Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Nuorten kotitalouksien asema kulutuksessa

  1. Enemmistö nuorten kotitalouksista on työssäkäyviä
  2. Nuorten kotitalouksien kulutusasema heikentynyt
  3. Laman aikana nuorten menot pienenivät eniten
  4. Elämänvaihe määrittää nuorten kuluttamista
  5. Opiskelijan tulot tulevat monista lähteistä
  6. Nuorten palkansaajatalouksien kulutus eriytynyt
  7. Kulutusmenot kasvoivat 1980-luvun taitteen ikäluokassa
  8. Nuorten kotitaloudet panostavat vapaa-aikaan
  9. Miten käy kotitalouksille talouden taantumassa?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Miten käy kotitalouksille talouden taantumassa?

Nuorten kotitalouksien kulutusresurssien heikentyminen on jatkunut 2000-luvulla. Osaa nuorten kulutusköyhyydestä voidaan pitää tilapäisenä elinvaiheköyhyytenä. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että nuoret ovat sopeutumiskykyisiä ja toipuvat taloudellisesti huonoista olosuhteista muita nopeammin. Keskiarvomittarein tehty tarkastelu ei paljasta kaikkea, sillä on arveltu, että nuorten kulutus jakautuu yhä selvemmin yhtäältä vähäisten kulutusmahdollisuuksien ja toisaalta taloudellisesti hyvin toimeen tulevien välillä (Wilska 2001). Vaikka nuorten talouksien kulutusedellytykset suhteessa muihin talouksiin ovat heikenneet, on nuorten kulutustavoilla vaikutusta kulutuksen kulttuurisiin rakenteisiin. Tämä näkyy muun muassa uuden teknologian kulutuksessa.

Pääosa tämän artikkelin tuloksista koskee taloudellisesti suotuisaa ajanjaksoa - vuosia 2001 ja 2006 - jolloin suomalaisten kotitalouksien kulutusmahdollisuudet lisääntyivät merkittävästi. Tämän jälkeen maailmantalous on alkanut yskähdellä ja vaipua taantumaan. Kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien luottamus talouteen oli tätä ennen miinuksella 1990-luvun alun lamavuosina (Tilastokeskus 2009). Mikäli taloudellinen taantuma syvenee ja työttömyys kasvaa, tulee tämä ilmenemään väistämättä myös kotitalouksien kulutusmahdollisuuksissa.

_________________
1 Kulutusyksikköä kohti lasketuilla kulutusmenoilla voidaan verrata kooltaan ja rakenteeltaan erilaisia kotitalouksia toisiinsa. Muunnetun OECD-kulutusyksikköasteikon mukaan kotitalouden ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut yli 13-vuotiaat saavat painon 0,5 ja lapset (0-13 vuotta) saavat painon 0,3.

2 Eurostatin määritelmän mukaan köyhyysriskin alainen on sellainen henkilö, jonka kotitalouden kulutusyksikköä kohden lasketut tulot ovat pienemmät kuin 60 prosenttia mediaanitulosta.

Lähteet:

Ahlqvist, K. - Berg, A-M. 2003. Kotitalouksien kulutusmenojen muutossuunnat. Tulot ja kulutus 2003:31. Tilastokeskus, Helsinki.
Honkkila, J. - Iisakka, L. 2007. Nuoret kotitaloudet vaarassa jäädä tulokehityksestä jälkeen. Hyvinvointikatsaus 3/2007.
Wilska, T.-A. 2001. Nuorten toimeentulo ja kulutus. Teoksessa Toim. T. Kuurre: Aikuistumisen pullonkaulat. Nuorten elinolot -vuosikirja.
Wilska, T.-A. 1999. Survival with Dignity? The Consumption of Young Adults during Economic Depression: A Comparative Study of Finland and Britain 1990-1994.
Tilastokeskus 2009. Kuluttajabarometri. Saatavissa: http://tilastokeskus.fi/til/kbar/2009/01/kbar_2009_01_2009-01-27_tie_001.html. [Viittauspäivä: 27.2.2009.]
Tilastokeskus 2008. Opiskelijoiden työssäkäynti. Koulutus 2008. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/opty/2006/opty_2006_2008-03-28_tie_001.html. [Viittauspäivä: 27.2.2009.]

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 8.6.2009