Pätkätyöt ovat nuoruusilmiö

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Kaisa-Mari Okkonen on Hyvinvointikatsauksen toimittaja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Hyvinvointikatsauksessa 1/2009.

Määräaikaisiin työsuhteisiin, "pätkätöihin", liittyy usein kielteinen leima. Määräaikaisten työsuhteiden ajatellaan aiheuttavan työntekijälle epävarmuutta, koska tietoa työsuhteen jatkumisesta ei ole. Työuran jatkon epävarmuus puolestaan aiheuttaa huolta toimeentulosta, omasta työmarkkinakelpoisuudesta ja voi viivästyttää esimerkiksi perheen perustamista. Huolet eivät ole aiheettomia, sillä esimerkiksi raskaaksi tuleminen saattaa edelleen johtaa siihen, ettei määräaikaisena työskentelevän työsuhdetta jatketa (Raskaus päättää usein määräaikaisuuden 2008).

Vaikka työuran katkonaisuus ja työsuhteiden perusteeton ketjuttaminen ei ole toivottavaa, ei määräaikainen työ silti aina merkitse epävarmuutta. Määräaikaiseenkin työsuhteeseen voi liittyä jatkuvuutta, vaikka jatkosta ei olisikaan "mustaa valkoisella".

Määräaikaisuus on harvoin vapaaehtoista

Määräaikaisessa työsuhteessa olevien palkansaajien määrästä käydään välillä kiivastakin keskustelua (mm. Uusitalo 2008). Työvoimatutkimuksen vuoden 2008 tietojen mukaan määräaikaisissa työsuhteissa oli reilut 328 000 15-64-vuotiasta. Tämä on noin 15 prosenttia kaikista palkansaajista.

Tilastojen mukaan määräaikainen työsuhde on hyvin harvoin työntekijän ensisijainen toive. Työolotutkimuksen tuoreiden tietojen mukaan puolet määräaikaisista palkansaajista ilmoitti määräaikaisuutensa syyksi sen, että muuta työtä ei ollut saatavilla. Vain neljännes ilmoitti itse halunneensa määräaikaisen työsuhteen. Reilu neljännes oli määräaikaisena muista syistä.

Sivun alkuun

Vapaaehtoinen määräaikaisuus liittyy usein elämänvaiheeseen

Pätkätyösuhteet kuuluvat erityisesti nuoruuteen. Työvoimatutkimuksen mukaan määräaikaisena työskentelevistä puolet oli alle 30-vuotiaita vuonna 2008. Nuorista palkansaajista merkittävä osa tekee töitä määräaikaisena: alle 20-vuotiaista palkansaajista puolet, 20-24-vuotiaista yli kolmannes ja 30:a vuotta lähenevistä neljännes on määräaikaisessa työsuhteessa. (Kuvio 1.)

Kuvio 1. Määräaikaisten osuus ikäryhmän kaikista palkansaajista sekä eri ikäisten osuus määräaikaisista vuonna 2008.

Lähde: Työvoimatutkimus 2008. Tilastokeskus.

Nuoruus on elämänvaihe, jossa opinnot voivat olla vielä edessä tai kesken ja työnteko väliaikaista. Monella työtä tekevällä nuorella voi opintojen jälkeinen ura olla jotain muuta kuin mitä hän opiskeluaikana tekee.

Työolotutkimuksessa nuorten työnteon tilapäisyys ilmenee siten, että melko moni nuori ilmoittaa olevansa määräaikaisessa työsuhteessa omasta tahdostaan. Alle 20-vuotiaista jopa kaksi kolmesta ja 20-24-vuotiaistakin vielä 40 prosenttia on itse halunnut määräaikaisen työn. Tämä on luontevaa, sillä useimmin nuorten määräaikaiset työsuhteet ovat kesätöitä. Vanhemmissa ikäryhmissä taas useampi on määräaikaisessa työssä siksi, ettei muuta työtä ole tarjolla. Lähellä eläkeikää määräaikainen työ on jälleen useimmiten oma valinta. (Kuvio 2.)

Kuvio 2. Määräaikaisuuden syy iän mukaan vuonna 2008. Prosenttia.

Lähde: Työolotutkimus 2008. Tilastokeskus.

Sivun alkuun

Selvä vähemmistö elää epätietoisuudessa

Vaikka määräaikaisiin työsuhteisiin liittyy epävarmuutta, ja hyvin harva on "pätkätyösuhteessa" omasta halustaan, voi lyhyessäkin työsuhteessa olla jatkuvuutta. Valtaosalla määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevistä on jo jatkoa tiedossa joko uutena määräaikaisuutena, vakinaisena työnä tai täysin uudessa työssä.

Epävarmuutta jatkosta tai työttömyyden uhkaa tuntevat vähiten alle 20-vuotiaat sekä eläkeikää lähestyvät 60-64-vuotiaat. Näissä ryhmissä on myös eniten niitä, jotka eivät halua uutta työtä. (Kuvio 3.) Kuten edellä jo todettiin, työuran alkupäässä työnteko on usein väliaikaista. Työuran loppupäässä määräaikainen työ voi olla "jatkoaikaa" ennen eläkettä, ja eläkkeelle jäämisen mahdollisuus vähentää työttömyyden uhkaa.

Kuvio 3. Tietoisuus työsuhteen jatkuvuudesta iän mukaan vuonna 2008. Prosenttia.

Lähde: Työolotutkimus 2008. Tilastokeskus.

Muissa ikäryhmissä epätietoisuudessa elää keskimäärin kolmannes määräaikaisista. Tästä huolimatta valtaosa eli kaksi kolmesta on jo tietoinen työnsä jatkumisesta, mikä voi osaltaan vähentää pätkätyöhön liittyvää epävarmuutta.

Sivun alkuun

Kolmekymppiset taitekohdassa

Määräaikainen työ on nuoruusilmiö ja sopii usean elämäntilanteeseen. "Pätkätyö" on monelle sopiva vaihtoehto, eikä määräaikaisia työsuhteita tulisi tuomita yksiselitteisesti kielteiseksi ilmiöksi.

Kolmenkymmenen vuoden tienoo näyttäisi olevan työsuhteiden näkökulmasta kriittistä aikaa: määräaikaisten työsuhteiden osuus palkansaajista vähenee, mutta samalla pienenee niiden osuus, jotka ovat määräaikaisia omasta tahdostaan. Jos esimerkiksi lasten hankintaa nuorella iällä halutaan tukea, on tärkeää kiinnittää huomiota kolmikymppisten työmarkkinoihin kiinnittymiseen.

Lähteet:

Raskaus päättää usein määräaikaisuuden 2008.Ylen uutiset 1.11.2008.
Uusitalo, R. 2008. Onko pätkätöitten yleistyminen totta vai tilastoharhaa? Yhteiskuntapolitiikka 1/2008.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.


Päivitetty 8.6.2009