Palvelualojen toimialakatsaus III/2008

  1. Yhteenveto palvelualojen suhdannetilanteesta
  2. Palvelualojen liikevaihto edelleen hyvässä kasvussa
  3. Työllisyyden kasvu tasoittui kolmannella neljänneksellä
  4. Palvelualojen suhdannenäkymät
  5. Fokus: Suomen palveluyritykset kansainvälistymisen etujoukkoa
  6. Lähdeluettelo

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Fokus: Suomen palveluyritykset kansainvälistymisen etujoukkoa

Palveluyritysten ulkoistukset ja toimintojen siirrot Suomesta ulkomaille ovat kansainvälisessä vertailussa melko yleisiä, vaikka eivät ylläkään teollisuusyritysten tasolle. Vanhat EU-jäsenmaat ovat suosituin kohdealue, kun palveluyritykset ulkoistavat tai siirtävät toimintojaan ulkomaille. Ulkomaille ovat toimintojaan siirtäneet ja ulkoistaneet etenkin tietointensiiviset palveluyritykset

Perinteisesti tyypillisiä ulkoistettuja palveluja ovat olleet esimerkiksi help-desk ja call center -palvelut, joita voidaan tietoverkkojen avulla tuottaa maasta riippumatta. Yhä useammin myös vaativaa osaamista edellyttäviä palvelualojen asiantuntijatehtäviä - kuten ohjelmointipalveluja tai kokonaisten liiketoimintaprosessien hallintaa - ulkoistetaan tai siirretään ulkomaille.

Palveluyritykset ovat ulkoistaneet tai siirtäneet toimintojaan ulkomaille selvästi teollisuusyrityksiä harvemmin. Myös erot tutkimukseen osallistuneiden EU-maiden välillä olivat huomattavat; useissa maissa vain alle 10 prosenttia yli sadan hengen palveluyrityksistä oli ulkoistanut tai siirtänyt toimintojaan ulkomaille kun yleisimmin näin oli tehty Irlannissa (29%), Tanskassa (18%) ja Suomessa (17 prosenttia yrityksistä).

Kuvio 4: Toimintojaan ulkomaille 2001-2006 ulkoistaneet tai siirtäneet palveluyritykset eri EU-maissa, osuus vähintään 100 hengen yrityksistä.

Lähde: Eurostat, toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007.

Tietointensiiviset palveluyritykset ovat siirtyneet ulkomaille selvästi useammin kuin palveluyritykset keskimäärin. Esimerkiksi Tanskassa ja Suomessa lähes 30 prosenttia tietointensiivisistä palveluyrityksistä ilmoitti siirtäneensä toimintojaan ulkomaille. Hollannista tietointensiiviset palvelut ovat siirtyneet yhtä yleisesti kuin palvelut keskimäärin. Ainoana maana Portugalista toimintojaan oli ulkoistanut tai siirtänyt ulkomaille harvemmin tietointensiiviset kuin muut palveluyritykset. Toimintojen siirrot palvelutoimialoilla olivat ylipäätänsä harvinaisia Portugalista ulkomaille.

EU ja Intia vetävät palveluita

Vanhat EU-jäsenmaat ovat yleisin kohdealue, kun palveluyritykset ulkoistavat tai siirtävät toimintojaan ulkomaille. Noin puolet Ruotsin, Irlannin, Italian ja Tanskan palveluyritysten ulkoistuksista kohdentuu vanhoihin EU-maihin, kun Suomessa vastaava osuus on 45 prosenttia.

Intia on suhteellisesti ottaen tärkeämpi kohdemaa palveluyrityksille kuin Kiina. Poikkeuksena olivat saksalaiset palveluyritykset, joista reilu viidennes valitsi kohdemaakseen Kiinan ja 17 prosenttia Intian. Suomalaisista palveluyrityksistä Kiinaan ulkoisti toimintojaan 8 prosenttia ja Intiaan 14 prosenttia.

Intian suosio erityisesti tietointensiivisten palveluyritysten kohdemaana on ilmeinen erityisesti tanskalaisille sekä suomalaisille yrityksille, joista lähes neljännes oli siirtänyt toimintojaan Intiaan. Ainoastaan italialaiset tietointensiiviset palveluyritykset siirsivät toimintojaan Intiaan harvemmin kuin palveluyritykset keskimäärin.

Kuvio 5: Toimintojen ulkoistaminen tai siirtäminen Intiaan 2001-2006, osuus ulkoistaneista tai siirtäneistä vähintään 100 henkilön palveluyrityksistä.

Lähde: Eurostat, toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007.

Siirtymispäätöksiä tehdään emoyhtiössä

Ulkomaille siirtymispäätökset tehdään palveluyrityksissä usein keskitetysti konsernin sisällä. Tällöin konserniin kuuluvat yritykset joutuvat ottamaan päätökset ikään kuin annettuna konsernin johdolta. Suomalaisista palvelualojen yrityksistä noin puolet - tietointensiivisistä palveluyrityksistä vieläkin useampi - ilmoitti ulkomaille siirtymiselle tärkeäksi syyksi sen, että yritystä koskevat strategiset päätökset tehdään konsernin emoyhtiössä.

Ilmiö on kaikissa maissa varsin selvä, sillä emoyhtiössä tehdyt päätökset vaikuttavat palveluyritysten siirtymiseen ulkomaille merkittävästi, eniten Ruotsissa ja Suomessa. Teollisuusyrityksissä emoyhtiössä tehdyt päätökset ulkoistaa ulkomaille vaikuttivat yleensä selvästi harvemmin kuin palveluyrityksissä.

Kuvio 6: Toimintojen ulkoistamiseen ja siirtämiseen ulkomaille liittyvät päätökset tehdään emoyhtiössä, osuus vähintään 100 henkilön yrityksistä jotka pitivät syytä erittäin tärkeänä

Lähde: Eurostat, toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007.

Toinen keskeinen syy toimintojen ulkoistamiselle tai siirtämiselle ulkomaille on työvoimakustannusten vähentäminen. Palveluyrityksissä työvoimakustannukset ovat kuitenkin selvästi harvinaisempi syy siirtyä ulkomaille kuin teollisuusyrityksissä.

Kilpailukyky kohenee

Ulkomaille ulkoistusten ja toimintojen siirtojen vaikutuksia arvioivat myönteisimmin saksalaiset palveluyritykset, joista 80 prosenttia arvioi tällä olleen positiivisia vaikutuksia kilpailukykyyn. Tietointensiivisistä palveluyrityksistä Saksassa lähes 90 prosenttia piti ulkomaille siirtymisen vaikutuksia positiivisina. Myös Suomessa, Hollannissa, Britanniassa ja Irlannissa kilpailukykyvaikutuksia arvioitiin myönteisesti, sillä vähintään puolet yrityksistä oli positiivisista vaikutuksista samaa mieltä.

Kuvio 7: Toimintojen ulkoistamisen ja siirtämisen ulkomaille positiivinen vaikutus kilpailukykyyn, osuus vähintään 100 hengen yrityksistä

Lähde: Eurostat, toimintojen ulkoistaminen ja siirtäminen ulkomaille -kysely 2007.

Palvelualojen kansainvälistymistä käsiteltiin myös palvelualojen toimialakatsauksen IV/2007 fokuksessa Palvelutoiminnot kansainvälistyvät.

Seuraava vuoden 2008 neljättä neljännestä käsittelevä palvelualojen suhdannekatsaus ilmestyy 27.3.2009

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 14.1.2009