikana. Elintarvikkeiden hankinta on edennyt käyttövalmiimpien tuotteiden suuntaan; aamupuuron keitosta on siirrytty pikapuuroihin ja mysleihin tai jogurtteihin.

Mitä nuoremmista ikäluokista on kyse, sitä vähemmän ostetaan ruoanvalmistuksen raaka-aineita. Hedelmien sijaan on kasvanut hedelmämehujen hankinta. Nuoret ovat omaksuneet uusien elintarvikkeiden käytön, esimerkkeinä nuudelit ja pasta erilaisine valmiskastikkeineen. Myös pizzan suosio jatkuu ja pasta on tullut perunan tilalle enenevässä määrin. Italialaisen ruoan suosio on lisännyt tomaattisäilykkeiden ja pastan kulutusta. Vanhemmat ikäluokat puolestaan ovat tottuneet perunaan aterian osana. Perunan ohella on jatkettu muidenkin perinteisempien elintarvikkeiden hankintaa ja käyttöä.

Valmisruoista käyty keskustelu on usein ollut kulttuurisesti latautunutta, mutta ympäristön kannalta valmisruoka ei automaattisesti ole huono vaihtoehto. Esimerkiksi mikroaaltouunissa lämmittäminen on energiatehokkaampaa kuin uunissa valmistaminen. Toisaalta valmisruoka useimmiten edellyttää pitkää kylmäketjua.

Ympäristönäkökulman huomioonottaminen saattaa kiinnostavasti haastaa totutut käsitykset hyvästä syömisestä. Itse tekeminen ei aina välttämättä olekaan se paras tapa, ja uudet teknologiat haastavat vanhat. Mitä merkitsee ympäristön kannalta, että suomalaiset syövät enemmän valmisruokia, välipaloja ja kodin ulkopuolella? Mitä merkitsee ruoan tuotannon ja jakelun globalisoituminen? Tällä hetkellä tutkimustietoa on sen verran niukasti, että vastauksia on vaikea löytää siitä, mitkä ovat ruokatottumusten kokonaisuuden tai syömiseen liittyvien arkisten käytäntöjen muutosten ympäristövaikutukset (Varjonen - Viinisalo 2004).

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 16.3.2009