Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Nuorten kotitalouksien asema kulutuksessa

  1. Enemmistö nuorten kotitalouksista on työssäkäyviä
  2. Nuorten kotitalouksien kulutusasema heikentynyt
  3. Laman aikana nuorten menot pienenivät eniten
  4. Elämänvaihe määrittää nuorten kuluttamista
  5. Opiskelijan tulot tulevat monista lähteistä
  6. Nuorten palkansaajatalouksien kulutus eriytynyt
  7. Kulutusmenot kasvoivat 1980-luvun taitteen ikäluokassa
  8. Nuorten kotitaloudet panostavat vapaa-aikaan
  9. Miten käy kotitalouksille talouden taantumassa?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Nuorten kotitaloudet panostavat vapaa-aikaan

Nuorten kotitalouksien kulutusmenojen rakenne ei poikkea merkittävästi muiden työikäisten kulutusrakenteesta: asumis-, liikenne- ja elintarvikemenot olivat yli 50 prosenttia kaikista menoista. Erona on kuitenkin kulutuksen euromääräinen taso (kuvio 6). Esimerkiksi asumismenot olivat 30-64-vuotiaiden ikäryhmässä noin neljänneksen suuremmat kuin nuorten kotitalouksissa vuonna 2006. Nuorten kotitalouksista 70 prosenttia asui kerrostalossa. Yhtä suuri osuus nuorten kotitalouksista asui vuokralla. Muista työikäisten kotitalouksista valtaosa asui pientaloissa, joissa asumismenot olivat keskimääräistä suuremmat. Nuorten kotitalouksien liikennemenot olivat myös selvästi pienemmät, mikä johtuu osittain siitä, että vanhemmat kotitaloudet omistavat useammin autoja. Nuorten kotitalouksista 62 prosentilla oli auto käytössään, kun 30-64-vuotiaiden kotitalouksissa auto oli käytössä yli 80 prosentilla.

Kuvio 6. Kotitalouksien kulutusmenot viitehenkilön iän mukaan pääryhmittäin vuonna 2006. Euroa/kulutusyksikkö.

Lähde: Kulutustutkimus. Tilastokeskus.

Joitakin eroja voidaan havaita myös kulutusrakenteessa. Nuorten kotitalouksien hotelli-, kahvila- ja ravintolamenojen osuus kaikista menoista oli muita talouksia suurempi. Samoin oli käytettyjen eurojen määrä. Menojen ero selittynee sillä, että monien alle 30-vuotiaiden tapoihin kuuluu muun muassa ravintolassa käynti. Tuloksista ilmenee myös, että nuorten kotitaloudet olivat valmiita panostamaan kulttuuriin ja vapaa-aikaan, vaikka euromääräisesti vanhemmat kotitaloudet kuluttavatkin niihinkin hieman enemmän. Esimerkiksi tietojenkäsittelylaitteisiin nuorten kotitaloudet kuluttivat lähes kaksinkertaisesti verrattuna muiden työikäisten talouksiin. Vaikuttaa siltä, että vapaa-ajanmenoja ollaan valmiita rahoittamaan tinkimällä vaikkapa elintarvikemenoista.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 8.6.2009