Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Teollisuuden toimialakatsaus III/2008

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Tarja Hatakka (09) 1734 3553
Fokuksen kirjoittaja: Samuli Rikama (09) 1734 3324
palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi

Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta

Teollisuustuotannon kasvu lähes pysähtyi vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä. Alkuperäisten lukujen mukaan tuotannon volyymi vielä kasvoi 1,3 prosenttia vuodentakaisesta mutta kausitasoitettujen lukujen valossa tuotanto väheni heinä-syyskuussa 0,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Uusimpien tietojen mukaan tuotanto kääntyi laskuun lokakuussa ja putosi marraskuussa jo noin 10 prosenttia vuodentakaisesta.

Kehitys vaihteli teollisuuden alatoimialoilla kolmannella vuosineljänneksellä. Tuotannon kasvu jatkui metalliteollisuudessa, mutta kääntyi laskuun kemianteollisuudessa ja jatkoi vähenemistään puu- ja paperiteollisuudessa.

Teollisuusyritysten liikevaihdon kasvu jatkui kolmannella vuosineljänneksellä yhä melko nopeana ja kasvua tuli sekä viennistä että kotimaan myynnistä. Liikevaihtoon toi kasvua etenkin tuottajahintojen ripeä nousu. Tuottajahintojen nousussa näkyi erityisesti sähkön, öljytuotteiden ja elintarvikkeiden kallistuminen. Teollisuuden työllisten määrä pysyi kutakuinkin vuodentakaisella tasollaan mutta palkkasumman kasvu hidastui selvästi.

Kokonaisuudessaan teollisuusyritysten suhdannetilanne heikkeni kolmannella vuosineljänneksellä, ja lähitulevaisuuden suhdannenäkymät jäähtyivät voimakkaasti. Loppuvuoden heikommasta tilanteesta kertoo paitsi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) marraskuinen suhdannebarometri myös teollisuuden uusien tilauksien väheneminen ja teollisuustuotannon pieneneminen loka- ja marraskuussa.

Kuvio 1. Teollisuustuotannon kehitys (volyymi-indeksi)

Sivun alkuun

Teollisuustuotanto kääntyi laskuun Suomessa, EU-alueella ja USA:ssa

Vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä Suomen teollisuustuotannon kausitasoitettu volyymi väheni 0,2 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vielä edellisellä neljänneksellä kasvua kertyi 1,5 prosenttia ja ensimmäisellä vuosineljänneksellä 4,0 prosenttia. Suomessa teollisuustuotannon volyymi ei pienentynyt kuitenkaan yhtä voimakkaasti kuin USA:ssa tai EU-maissa keskimäärin.

EU-maiden teollisuustuotanto pieneni vuoden 2008 kolmannella neljänneksellä 1,5 prosenttia vuodentakaisesta ja USA:ssa 2,6 prosenttia. Vielä edellisellä vuosineljänneksellä tuotanto oli kasvussa sekä USA:ssa että EU-alueella. EU-maista teollisuustuotannon kasvu oli kolmannella vuosineljänneksellä nopeinta Puolassa ja Slovakiassa. Eniten tuotanto väheni Latviassa ja Espanjassa.

Suomessa tuotannon volyymi supistui kausitasoitettuna kaikilla muilla päätoimialoilla paitsi metalliteollisuudessa. Puu- ja paperiteollisuudessa sekä tekstiiliteollisuudessa tuotannon volyymi supistui kaikilla kolmella vuosineljänneksellä. Elintarviketeollisuudessa tuotanto kääntyi laskuun toisella ja kemianteollisuudella kolmannella vuosineljänneksellä.

Kuvio 2. Teollisuustuotannon kehityksen kansainvälinen vertailu (kausitasoitetut luvut)

Sivun alkuun

Tuottajahinnat kohosivat runsaat 5 prosenttia vuodentakaisesta

Koko teollisuuden tuottajahinnat nousivat kolmannella vuosineljänneksellä 5,2 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Hintojen nousuun vaikutti etenkin öljytuotteiden ja sähkön kallistuminen vuodentakaiseen verrattuna. Myös elintarvikkeiden hinnat nousivat melko reippaasti, 8,9 prosenttia. Tuottajahintojen nousuvauhti kiihtyi edellisiin neljänneksiin nähden.

Tuottajahintojen nousua heijastaen myös liikevaihto kasvoi reippaasti energia- ja vesihuollon toimialalla (35,7 prosenttia), kemianteollisuudessa (21,1 prosenttia) sekä elintarviketeollisuudessa (10,1 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna). Koko teollisuuden liikevaihto kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä 7,8 prosenttia vuodentakaisesta eli keskimäärin samaa vauhtia kuin koko alkuvuonna kuitenkin niin, että alkuvuonna kasvua toi enemmän volyymin kasvu kun kolmannella neljänneksellä taustalla oli suurelta osin hintojen nousu.

Myös koneiden ja laitteiden liikevaihdon kasvu pysyi heinä-syyskuussa yhä vahvana lähinnä tuotannon kasvun tukemana. Sen sijaan puu- ja paperiteollisuudessa sekä tuotanto että hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä, ja näin myös liikevaihto oli reilut 6 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Kuvio 3. Koko teollisuuden liikevaihdon, tuotannon ja tuottajahintojen kehitys

Sivun alkuun

Kotimaan myynti kasvoi enemmän kuin myynti ulkomaille

Kuten toisella myös kolmannella vuosineljänneksellä koko teollisuuden liikevaihdon kasvu oli ripeämpää kotimaan myynnissä kuin viennissä: kotimaan myynti kasvoi heinä-syyskuussa 8,7 prosenttia ja vientiliikevaihto 6,3 prosenttia vuotta aiemmasta. Kotimaan liikevaihto kasvoi kolmannella vuosineljänneksellä vientiliikevaihtoa nopeammin erityisesti elintarviketeollisuudessa ja kemianteollisuudessa. Sen sijaan metalliteollisuudessa vientiliikevaihdon kasvu oli selvästi ripeämpää kuin kotimaan myynnin kasvu.

Kuvio 4. Koko liikevaihdon, kotimaan liikevaihdon ja vientiliikevaihdon kehitys

Sivun alkuun

Teollisuuden palkkasumman kasvuvauhti hidastui

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työllisyys pysyi kolmannella vuosineljänneksellä koko teollisuuden osalta suurin piirtein vuodentakaisella tasollaan; kasvua kertyi 0,1 prosenttia vuodentakaisesta. Avoimia työpaikkoja oli teollisuudessa kolmannella neljänneksellä selvästi vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Teollisuuden palkkasumman kasvuvauhti hidastui toisen neljänneksen noin 5 prosentista kolmannen neljänneksen 1,6 prosenttiin. Kehitys vaihteli toimialoittain. Eniten palkkasumma kasvoi kaivostoiminnan ja louhinnan toimialalla. Puu- ja paperiteollisuudessa sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa palkkasumma supistui eniten. Puu- ja paperiteollisuudessa palkkasumma on pienentynyt vuoden 2007 kolmannesta neljänneksestä alkaen. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa palkkasumman kehitys on vaihdellut voimakkaasti eri neljänneksillä, ja koko alkuvuonna palkkasumma on kuitenkin kasvanut 4,2 prosenttia vuodentakaisesta.

Kuvio 5. Koko teollisuuden palkkasumman, työllisten määrän ja tuotannon kehitys

Sivun alkuun

Teollisuusyritysten suhdannenäkymät heikkenivät nopeasti

EK:n marraskuussa julkaiseman suhdannebarometrin mukaan teollisuusyritysten vuodenvaihteen ja alkuvuoden odotukset ovat heikot. Suhdannenäkymiä mittaava saldoluku oli lokakuussa -41, kun se heinäkuussa oli -28. Käännettä alaspäin odotti 42 prosenttia teollisuusyrityksistä, ja vain 1 prosentti vastaajista arvioi suhdannetilanteen paranevan lähikuukausina.

Suhdanneodotukset heikkenivät kaikilla toimialoilla, vaikka tiedusteluhetken tilannetta kuvattiin vielä normaaliksi teknologiateollisuudessa ja tekstiiliteollisuudessa.

Tilastokeskuksen julkaiseman teollisuuden uudet tilaukset -tilaston mukaan tammi-marraskuussa tehdasteollisuuden tilausten arvo väheni 5,7 prosenttia vuodentakaisesta. Tehdasteollisuudella tarkoitetaan tässä tilastossa tilauspohjaista valmistusta harjoittavien toimialojen yhdistelmää. Elo- ja syyskuussa tehdasteollisuuden uusien tilausten arvo väheni alle prosentin, lokakuussa 18,6 ja marraskuussa peräti 33,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Voimakkaat heilahtelut kuukausitasolla ovat kuitenkin tyypillisiä uusille tilauksille.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin mukaan tuotanto väheni sekä loka- että marraskuussa vuodentakaiseen verrattuna. Marraskuussa pudotusta kertyi 10,1 prosenttia ja tuotanto laski kaikilla päätoimialoilla (puu- ja paperi-, kemian- ja metalliteollisuus). Myös tuottajahintojen nousu hidastui loka- ja marraskuussa ja vientihinnat kääntyivät laskuun.

Kuvio 6. Koko teollisuuden liikevaihdon ja tuotannon kehitys sekä teollisuuden suhdanneodotukset

Sivun alkuun

Fokus: Teollisuusyritykset siirtyneet ahkerasti ulkomaille

Toimintojen ulkoistaminen tai siirtäminen ulkomaille on tuoreen tutkimusaineiston mukaan ollut suomalaisissa teollisuusyrityksissä yleisempää kuin monissa muissa EU-maissa. Korkean teknologian teollisuus on muuta teollisuutta aktiivisemmin ulkoistanut ja siirtänyt toimintojaan ulkomaille.

Monikansallisissa yrityksissä tuotannon arvoketju kattaa tyypillisesti monia maita ja maanosia. Tuotantoprosessi pilkotaan osiin, jotka kilpailutetaan ja tuotetaan globaalisti siellä missä on tarjolla kilpailukykyisin vaihtoehto. Erityisesti teollisuustuotantoa sekä tuotantoa tukevia palvelutoimintoja on yleisesti siirtynyt pois EU-maista.

Tutkimukseen osallistuneista maista teollisuusyritykset Irlannissa, Tanskassa, Suomessa ja Sloveniassa olivat ahkerimmin ulkoistaneet tai siirtäneet toimintojaan ulkomaille. Irlantilaisista teollisuusyrityksistä yli puolet ja tanskalaisista ja suomalaisista noin kolmannes oli siirtänyt joko ydinliike- tai tukitoimintojaan ulkomaille. On huomattava, että Irlannin voimakkaan talouskasvun ja kansainvälistymisen taustalla ovat maahan sijoittuneet monikansalliset yritykset.

Teollisuustuotantoa on siirtynyt 2000-luvulla huomattavasti vanhoista EU-maista uusiin, kuten Tsekkiin, Puolaan ja Baltiaan. Tsekki uutena EU-jäsenmaana on ennemminkin vastaanottanut teollisuustuotantoa muista maista kuin ollut itse aktiivisesti siirtämässä yritystensä toimintoja ulkomaille. Vajaat 10 prosenttia tsekkiläisistä teollisuusyrityksistä ilmoitti siirtäneensä toimintojaan ulkomaille, mikä oli selvästi vähemmän kuin muissa jäsenmaissa.

Kuvio 7: Toimintojaan ulkomaille 2001-2006 ulkoistaneet tai siirtäneet teollisuusyritykset eri EU-maissa, osuus vähintään 100 hengen yrityksistä.

Korkean teknologian teollisuusyritykset, kuten sähkötekniikkaa ja elektroniikkaa tuottavat yritykset, ovat siirtäneet toimintojaan ulkomaille selvästi muuta teollisuutta herkemmin kaikissa maissa. Poikkeuksen tekee Portugali, jossa korkean teknologian teollisuus oli siirtänyt toimintojaan hieman muuta teollisuutta harvemmin.

Kiina suosiossa

Toiset EU-maat ovat selvästi suosituin kohde teollisuusyritysten siirtäessä tai ulkoistaessa toimintojaan ulkomaille. Etenkin Itä-Euroopan uudet EU-maat ovat houkutelleet teollisuustuotantoa vanhoista EU-maista mutta myös vanhat EU-maat ovat pitäneet pintansa siirtojen kohdemaina melko hyvin.

Aasian maista Kiina on selvä ykkönen teollisuusyritysten toimintojen siirtojen kohdemaana. Erityisesti Saksan teollisuusyritykset ovat suunnanneet aktiivisesti Kiinaan, noin 28 prosenttia toimintojaan siirtäneistä saksalaisyrityksistä valitsi kohdemaakseen Kiinan. Kiina oli suosittu kohdemaa myös suomalaisille sekä tanskalaisille teollisuusyrityksille (23 %). Erot eri EU-maiden välillä ovat huomattavia, sillä alle 10 prosenttia toimintojaan ulkoistaneista tai siirtäneistä teollisuusyrityksistä Hollannissa, Sloveniassa ja Portugalissa oli valinnut Kiinan kohdemaakseen.

Kuvio 8: Kiina toimintojen ulkoistusten ja siirtojen kohdemaana eri EU-maissa, osuus ulkoistaneista vähintään 100 hengen teollisuusyrityksistä.

 

Kiinaa on usein ja varsinkin aiemmin pidetty perusteollisuuden mekkana. Tutkimuksen mukaan Kiina kuitenkin houkuttelee suhteellisesti enemmän korkean teknologian yrityksiä kuin muuta teollisuutta kaikista maista Italiaa lukuun ottamatta. Saksalaisista ja suomalaisista ulkoistaneista korkean teknologian yrityksistä noin kolmannes oli siirtänyt toimintojaan Kiinaan ja tanskalaisistakin yrityksistä lähes 30 prosenttia.

Usein ulkoistusten kohdemaana mainitulla Intialla on teollisuusyrityksille selvästi Kiinaa vähäisempi merkitys. Saksalaisista, suomalaisista, tanskalaisista ja irlantilaisista teollisuusyrityksistä noin 10 prosenttia oli ulkoistanut tai siirtänyt toimintojaan Intiaan. Korkean teknologian teollisuudelle Intian merkitys oli kuitenkin suurempi.

Työvoimakustannukset avainasemassa

Yleisesti ottaen työvoimakustannusten vähentäminen ja sitä kautta parempi iskukyky markkinoilla on eräs keskeinen syy kun yritykset päättävät ulkoistaa tai siirtää toimintojaan ulkomaille. Työvoimakustannusten vähentäminen houkuttelee teollisuusyrityksiä siirtymään ulkomaille selvästi palveluyrityksiä yleisemmin. Useimmissa maissa vähintään puolet teollisuusyrityksistä piti työvoimakustannusten vähentämistä tärkeänä syynä siirtyä ulkomaille. Suomessa ja Saksassa erot teollisuus- ja palveluyritysten välillä olivat kuitenkin suhteellisen vähäiset.

Kuvio 9: Työvoimakustannusten vähentäminen tärkeä syy ulkoistaa tai siirtää toimintoja ulkomaille eri maissa, osuus ulkoistaneista vähintään 100 hengen yrityksistä.

Ulkomaille siirtymistä vauhdittavat toki monet muutkin tekijät, kuten pääsy uusille markkinoille tai uuden teknologian tai tietotaidon saatavuus. Saksalaisista teollisuusyrityksistä yli puolet ja italialaisista 43 prosenttia piti pääsyä uusille markkinoille tärkeänä syynä toimintojen siirroille ulkomaille. Suomalaisyrityksistä tätä mieltä oli 26 prosenttia mutta tanskalaisista vain 11 prosenttia.

Kilpailukykyä ulkomailta

Ulkomaille ulkoistamisen ja siirtämisen vaikutuksia kilpailukykyynsä teollisuusyritykset arvioivat erittäin myönteisesti kaikissa maissa. Positiivisimpia arvioissaan olivat saksalaiset yritykset, joista lähes 90 prosenttia ilmoitti kilpailukykynsä kohentuneen ulkoistusten myötä. Myös suomalaiset teollisuusyritykset olivat tyytyväisiä toimintojen ulkoistamiseen ja siirtämiseen ulkomaille, noin 70 prosenttia teollisuusyrityksistä arvioi vaikutukset kilpailukykyyn myönteisiksi.

Kuvio 10: Ulkoistuksilla ja toimintojen siirroilla positiivinen vaikutus kilpailukykyyn eri maissa, osuus ulkoistaneista vähintään 100 hengen yrityksistä.

Kaikissa maissa teollisuusyritykset ilmoittivat palveluyrityksiä useammin kilpailukyvyn kohenemisesta ulkomaille ulkoistamisesta tai siirroista johtuen. Erot teollisuus- ja palveluyritysten välillä olivat suurimmat Italiassa, Ruotsissa ja Sloveniassa.

Seuraava, vuoden 2008 viimeistä neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 27.3.2009.

Sivun alkuun

Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla

Elektroniikka- ja sähköteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 1-9/2008
     Tuotanto, % 36,6 -1,7 8,0 -1,8 15,6 6,8 11,3 10,6 6,8
     Tuottajahinnat, % - -13,9 -11,0 -11,2 -7,9 -5,5 -2,2 -3,6 -0,7
     Liikevaihto, % 25,4 -2,4 -7,8 -9,3 4,2 9,1 12,9 8,3 6,0
     Vienti tuoteluokittain, % 39,6 -14,5 -1,0 -5,5 -1,5 21,4 3,4 0,6 4,4
     Palkkasumma, % 13,1 7,7 -2,9 3,5 7,5 7,0 1,8 3,1 4,2
Koko metalliteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 1-9/2008
     Tuotanto (TOL 27-35), % 22,1 1,4 2,4 -0,3 8,4 4,8 10,6 9,0 6,1
     Tuottajahinnat (TOL 27-35), % - -6,5 -4,7 -4,6 -0,9 0,6 4,2 2,9 0,8
     Liikevaihto (TOL 27-34), % 12,4 0,7 -5,4 -3,6 9,3 9,9 12,9 11,5 7,5
     Vienti tuoteluokittain (TOL 27-35), % 31,9 -4,0 -2,7 -1,8 5,8 15,7 15,9 13,7 3,5
Palkkasumma (TOL 27-34), % 9,0 8,3 -0,7 1,5 5,0 6,2 3,6 6,2 6,4
Kemianteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 1-9/2008
     Tuotanto, % 8,9 -1,1 -0,3 -0,2 4,2 -0,7 7,6 1,5 4,1
    Tuottajahinnat (kotimaiset tavarat), % - 2,3 0,2 2,5 1,5 9,3 7,2 4,1 17,6
     Liikevaihto, % 13,1 -1,0 1,0 4,1 15,3 11,3 15,1 7,9 22,8
     Vienti tuoteluokittain, % - -2,1 7,4 1,6 13,6 11,0 20,8 7,1 20,1
     Palkkasumma % 8,2 5,6 3,0 3,6 5,2 4,7 1,1 3,8 4,4
Puu- ja paperiteollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 1-9/2008
     Tuotanto, % 5,0 -5,8 4,1 2,8 5,9 -7,4 11,9 -0,5 -7,1
     Tuottajahinnat, % - 0,6 -5,7 -4,5 -2,0 0,8 2,0 4,1 0,3
     Liikevaihto, % 12,7 -6,6 -3,0 -1,1 2,7 -7,5 14,7 3,3 -5,6
     Vienti tuoteluokittain, % - -5,3 -2,2 -4,0 1,8 -10,0 16,8 4,9 -8,3
     Palkkasumma, % 4,8 4,9 0,8 1,8 3,9 -4,3 4,1 0,0 -1,5
Koko teollisuus 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 1-9/2008
     Tuotanto, % 11,8 0,1 2,1 1,3 5,4 0,1 9,4 4,5 2,0
     Tuottajahinnat, % - -2,2 -3,1 -2,1 0,3 2,1 4,8 3,0 4,3
     Liikevaihto, % 13,5 0,7 -1,5 -0,2 5,4 3,3 14,3 7,2 7,8
     Vienti tuoteluokittain, % - -3,6 -1,1 -1,7 5,3 7,4 16,6 10,7 3,5
     Vientiliikevaihto, % 21,2 -0,3 -1,8 -2,6 6,8 4,3 17,3 7,2 6,6
     Kotimaan myynti, % 7,2 1,4 -1,8 2,2 4,1 2,5 11,7 7,0 8,9
     Vientihinnat (TOL D), % -4,7 -5,4 -4,1 0,4 1,9 3,9 2,6 2,2
     Työllisyys, % 1,2 0,7 -1,1 -4,4 -2,4 0,4 0,9 0,2 -0,9
     Ansiotaso (TOL D),% - 4,8 3,9 4,3 4,1 4,0 2,9 3,4 4,5
     Palkkasumma, % 6,4 6,0 0,4 1,7 3,6 3,2 3,3 4,3 4,5

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
Kuvio 2. Tilastokeskus: Suomen teollisuustuotannon volyymi-indeksi, kausitasoitettu indeksi
               Eurostat: USAn ja EU27:n teollisuustuotannon volyymi-indeksit, kausitasoitetut indeksit
Kuvio 3. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Tilastokeskus: Teollisuuden tuottajahintaindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
Kuvio 5. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Palkkasummakuvaajat
               Tilastokeskus: Työvoimatutkimus
Kuvio 6. Tilastokeskus: Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
               Tilastokeskus: Teollisuuden liikevaihtokuvaaja
               Elinkeinoelämän Keskusliitto: Suhdannebarometri
Kuvio 7. Eurostat: Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007
Kuvio 8. Eurostat: Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007
Kuvio 9. Eurostat: Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007
Kuvio 10. Eurostat: Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007

Taulukkoliite

Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, Tilastokeskus
Teollisuuden liikevaihtokuvaaja, Tilastokeskus
Teollisuuden tuottajahintaindeksit, Tilastokeskus
Palkkasummakuvaajat, Tilastokeskus
Ansiotasoindeksi, Tilastokeskus
Työvoimatutkimus, Tilastokeskus
Vienti tuoteluokittain, Tullihallitus

Ellei toisin mainita, kuvioiden ja taulukoiden muutosprosentit ovat alkuperäisistä sarjoista laskettuja vuosimuutoksia.

Lisätietoja Tilastokeskuksen Toimintojen ulkoistaminen ja siirtyminen ulkomaille -kyselystä:

Toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely on osa laajempaa useissa EU-maissa toteutettua osittain EU:n rahoittamaa hanketta, jonka tavoitteena on tuottaa vertailukelpoista aineistoa ilmiön yleisyydestä, kohdemaista, syistä, vaikutuksista ja esteistä. Kyselyn kohteena on vuosina 2001-2006 tapahtunut toimintojen ulkoistaminen tai siirtäminen ulkomaille yli sadan hengen yrityksissä.

Tiedonkeruu toteutettiin vuoden 2007 aikana. Teollisuudesta tarkastellaan erikseen korkean teknologian teollisuutta (high-tech) sekä muuta teollisuutta. Ulkoistamisesta kysyttiin erikseen yrityksen ydinliiketoiminnassa sekä tukitoiminnoissa, kuten tietotekniikkapalvelut, logistiikka, hallinto, markkinointi ja tutkimus ja kehittämistoiminta.

Ulkoistamisella ja toimintojen siirtämisellä ulkomaille tarkoitetaan yrityksessä tähän asti tehtyjen tai Suomessa ulkoistettujen ydinliiketoimintojen tai tukitoimintojen siirtämistä kokonaan tai osittain toiselle - joko samaan konserniin kuuluvalle tai ulkopuoliselle yritykselle - joka toimii ulkomailla.

Lisätietoja kyselyn aineistosta ja menetelmistä saa osoitteesta:
http://epp.eurostat.ec.europa.eu/portal/page?_pageid=0,1136195,0_45572097&_dad=portal&_schema=PORTAL


Päivitetty 14.1.2009