Julkisten hyvinvointipalvelujen arvo kotitalouksille

  1. Palveluiden arvo lisätään tuloihin
  2. Palveluiden käytöstä tuoretta tietoa
  3. Onko hyvinvointipalveluilla hintalappu?
  4. Hyötyjiä ovat erityisesti lapsiperheet
  5. Keskituloiset hyötyvät euromääräisesti eniten
  6. Suurituloisimmat käyttävät palveluita vähiten
  7. Euroissa laskettu etuus jakaantuu melko tasaisesti
  8. Palvelut ovat osa tulonjakopolitiikkaa

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Suurituloisimmat käyttävät palveluita vähiten

Keskimääräistä hieman vähemmän, mutta kuitenkin lähes 6 000 euroa kotitaloutta kohti, saavat etuutta hyvinvointipalveluista ensimmäinen, seitsemäs ja kahdeksas tuloryhmä. Ensimmäisessä eli kaikkein pienituloisimmassa ryhmässä on paljon yhden hengen talouksia kuten muun muassa opiskelijatalouksia. Myös vanhustalouksia on paljon, ja yhden huoltajan talouksistakin noin 15 prosenttia kuuluu tuohon joukkoon. Seitsemänteen ja kahdeksanteen kymmenykseen kuluvat taloudet ovat jo suhteellisen hyvätuloisia. Näihin tuloryhmiin kuuluu suhteellisesti eniten kahden huoltajan lapsiperheitä ja lapsettomia pariskuntia.

Kaikkein suurituloisimpiin tuloryhmiin, yhdeksänteen ja kymmenenteen desiiliin, kohdentuu etuuksia 4 000-4 500 euroa vuodessa eli selvästi vähemmän kuin muihin tulokymmenyksiin. Tämä johtuu siitä, että näihin kahteen hyvätuloisimpaan kymmenykseen kuuluu niin absoluuttisesti kuin suhteellisesti eniten lapsettomia, työikäisiä pariskuntia, jotka käyttävät vain vähän julkisia koulutus- ja sosiaalipalveluja ja lähinnä jossain määrin vain terveyspalveluja.

Taulukosta 1 (kuten kuviosta 2) voidaan havaita, että absoluuttisesti hyvinvointietuudet kohdentuvat eniten keskimmäisiin ja niitä alempiin tuloryhmiin. Poikkeuksena on ehkä pienituloisin desiili, missä etuuden arvo jää alle kaikkien kotitalouksien keskimääräisen arvon. Vastaavasti kahdessa hyvätuloisimmassa desiilissä etuuden arvo jää selvästi alle keskimääräisen (6 100 euroa).

Taulukko 1. Kotitalouksien keskimääräiset käytettävissä olevat tulot, kulutusmenot ja hyvinvointipalveluista saatu etuus desiileittäin. Kulutusmahdollisuuksien kasvuprosentti laskettu suhteuttamalla etuus tuloihin ja menoihin.

Desiili 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.
Tulot 10 700 17 500 21 500 25 200 29 600 34 400 37 200 44 800 50 300 82 800
Menot 13 800 18 700 21 300 24 600 27 500 30 600 33 100 37 900 42 200 52 900
Etuus 5 800 7 200 6 400 7 700 7 600 6 600 5 800 5 800 4 500 4 100
Osuus tuloista, % 54 41 30 30 26 19 16 13 9 5
Osuus menoista, % 42 39 30 31 28 22 17 15 10 8

Lähde: Kulutustutkimus 2006. Tilastokeskus.

Jos etuuden arvoa tarkastellaan suhteellisesti joko tuloihin tai menoihin verrattuna, on niiden merkitys alimmissa tuloryhmissä suurin. Pienituloisimmassa desiilissä palvelujen etuuden arvo on jopa yli 50 prosenttia tuloista. Vielä keskimmäisissä tulokymmenyksissä palvelujen arvo on 20-30 prosenttia tuloista tai kulutuksesta. Suurituloisimmissa desiileissä palveluiden merkitys vähenee niin absoluuttisesti kuin suhteellisesti mitattuna.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 16.3.2009