Ulkomaalainen saa huonompaa palkkaa useimmilla aloilla

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Antti Katainen työskentelee yliaktuaarina Tilastokeskuksen Hinnat ja Palkat -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 2/2009.

Palkkaerot suomalaisten ja ulkomaalaisten välillä ovat kasvaneet 2000-luvulla. Suurin syy on rakenteissa: ulkomaalaisten palkansaajien määrä on lisääntynyt erityisesti pienipalkkaisissa, suorittavissa ammateissa. Palkkatilastot antavat kuitenkin joitakin viitteitä myös syrjinnästä.
______________

Ulkomaalaisten palkansaajien määrä on kasvanut Suomen työpaikoilla viime vuosina. Lähes yhtä jalkaa on lisääntynyt keskustelu ulkomaalaisten syrjimisestä tai työehtojen noudattamatta jättämisestä työnantajan puolelta. Pääasiassa keskustelua on käyty epäoikeudenmukaisesta palkkauksesta tai olemattomasta vapaa-ajasta ja liian suuresta työtaakasta.

Ulkomaisen työvoiman kysyntää on kasvattanut viime vuoden lopulle saakka Suomen talouden vahva kasvu. Jatkossa kysyntää kasvattaa suomalaisten palkansaajien vanheneminen ja eläkkeelle jääminen. Väestön ikääntyminen johtaa siihen, että ammattitaitoisen kotimaisen työvoiman saatavuusongelmat lisääntyvät ja syntyvää työvoimapulaa tullaan paikkaamaan jossain määrin myös maan rajojen ulkopuolelta.

Maahanmuuttajien palkkaamisessa ei ole kuitenkaan kyse pelkästään työvoimapulan paikkaamisesta, vaan myös työmarkkinoiden ja osaamisen rikastamisesta muualla maailmassa hankitulla osaamisella tai vaihtoehtoisilla työtavoilla. "Aivotuontia" on harrastettu tähän saakka ainakin teleliikenteen ja tietotekniikan aloilla. Lisäksi ulkomaisen työvoiman osuus on kasvanut voimakkaasti teollisuudessa, liikenteessä ja rakennusalalla.

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden yleisimmät ammatit olivat vuonna 2006 siivooja, myyjä ja ajoneuvojen kuljettaja. Myös rakennuksilla ja ravintoloissa työskentelee paljon ulkomaalaisia. Kymmenen yleisimmän ammatin joukossa oli myös yksi modernimpi ammatti, tietotekniikan erityisasiantuntija.

Suurin ero yksityisellä sektorilla

Ulkomaalaisten palkansaajien keskimääräinen kuukausiansio oli vuoden 2007 lopussa 2 579 euroa, suomalaisten 2 737 euroa. Palkkaero oli suurin yksityisellä sektorilla, 7,7 prosenttia, ja pienin kuntasektorilla, 3,1 prosenttia.

Palkkaerojen taustalla ovat palkansaajarakenteiden erot ulkomaalaisten ja suomalaisten välillä sekä rakenne-erot eri työnantajasektoreilla. Ulkomaalaisten palkkaero suomalaisiin palkansaajiin verrattuna on kasvanut vuodesta 2001 vuoteen 2007 lähes viisi prosenttiyksikköä (Kuvio 1). Palkkaeron repeäminen johtuu pääasiassa siitä, että ulkomaalaisten palkansaajien määrä on lisääntynyt vuoden 2001 jälkeen erityisesti pienipalkkaisissa suorittavissa ammateissa.

Kuvio 1. Ulkomaalaisten palkansaajien palkkaero suomalaisiin verrattuna

Lähde: Palkkarakennetilasto 2007, Tilastokeskus

Sivun alkuun

Ulkomaalaiset myyntijohtajat tienaavat neljänneksen enemmän

Palkkarakennetilaston mukaan ulkomaalaisia palkansaajia työskenteli vuonna 2007 eniten konttori- ja tietokoneiden sekä radio-, televisio- ja tietoliikennevälineiden valmistuksen aloilla.

Myös lukuisat palvelutehtävät työllistävät ulkomaalaisia. Ulkomaalaisten ammattina palkka-aineistossa on useimmiten siivooja, assistentti tai tietotekniikan suunnittelija ja ohjelmoija. Lisäksi monet ulkomaalaiset työllistyvät kaupoissa myyjinä, rakennuksilla rakennustyöntekijöinä ja hoitoalalla perus- ja lähihoitajina sekä sairaala- ja hoitoapulaisina. Ulkomaalaisia linja-auton- ja raitiovaununkuljettajia on runsaasti erityisesti Uudellamaalla.

Parhaiten palkatut ulkomaalaiset työskentelivät vuonna 2007 myynti- ja markkinointijohtajina. Heidän keskimääräinen palkkatasonsa oli noin 24 prosenttia suomalaisia myyntijohtajia suurempi.

Sivun alkuun

Suomalaiskokit kuntapuolella, ulkomaalaiset ravintoloissa

Ulkomaalaisten palkansaajien yleisimpiä ammatteja tarkasteltaessa parhaiten palkattuja olivat bussi- ja raitiovaununkuljettajat, joiden palkat olivat 16 prosenttia suomalaiskuskeja suurempia (Kuvio 2). Palkkavertailussa pärjäsivät hyvin myös kokit ja keittäjät, myyntineuvottelijat sekä mainonnan ja markkinoinnin erityisasiantuntijat. Myös ulkomaalaisilla elektroniikan ja informaatioteknologian asiantuntijoilla ansiot olivat suomalaisia kollegoita suuremmat.

Ulkomaalaisten kuljettajien keskiansiota nostivat erityisesti suomalaisia suuremmat ilta-, viikonloppu ja yötyölisät sekä suuremmat yli- ja lisätyökorvaukset. Kokkien, keittäjien ja kylmäköiden keskiansioiden ero johtui puolestaan siitä, että iso joukko suomalaisia keittäjiä työskenteli aineiston mukaan kuntasektorilla kouluissa ja terveydenhuollossa, kun taas ulkomaalaiset kokit ja keittäjät työskentelivät pääasiassa Uudellamaalla sijaitsevissa ravintoloissa. Elektroniikan tai informaatioteknologian parissa työskentelevien ulkomaalaisten palkkatasoa nostivat ennen kaikkea erityisosaamisen tuomat palkanlisät.

Kuvio 2. Ulkomaalaisten palkansaajien lukumäärä ja palkkaero suomalaisiin palkansaajiin verrattuna ulkomaalaisten yleisimmissä ammateissa vuonna 2007

Lähde: Palkkarakennetilasto 2007, Tilastokeskus

Sivun alkuun

Lääkäreitä, siivoojia ja rakentajia palkkakuopassa

Palkkavertailussa pärjäsivät huonommin ulkomaalaiset terveyskeskuslääkärit, kiinteistön huoltomiehet, siivoojat ja rahdin käsittelijät, joiden ansiot olivat yli 9 prosenttia suomalaisia pienemmät. Palkat olivat pieniä myös rakennusalan ammateissa; esimerkiksi ulkomaalaisten rappaajien keskiansio oli yli 26 prosenttia ja ulkomaalaisten maalareiden yli 10 prosenttia suomalaista kollegaa pienempi. Rakennusalalla työskentelevistä ulkomaalaisista suurin osa oli virolaisia ja venäläisiä.

Sivun alkuun

Intialaiselle kolmanneksen enemmän, somalille kolmanneksen vähemmän

Parhaiten palkattuja ulkomaalaisia olivat itävaltalaiset, intialaiset, tanskalaiset ja hollantilaiset, joiden keskimääräiset palkat olivat yli 30 prosenttia suomalaisia suuremmat.

Pienimmät palkat olivat puolestaan Nigeriasta, Filippiineiltä, Thaimaasta ja Somaliasta tulleilla, joiden kokonaisansiot olivat yli 30 prosenttia suomalaisia palkansaajia pienempiä.

Keskiansioiden erot johtuvat suurimmaksi osaksi palkansaajarakenteiden eroista, joten tiedot eivät anna täysin oikeaa kuvaa palkkaeroista eri kansalaisuuksien välillä. Esimerkiksi palkkavertailun kärkipäässä olevien maiden kansalaiset työskentelivät useimmiten tieto- tai informaatiotekniikan erityisasiantuntijatehtävissä, mikä nosti näiden maiden keskimääräistä ansiotasoa suomalaisia korkeammaksi.

Huonommin pärjäävien maiden palkansaajat olivat sen sijaan pääasiassa siivoojia ja varastotyöntekijöitä, joilla on yleensä keskimääräistä palkansaajaa pienemmät kuukausiansiot.

Kuvio 3. Ulkomaalaisten palkansaajien palkkaero suomalaisiin verrattuna kansalaisuuden mukaan vuonna 2007

Lähde: Palkkarakennetilasto 2007, Tilastokeskus

Sivun alkuun

Osa eroista voi johtua epäkohdista

Ulkomaalaisten palkansaajien asema riippuu paljon siitä, missä tehtävissä he Suomessa työskentelevät. Aloilla, joilla Suomessa ei ole tarvittavaa osaamista, ulkomaalaisten palkat ovat suomalaisia parempia. Vastaavasti pienempipalkkaisiin ammatteihin ei löydy suomalaisia tekijöitä ja ulkomaalaiset palkansaajat tyydyttävät työvoiman kysynnän näissä tehtävissä. Ilmiö näkyy erityisen hyvin Uudellamaalla, jonne perustyötä tekevät suomalaiset ovat yleensä haluttomia muuttamaan kalliimman hintatason vuoksi.

Vaikka maahan muuttaville henkilöille tulisi taata tasapuolinen palkkaus ja muut työsuhteen ehdot, niin yleisesti epäillään, että joillakin aloilla ulkomaalaisille työntekijöille maksetaan liian pientä palkkaa. Palkkarakennetilaston perusteella suurin osa palkkaeroista syntyy ammatti- ja tehtävärakenteiden erilaisuudesta. Lisäksi havaittua palkkaeroa kasvattavat ikään ja työkokemukseen liittyvät palkanosat, joita suomalaiset saavat pääsääntöisesti ulkomaalaisia useammin.

Tehtävien ja palkansaajan ominaisuuksien vakiointi kuitenkin pienentää keskiansioista laskettavaa 5,8 prosentin palkkaeroa ainoastaan 3 prosenttiyksikköä, joten joitain viitteitä palkkaukseen liittyvistä epäkohdista voidaan havaita myös palkka-aineistoja tarkastelemalla. Palkkaeron selittämätön osa voi syntyä muun muassa siitä, että ulkomaalaiset palkansaajat tekevät töitä harjoittelijan statuksella tai siitä että ulkomaalaisten tekemä työ ei vastaa täysin hankittua koulutusta. Lisäksi ulkomaalaisten odotukset palkkaukseen liittyvissä asioissa saattavat poiketa suomalaisten ajatusmaailmasta ja ulkomaalaiset tyytyvät suomalaisia pienempään palkkaan. Tähän palkkatilastot eivät anna kuitenkaan vastausta.

Päivitetty 14.4.2009