Kuntaliitoksia syytä tarkastella myös aluetaloudellisin perustein

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Erkki Niemi on Tilastokeskuksen aluetaloustilastojen yliaktuaari. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 2/2009.

Aluetaloudellisia perusteluita ei ole juurikaan käytetty, kun on valmisteltu kuntaliitoksia tai arvioitu niiden onnistuneisuutta. Seuraavat esimerkit osoittavat, että aluetaloudellinen näkökulma voi olla hyödyllinen, ellei peräti välttämätön, kun pyritään tasapainoiseen ja kuntien tulonmuodostuksen kannalta oikeudenmukaiseen lopputulokseen.
_____________

Uusilla kunnilla on aluetaloutta eheyttäviä vaikutuksia. Jättihankkeilla ne ovat merkittäviä, sen sijaan pienillä liitoksilla vähäisiä. Aluetalouden kannalta keskeistä on tuotannon ja asumisen sijoittuminen.

Tuotannon ja työllisyyden sijainnista aiheutunut jännite on monesti toiminut kuntien yhteistoiminnan ja yhdistymisen kimmokkeena. Yhtä usein se on ollut kuntaliitosten tai syvemmän yhteistoiminnan torjumisen perimmäinen syy.

Lyhyellä aikavälillä yhdistymishankkeista vetäytyminen saattaa kunnan päättäjien kannalta olla houkutteleva vaihtoehto. Ajan myötä oman edun tavoittelu saattaa viedä kunnan paitsioon ja korotettujen palvelutariffien maksajaksi.

Uusien kuntien muodostamisessa korostuvat aluetalouden keskeiset tekijät: tuotanto, työllisyys ja väestö. Kunnan tuotannon arvon suuruutta kuvaa bruttokansantuote ja tuotannon tasoa bruttokansantuote asukasta kohti.

Bkt työllistä kohden parempi tuotannon mitta

Kuntatason bruttokansantuotetietoja ei ole juurikaan käytetty niiden tulkintaan liittyvien ongelmien vuoksi. Tuotannon ja asumisen eriytymisestä seuraa, että bruttokansantuote asukasta kohti ei ole riittävän yksiselitteinen mittari kuvaamaan kunnan taloudellisen toiminnan laajuutta ja tasoa.

Mittarissa alueen tuotannon arvo jaetaan alueella asuvan väestön määrällä. Kunta on useimmiten aivan liian suppea alue muodostaakseen aluetaloudellisen tarkastelun edellyttämän yhtenäisen työ- ja asuntomarkkina-alueen.

Kunnan tuotannon tasoa paremmin kuvaava mittari on alueella tuotetun bruttokansantuotteen arvon suhteuttaminen alueella työssäkäyviin työllisiin. Bruttokansantuote työllistä kohti on myös työn tuottavuuden mittari - joskin verraten karkea. Se jättää huomioimatta toisen tuotannontekijän, pääoman, vaikutuksen tuotannon arvon muodostumiseen.

Aluetalouden keskeisten muuttujien välillä vallitsee kuitenkin kiinteä yhteys, joka voidaan esittää kaavan muodossa. Laskentakaava auttaa ymmärtämään, minkä tekijöiden yhteisvaikutuksen tuloksena alueen bruttokansantuote asukasta kohti syntyy.

Sivun alkuun

Mittarit harvoin tasapainossa kunnittain

Taulukoissa esitellään tiedot, joita käytetään kuvaamaan uusien kuntien aluetaloudellisia vaikutuksia (Taulukko 1). Vasemman puoleisessa sarakkeessa on bruttokansantuote asukasta kohti. Se voidaan hajottaa osiin taulukon sarakeotsikoiden osoittamalla tavalla.

Tuottavuusmittari bruttokansantuote työllistä kohti on euroina. Muut mittarit ovat laaduttomia suhdelukuja. Suluissa olevat kirjaimet ilmaisevat sijaintipaikan: (T) merkitsee, että muuttujan sijainti määräytyy tuotantoyksikön (yritys, toimipaikka, virasto) perusteella ja (A) merkitsee, että sijainnin määräytymisperusteena on asuminen (kotitalouden asunnon sijainti).

Kaksi oikeanpuoleista saraketta kuvaavat palkkatasapainoa. Maksettujen palkkojen (T) suhde saatuihin palkkoihin (A) kuvaa alueen taloudellista asemaa palkkojen maksajana ja tuotantotoiminnan harjoittajana. Saatujen palkkojen (A) suhde maksettuihin palkkoihin (T) kertoo alueen kyvyn kerätä palkkatuloja ja kunnallisveron maksajia.

Kärjistäen voidaan sanoa, että kunnat kisaavat hyvistä yhteisöveron maksajista (menestyvistä yrityksistä ja niiden toimipaikoista) ja korkeapalkkaisista kunnallisveronmaksajista. Yhteisövero määräytyy tuotannon sijaintipaikan (T) ja kunnallisvero työntekijän asuinpaikan (A) perusteella. Aluetalouden tasapainoa kuvaavat mittarit pysähtyvät kuntatasolla vain harvoin tasapainotilaan.

Taulukko 1. Käytetyt aluetalouden mittarit

KUNTA Bkta (T)
per
Asukas (A)
euroa		 = Bkta
(T)
per
Työllinen
(T)
euroa		 Työlliset (T)
per
Työlliset (A)		 Työlliset (A)
per
Työvoima (A)		 Työvoima (A)
per
Työikäinen väestö (A)		 Työ-ikäinen väestö (A)
per
Väestö (A)		 Maksetut (T)
per
Saadut (A) palkat		 Saadut
(A)
per
Maksetut (T)
palkat
KOKO MAA 31 719 68 460 1,05 0,90 0,65 0,75 99 101

Sivun alkuun

Tuotanto ja asuminen eivät noudata kuntarajoja

Aluetalouden peruselementit - tuotanto, työllisyys ja asuminen - eivät noudata kuntarajoja. Kuntarajojen poistuminen ei myöskään muuta aluetalouden rakennetta tai sen toimintatapaa. Tuotannollisen toiminnan (T) ja asuntojen (A) sijainti säilyy ennallaan, vaikka kunnan nimi muuttuu. Yhdistyneet kunnat ovat edelleen osa laajempaa aluetaloudellista kokonaisuutta. Tällaisen asumis- ja työmarkkina-alueen (työssäkäyntialueen) lähimpänä vastineena voidaan pitää seutukuntajakoa.

Seuraavassa tarkastellaan vanhojen kuntien aluetaloudellista asemaa ennen yhdistymistä ja uusien kuntien aikaan saamia muutoksia. Eri tavoin muodostuneista uusista kunnista on valittu joitain tyyppiesimerkkejä kuntaliitoksen laajuuden ja niiden erityispiirteiden perusteella.

Sivun alkuun

Suurliitoksista esimerkkinä Salo

Vuoden 2009 alussa toteutui kolme suurta kuntaliitosta. Uusi Salo syntyi kymmenen kunnan yhteenliittymisen tuloksena. Salon seutukunnasta vain yksi kunta (Somero) jättäytyi syrjään.

Uusi Hämeenlinna muodostuu kuudesta Hämeenlinnan seutukuntaan kuuluvasta kunnasta. Kaksi vanhan Hämeenlinnan naapurikuntaa vastasi kosintaan kieltävästi. Kouvolan seutukunnan seitsemästä kunnasta kuusi yhdistyi uudeksi Kouvolaksi yhden (Iitti) vetäytyessä hankkeesta.

Vaikka vanhan Salon bruttokansantuote asukasta kohti on maan korkeimpia, sen työllistä kohti laskettu bruttokansantuote yltää seutukunnan sisäisessä kisassa vasta kolmannelle sijalle (Taulukko 2). Edelle kiilaavat Särkisalon ja Kiikalan kunnat. Työssäkäynti suuntautuu selvästi Saloon: kunnassa työssäkäyviä on 1,6 -kertainen määrä kunnassa asuviin työllisiin verrattuna. Lähimmäksi työssäkäyvien ja asuvien työllisten tasapainoa pääsee vain pieni Kuusjoen kunta.

Useimpien yhdistyneiden kuntien työllisyysaste (asuvien työllisten suhde työvoimaan) on ollut parempi kuin koko maassa keskimäärin. Alueella asuvan työvoiman osuus työikäisestä väestöstä ylittää koko maan keskiarvon viidessä kunnassa.

Työikäisen väestön osuus koko väestön määrästä ylittää koko maan lukeman vain Salossa. Kuntaliitoksen ulkopuolelle jäi Someron kunta. Sen lukemat eivät juuri poikkea uuteen Saloon liittyneiden kuntien saamista arvoista.

Taulukko 2. Salon seutukunnan kuntien talousluvut

Salon seutukunta
  KUNTA Bkta (T)
per
Asukas (A) euroa		 = Bkta
(T)
per
Työllinen (T) euroa		 Työlliset (T)
per
Työlliset (A)		 Työlliset (A)
per
Työvoima (A)		 Työvoima (A)
per
Työikäinen väestö (A)		 Työ-ikäinen väestö (A)
per
Väestö (A)		 Maksetut (T)
per
Saadut (A) palkat		 Saadut
(A)
per
Maksetut (T)
palkat
KOKO MAA 31 719 68 460 1,05 0,90 0,65 0,75 99 101
734 Salo 74 602 101 732 1,58 0,92 0,67 0,75 175 57
73 Halikko 13 388 41 085 0,69 0,93 0,68 0,74 39 255
586 Perniö 17 634 50 149 0,81 0,93 0,63 0,74 62 160
587 Pertteli 14 486 47 603 0,64 0,94 0,70 0,72 48 207
259 Kisko 13 671 52 544 0,70 0,89 0,59 0,70 40 250
252 Kiikala 32 918 102 275 0,78 0,92 0,61 0,73 48 208
308 Kuusjoki 14 769 35 345 0,95 0,93 0,66 0,72 62 162
501 Muurla 15 230 56 324 0,58 0,94 0,67 0,74 40 247
776 Suomusjärvi 17 331 53 912 0,78 0,90 0,63 0,72 61 163
784 Särkisalo 39 353 118 893 0,85 0,91 0,61 0,71 94 107
734 Salo (10) 43 971 84 900 1,14 0,93 0,66 0,74 113 89
761 Somero 15 065 42 911 0,87 0,93 0,60 0,72 66 151

Sivun alkuun

Uusikin Salo palkkojen nettomaksaja

Salo on ollut alueen kuntien palkkojen ylivertainen nettomaksaja. Eniten kunnan ulkopuolelta on palkkoja saanut Halikko, seuraavaksi eniten palkkoja ovat keränneet Kisko, Muurla ja Pertteli. Lähimmäksi maksettujen ja saatujen palkkojen tasapainoa on päässyt Särkisalo.

Uuden Salon bruttokansantuote asukasta ja työllistä kohti on kuntaliitoksen vuoksi laskenut, mutta arvot ylittävät edelleen koko maan lukemat kirkkaasti. Alueella työssäkäyvien määrä ylittää kuntaliitosten jälkeenkin selvästi alueella asuvien työllisten määrän. Muilta osin indikaattoreiden arvot ovat säilyneet entisten lukemien tuntumassa.

Uusi Salo on edelleen merkittävä palkkojen nettomaksaja, vaikka tilanne aikaisempaan verrattuna onkin merkittävästi tasoittunut.

Sivun alkuun

Turun seutukunnassa useita kuntaliitoksia

Seutukunnan kunnat voivat yhdistyä myös kahdeksi tai useammaksi uudeksi kunnaksi. Turunmaan seutukunnan kahdeksan kuntaa yhdistyi kahdeksi uudeksi kunnaksi. Länsi-Turunmaa koostuu viidestä ja Kemiönsaari kolmesta kunnasta.

Varsin toisenlaiseen ratkaisuun päädyttiin Turun seutukunnassa. Seutukunnan 18 kunnasta 11 oli mukana kuntaliitoksissa, joiden tuloksena syntyi neljä uutta kuntaa. Seutukunnan ja koko maakunnan keskuskaupunki Turku ei ollut osallisena liitoksissa. Vaikka kolme viidesosaa Turun seutukunnan kunnista oli mukana kuntaliitoksissa, uusien kuntien väestöosuus jää yhteen viidesosaan.

Sivun alkuun

Työllisiin suhteutettu bkt suurin Naantalissa

Bruttokansantuote työllistä kohti on suurin Naantalissa (Taulukko 3). Myös Kaarinan bruttokansantuote työllistä kohti ylittää niukasti koko maan keskiarvon. Ulkopuolelle jääneistä kunnista koko maan keskiarvon ylittää Paimio. Bruttokansantuote työllistä kohti jää Turussa viitisen tuhatta euroa koko maan keskiarvosta.

Kunnassa työssäkäyvien työllisten määrä ylittää asuvien työllisten määrän vain Turussa. Muiden kuntien työllisyys on varsin asumispainotteinen.

Työllisten osuus työvoimasta on kaikissa muissa kunnissa koko maan keskiarvoa parempi paitsi Turussa, jossa osuus on sama kuin koko maassa. Työvoiman suhde työikäiseen väestöön ylittää useimmissa kunnissa koko maan keskimääräisen. Vain Velkualla, Sauvossa ja Turussa työvoiman suhde työikäiseen väestöön on alle koko maan tason.

Kunnan työikäisen väestön suhde kunnassa asuvaan väestöön on kahdessa kunnassa kolmesta heikompi kuin maassa keskimäärin. Vain yliopistokaupunki Turussa ja Raisiossa työikäisten osuus ylittää koko maan keskimääräisen.

Taulukko 3. Turun seutukunnan kuntien talousluvut

Turun seutukunta
  KUNTA Bkta (T)
per
Asukas (A) euroa		 = Bkta
(T)
per
Työllinen (T) euroa		 Työlliset (T)
per
Työlliset (A)		 Työlliset (A)
per
Työvoima (A)		 Työvoima (A)
per
Työikäinen väestö (A)		 Työ-ikäinen väestö (A)
per
Väestö (A)		 Maksetut (T)
per
Saadut (A) palkat		 Saadut
(A)
per
Maksetut (T)
palkat
KOKO MAA 31 719 68 460 1,05 0,90 0,65 0,75 99 101
529 Naantali 34 989 100 430 0,74 0,94 0,67 0,75 69 146
705 Rymättylä 16 366 44 890 0,78 0,95 0,67 0,73 57 177
485 Merimasku 11 899 58 566 0,41 0,95 0,71 0,74 26 377
920 Velkua 11 741 38 411 0,72 0,92 0,61 0,75 34 290
529 Naantali (4) 30 502 90 536 0,71 0,94 0,67 0,75 63 158
481 Masku 19 880 62 902 0,63 0,96 0,71 0,73 55 183
419 Lemu 14 464 58 984 0,51 0,95 0,70 0,72 36 274
17 Askainen 9 676 43 251 0,49 0,93 0,66 0,74 25 397
481 Masku (3) 17 751 60 655 0,60 0,96 0,70 0,73 49 204
202 Kaarina 22 019 69 057 0,66 0,95 0,68 0,75 55 183
602 Piikkiö 16 724 56 399 0,63 0,94 0,68 0,74 53 188
202 Kaarina (2) 20 726 66 132 0,65 0,95 0,68 0,74 54 184
704 Rusko 18 952 60 888 0,64 0,95 0,72 0,71 57 175
906 Vahto 15 940 48 980 0,66 0,95 0,71 0,72 49 206
704 Rusko (2) 17 955 56 825 0,65 0,95 0,72 0,71 55 183
423 Lieto 20 296 62 432 0,68 0,95 0,69 0,73 59 171
503 Mynämäki 14 601 50 167 0,65 0,94 0,66 0,72 48 209
538 Nousiainen 13 944 59 030 0,50 0,96 0,69 0,72 36 276
577 Paimio 32 522 88 171 0,75 0,96 0,68 0,75 68 147
680 Raisio 27 317 67 787 0,85 0,93 0,67 0,76 83 121
738 Sauvo 11 940 42 707 0,62 0,96 0,64 0,73 36 281
853 Turku 35 795 63 718 1,26 0,90 0,64 0,78 127 78

Sivun alkuun

Turun suunta näkyy palkkasuhteissa

Kuntaliitoksissa mukana olleiden kuntien työssäkäynnin suuntautuminen kuntaliitosten ulkopuolelle jääneeseen Turkuun näkyy myös uusien kuntien palkkasuhteessa. Uuden Maskun palkkasuhde jää alle 50 prosentin. Uuden Kaarinan ja uuden Ruskon maksamien palkkojen suhde niiden saamiin ylittää täpärästi 50 prosentin rajan eikä suurinkaan kuntaliitos nosta uuden Naantalin palkkasuhdetta kuin hieman päälle 60 prosentin. Turussa maksettujen palkkojen suhde kunnan saamiin palkkoihin on 127 prosenttia, mikä selittää muiden kuntien palkka-alijäämän.

Aluetalouden tunnuslukuihin tehdyt kuntaliitokset eivät juuri tuoneet parannusta. Vaikuttaa hieman siltä, että kuntaliitoksilla ei ole varsinaisesti pyrittykään kohti aluetaloudellisen eheyttämisen mukanaan tuomaa aluetalouden tasapainoa.

Sivun alkuun

Pohjanmaalla ylitettiin seutukuntien rajoja

Kuntaliitoksia on tehty myös seutukuntien rajojen yli. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla Härmänmaan kolmen kovan kunnan liitos on houkutellut mukaansa yhden naapuriseutukunnan kunnan.

Keski-Pohjanmaalla uusi Kokkola muodostuu kolmesta Kokkolan seutukunnan kunnasta sekä Kaustisen seutukunnasta Kokkolaan suuntaan loikanneesta Ullavasta. Kaksi kuntaa jäi liitoksen ulkopuolelle.

Kokkolan bruttokansantuote työllistä kohti ylittää selvästi koko maan keskiarvon (Taulukko 4). Muiden kuntien arvot jäävät reilusti maan keskiarvon alapuolelle. Kokkola on ollut alueen työssäkäyntikeskus. Muut yhdistyneet kunnat ovat olleet suurelta osin työllisten asuinalueita. Kuntaliitoksen ulkopuolelle jäänyt Kannus on poikkeus.

Alueen työllisten osuus työvoimasta on Kokkolassa maan keskitasoa ja muissa kunnissa suurempi. Sen sijaan työvoiman osuus työikäisestä väestöstä on vain Kälviällä koko maan tasolla, muissa hieman pienempi. Työikäisen väestön osuus väestöstä on kaikissa kunnissa alempi kuin koko maassa.

Kokkola on ollut alueen palkkojen nettomaksaja. Eniten muualta palkkoja on kerännyt Lohtaja, seuraavaksi eniten Ullava. Kannuksessa maksetut ja saadut palkat ovat samoissa lukemissa kuin koko maassa.

Uuden Kokkolan bruttokansantuote työllistä kohti putosi hieman, mutta se on edelleen selvästi koko maan keskiarvon yläpuolella. Työssäkäynti on enää vain hieman plussalla, samoin maksettujen ja saatujen palkkojen suhde. Muilta osin indikaattorit ovat maan keskiarvojen tuntumassa.

Vuodenvaihteen kuntaliitosten yleisiä aluetaloudellisia vaikutuksia tarkastelin Tieto&trendit-lehden edellisessä, helmikuun numerossa.

Taulukko 4. Kokkolan seutukunnan kuntien talousluvut

KOKOLAN SEUTUKUNTA + Ullava
  KUNTA Bkta (T)
per
Asukas (A) euroa		 = Bkta
(T)
per
Työllinen (T) euroa		 Työlliset (T)
per
Työlliset (A)		 Työlliset (A)
per
Työvoima (A)		 Työvoima (A)
per
Työikäinen väestö (A)		 Työ-ikäinen väestö (A)
per
Väestö (A)		 Maksetut (T)
per
Saadut (A) palkat		 Saadut
(A)
per
Maksetut (T)
palkat
KOKO MAA 31 719 68 460 1,05 0,90 0,65 0,75 99 101
272 Kokkola 38 712 82 027 1,11 0,90 0,64 0,74 112 89
315 Kälviä 15 749 47 747 0,75 0,92 0,65 0,73 60 167
429 Lohtaja 11 236 48 541 0,57 0,91 0,63 0,71 40 250
885 Ullava 12 200 39 457 0,78 0,95 0,61 0,69 51 195
272 Kokkola (3+1) 34 055 77 635 1,03 0,90 0,64 0,74 103 97
95 Himanka 18 321 51 667 0,88 0,90 0,61 0,73 71 141
217 Kannus 23 823 55 745 1,03 0,92 0,63 0,71 99 101

 

Aluetalouden tunnusluvut kunnittain (Excel-tiedosto, 188 kt)

Päivitetty 14.4.2009