Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Pisa-koululaiset huolissaan tulevaisuuden ympäristöstä

  1. Norjalaiset vähiten, turkkilaiset eniten huolestuneita
  2. Ilman saasteet ja veden puute erottelevat maiden huolestuneisuutta
  3. Tytöt huolestuneempia kuin pojat
  4. Vanhempien koulutus vaikuttaa huoleen vain vähän
  5. "Pystyvyysusko" vähentää pessimismiä
  6. Korostetaanko huolia liikaa julkisuudessa?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Vanhempien koulutus vaikuttaa huoleen vain vähän

Hyvin koulutettujen vanhempien lasten nykytilaa koskevat ympäristöhuolet ovat vähäisempiä kuin vähemmän koulutettujen vanhempien lasten. Tämä koskee kaikkia kuutta kysyttyä ympäristöasiaa samalla tavalla. Tulevaisuuden osalta vanhempien koulutustaso ei sen sijaan selitä optimismia. - Suomessa sen sijaan vanhempien koulutus ei vaikuta nykytilannetta eikä tulevaisuutta koskeviin arvoihin.

Kiinnostavaa on se, että ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat kokevat nykytilan muuton kohdemaassa parhaimpana, alkuperäiset asukkaat huonoimpana ja toisen sukupolven muuttajat sijoittuvat tähän väliin. Tämä johtunee siitä, että kohdemaa ainakin alussa koetaan lähtömaata paremmaksi - siksihän sinne on muutettu. Suomessa sen sijaan toisen sukupolven muuttajat ovat lievästi tyytyväisimpiä. Tulevaisuudenkin osalta alkuperäisasukkaat ovat pessimistisimpiä, mutta Suomessa ei ole merkitseviä eroja tämän tekijän mukaan.

Asuinpaikan suuruus ei yllättäen vaikuta kokonaisaineistossa nykytilaa koskevaan huolestuneisuuteen yhteismittarin osalta, mutta ilman saastumisesta ollaan huolestuneimpia kaupungeissa. Sen sijaan energian riittävyydestä kaupungeissa ei olla yhtä lailla huolestuneita kuin maaseudulla. Yli miljoonan asukkaan kaupunkien asukkaita huolestuttaa myös veden puute enemmän kuin muita. Suomessa kaupunkien koululaiset ovat yllättäen tyytyväisempiä ympäristön nykytilaan kuin maaseutumaisten kuntien koululaiset.

Tulevaisuuden näkymien osalta Suomessa ei asuinpaikka vaikuta. Sen sijaan kaikkia 34 maata koskevan aineiston mukaan optimismi tuntuu melko suoraviivaisesti lisääntyvän, kun kaupungin koko kasvaa. Samat koululaiset eivät myöskään tunnu olevan erityisen huolissaan metsien hävittämisestä - ehkä he eivät ole metsiä erityisemmin nähneetkään. Tämä tulos on etukäteiskuvitelmamme vastainen. Selitys lienee siinä, että kaupunkimainen elinympäristö merkitsee tulevaisuuden turvaa valtaosassa maita, muttei Suomessa.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 16.3.2009