Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Teollisuuden toimialakatsaus I/2009

  1. Yhteenveto teollisuuden suhdannetilanteesta
  2. Teollisuustuotannon jyrkkä pudotus jatkui alkuvuonna niin Suomessa, EU-alueella kuin USA:ssakin
  3. Tuottajahinnat laskivat vajaat 6 prosenttia vuodentakaisesta
  4. Kotimaan myynti ja myynti ulkomaille vähenivät jyrkästi alkuvuonna
  5. Teollisuuden palkkasumma laskussa alkuvuonna
  6. Teollisuusyritysten suhdannenäkymät ennätyksellisen synkät
  7. Fokus: Aikasarjojen tarkentuminen ja kausitasoitus - esimerkkinä Teollisuustuotannon volyymi-indeksi
  8. Talouskehitys teollisuuden suurimmilla toimialoilla, TOL 2008
  9. Lähdeluettelo

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Fokus: Aikasarjojen tarkentuminen ja kausitasoitus - esimerkkinä Teollisuustuotannon volyymi-indeksi

Aikasarjojen tarkentuminen kuuluu suhdannetilastojen luonteeseen. Lyhyen aikavälin tilastot perustuvat nopeimmillaan alle kuukaudessa tuotettuun tietoon. Mitä nopeammin tilastot tuotetaan sitä vähemmän aikaa sekä tiedonantajalla että tilastontekijällä on käytettävissään. On tasapainoteltava tietopohjan laajuuden ja ajantasaisen suhdannekuvan välillä.

Tämä johtaa väistämättä tietojen täydentymiseen ja tilastolukujen tarkentumiseen luotettavamman ja suuremman tietomäärän tullessa hyödynnettäväksi ajan myötä. Myös käytetyt tilastomenetelmät voivat vaikuttaa tilastojen tarkentumiseen. Lyhyen aikavälin tilastoista on kausitasoitusmenetelmiä käyttäen poistettava kausiluontoinen vaihtelu, jotta pitkän aikavälin talouskuva saataisiin esiin.

Miksi kausitasoitusta tehdään?

Kun samaa asiaa kuvaavat kvantitatiiviset havainnot asetetaan aikajärjestykseen, saadaan aikasarja. Esimerkiksi työttömyyttä ja bruttokansantuotetta kuvaavat aineistot ovat aikasarjoja.

Aikasarjakuvioiden tarkastelu paljastaa, että niissä on monesti liki säännöllistä sahausliikettä, jota kutsutaan kausivaihteluksi. Kausivaihtelu määritellään vuoden sisäisenä vaihteluna, joka toistuu miltei säännöllisenä vuodesta toiseen. Kausivaihteluun on monia intuitiivisia syitä: esimerkiksi vuodenajat vaikuttavat työttömyyteen tai maataloustuotantoon.

Tilastojen käyttäjä on monesti kiinnostunut ilmiön pitkän aikavälin kehityksestä. Sitä on kuitenkin vaikea tulkita aikasarjakuvioista, joissa esiintyy kausivaihtelua. Tämän vuoksi aikasarjasta halutaan poistaa säännöllinen sahausliike, eli aikasarja kausitasoitetaan. Tuloksena saatua aikasarjaa sanotaan kausitasoitetuksi aikasarjaksi.

Miten kausitasoitusta tehdään?

Tilastokeskus käyttää kausitasoituksessa mallipohjaista TRAMO/SEATS -menetelmää. Menetelmä on kaksivaiheinen: ensimmäisessä vaiheessa aikasarjaa esipuhdistetaan. Tällä tarkoitetaan äärihavaintojen etsimistä ja korjaamista sekä arkipyhien ja viikonpäivärakenteen vaikutuksen huomioimista aikasarjan saamiin arvoihin. Esipuhdistuksen jälkeen aineistoon sovitetaan aikasarjamalli.

Aikasarjamalli kertoo, miten kukin aikasarjan havainto riippuu keskimäärin edeltävistä havainnoistaan. TRAMO/SEATS -menetelmässä aineistoon sovitetaan lineaarinen SARIMA -malli, jossa selittäjinä on aikasarjan viipeitä sekä menneiden ajanhetkien virhetermejä. SARIMA -mallit pystyvät kuvaamaan kausivaihtelua, joten ne sopivat hyvin moniin taloutta kuvaaviin aikasarjoihin.

Kun aikasarjamalli on muodostettu, voidaan sitä käyttää tulevien havaintojen ennustamiseen. Oikein muodostettu aikasarjamalli antaa keskimäärin oikeita ennusteita, mikäli aikasarjan dynamiikassa ei tapahdu suuria muutoksia.

TRAMO/SEATS -menetelmän toisessa vaiheessa tehdään varsinainen kausitasoitus. Kullekin havainnolle laskettu kausitasoitettu arvo saadaan muodostamalla painotettu summa. Jos esimerkiksi halutaan poistaa kausivaihtelun vaikutus ajanhetken t havainnosta, lasketaan painotettu summa, jossa huomioidaan hetken t havainto, sekä sitä edeltävät (t-1, t-2,...) ja seuraavat (t+1, t+2,...) arvot.

Kutakin painotetussa summassa esiintyvää havaintoa painotetaan kertoimella, joka määräytyy TRAMO/SEATS -menetelmän ensimmäisessä vaiheessa muodostetun aikasarjamallin perusteella. Koska kullekin aikasarjalle muodostetaan yksilöllinen aikasarjamalli, tulevat jokaisen aikasarjan erityispiirteet huomioitua.

Aikasarjamallia käytetään edellä mainittujen painokertoimien määräytymisen lisäksi myös tulevien havaintojen ennustamiseen. Tämä on tarpeen, sillä aikasarjan tuoreimpien havaintojen kausitasoitus edellyttää tietoa aikasarjan tulevista arvoista. Tulevaisuuteen sijoittuvia lukuja ei kuitenkaan ole saatavilla, joten ne korvataan ennusteillaan.

Miksi revisiota syntyy?

TRAMO/SEATS -menetelmässä laskettavassa painotetussa summassa aikasarjamallin tuottamat ennusteet korvataan aikasarjan toteutuneilla havainnoilla heti, kun niitä on saatavilla.

Esimerkiksi tilanteessa, jossa aikasarja ulottuu joulukuuhun 2008 asti, joudutaan ennustamaan vuoden 2009 tulevia havaintoja, jotta koko aikasarja saadaan kausitasoitettua. Ennustettuja lukuja käytetään erityisesti loppuvuoden 2008 havaintojen kausitasoituksessa. Kesällä 2009 puolestaan alkuvuoden aikasarjahavainnot ovat käytettävissä. Tällöin loppuvuoden 2008 havaintojen kausitasoituksessa ei juurikaan tarvita ennusteita.

Edellisessä esimerkissä huomionarvoista on se, että loppuvuoden 2008 havaintojen kausitasoituksessa lasketaan painotettu summa, jossa esiintyy ennusteita kun tasoitus tehdään loppuvuodesta 2008 ja toteutuneita lukuja, kun tasoitus tehdään kesällä 2009.

Yleensä aikasarjan toteutuneet arvot poikkeavat niille lasketuista ennusteista. Tätä erotusta kutsutaan ennustevirheeksi. Erityisesti epävarma taloustilanne tekee aikasarjamallit alttiiksi ennustevirheille, sillä tällöin aikasarjan tulevaisuus ei kehity totuttuun tapaan.

Koska TRAMO/SEATS -menetelmässä tuoreimmat kausitasoitetut luvut perustuvat osittain aikasarjalle muodostettuihin ennusteisiin, liittyy niihin ennustevirheestä johtuen epävarmuutta. Tämä epävarmuus selittää, miksi kausitasoitetut luvut tarkentuvat, eli revisiotuvat, kun aikasarjan ennusteita korvataan toteutuneilla luvuilla. Suurin epävarmuus liittyy 3-4 tuoreimpaan aikasarjahavaintoon. Tilaston käyttäjän on siksi suhtauduttava kausitasoitettuihin lukuihin erityisellä varauksella.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin tarkentuminen

Tarkastellaan esimerkkinä alkuperäisten ja kausitasoitettujen lukujen tarkentumisesta teollisuustuotannon volyymi-indeksiä.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksin alkuperäiset aikasarjat voivat tarkentua toimialan 26-27 (sähkö- ja elektroniikkateollisuus) estimoinnin takia, toimipaikoittaisten ja toimialoittaisten painojen muuttuessa, puuttuvien tietojen tai tietojen korjausten takia.

Näistä suurin säännöllinen vaikutus on 8 kertaa vuodessa toimialalla 26-27 käytetyllä estimoinnilla. Tietoja on estimoitava, koska toimialan kaikki tiedot eivät ole Tilastokeskuksen käytössä julkaisuajankohtana. Lisäksi talouden käännepisteissä ennustemallit reagoivat muutokseen hitaasti. Tämän toimialan tiedot tarkentuvat neljänneksittäin ja voivat aiheuttaa tällöin merkittäviä revisioita alkuperäisiin aikasarjoihin.

Toiseksi suurin vaikutus tietojen tarkentumiseen on painojen tarkistamisella, jolla on ollut vaikutuksia myös koko teollisuuden tasolla. Nimikepainojen vaihtumisen aiheuttama revisio kohdistuu tammi-toukokuulle ja on koko teollisuuden tasolla ollut vuosina 2002-2008 keskimäärin 0,8 prosenttiyksikköä. Painojen muutoksen aiheuttamat revisiot ovat olleet säännönmukaisesti ylöspäin.

Puuttuvilla tiedoilla ja tietojen korjaamisilla on yleensä ollut vain vähäinen vaikutus. Tämä on ollut merkittävää keväällä ja kesällä 2008, jolloin koko teollisuuden tasolla alkuvuoden tiedot tarkentuivat ylöspäin enimmillään noin kaksi prosenttiyksikköä. Tämän lisäksi helmikuussa 2009 tehtiin merkittävämpiä tietojen korjauksia.

Kausitasoitetut aikasarjat voivat muuttua, vaikka alkuperäiset indeksipisteluvut eivät muuttuisi kuin uusimpien 3-4 havainnon kohdalta. Muutokset kausitasoitetuissa ja trendipisteluvuissa voivat ulottua myös pidemmälle ajassa taaksepäin. Talouden käännepisteissä eivät kausitasoitusmenetelmät, kuten teollisuustuotannon volyymi-indeksissä käytetty TRAMO/SEATS, reagoi riittävän nopeasti jyrkkiin muutoksiin.

Tämän kausitasoitusmenetelmän käyttö perustuu EU:n suositukseen ja menetelmä on eurooppalaisten tilastoviranomaisten yleisesti käyttämä. Menetelmän käytöstä seuraavat haasteet eivät ole yksittäisten tilastoviranomaisten ratkaistavissa, vaan vaativia tilastotieteellisiä ongelmia.

Kuvio 7. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi (CDE TOL 2002), alkuperäinen aikasarja 2007-2008 tilastokuukausien syyskuu 2008 - joulukuu 2008 julkistuksissa

Kuviossa 7 on teollisuustuotannon volyymi-indeksin alkuperäinen aikasarja vuosilta 2007-2008 vuoden 2008 syys-joulukuun julkistuksissa. Kuviosta havaitaan, että alkuperäisen sarjan mukaan suhdannekuvassa ei ole tapahtunut lähes ollenkaan muutosta syyskuun ja joulukuun julkistusten välillä. Itse asiassa aluksi annettu suhdannekuva oli synkempi kuin myöhemmissä julkistuksissa. Tällä aikavälillä lähdeaineistossa ei ole tapahtunut suuria muutoksia.

Kuvio 8. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi (CDE TOL 2002), kausitasoitettu aikasarja 2007-2008 tilastokuukausien syyskuu 2008 - joulukuu 2008 julkistuksissa

Kuviosta 8 voidaan havaita kausitasoitetun sarjan tarkentuminen eli revisio tilastokuukausien syyskuu 2008 - joulukuu 2008 julkistuksissa. Vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä voimistunut suhdannekäänne aiheuttaa kausitasoitetun aikasarjan tarkentumisen alaspäin. Kausitasoitusmenetelmät ovat erittäin herkkiä aikasarjan viimeisille havainnoille. Tämä kuuluu kausitasoitusmenetelmien luonteeseen ja ne tarkentuvat sitä enemmän mitä jyrkempi suhdannekäänne on. Kuviosta havaitaan myös, että kausitasoitetun sarjan tarkentuminen ulottuu kauas menneisyyteen. Joulukuun julkistuksen kausitasoitettu sarja on tarkentunut merkittävästi melkein puolitoista vuotta taaksepäin.

Joulukuun 2008 kausitasoitetusta sarjasta nähdään, että tasoitusmenetelmä on nostanut joulukuun 2007 havainnon suuremmaksi kuin aikaisemmissa julkistuksissa, vaikka alkuperäiseen sarjaan on tullut vain uusia havaintoja ja aikaisemmat arvot eivät ole muuttuneet. Tämä johtunee siitä, että joulukuun 2008 uusi havainto oli aikasarjassa poikkeuksellisen alhainen, jolloin kausitasoitusmenetelmä ikään kuin muutti käsitystään (kerrointaan) joulukuun 2007 havainnosta ylöspäin.

Teollisuustuotannon volyymi-indeksissä on siirrytty käyttämään uutta TOL 2008 toimialaluokitusta vuoden 2009 alusta. Tämän takia vuoden 2008 julkistusten ja vuoden 2009 julkistusten indeksipisteluvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia. Sen sijaan alkuperäisistä aikasarjoista laskettuja vuosimuutoksia, joissa vertaillaan kahden peräkkäisen vuoden samoja kuukausia, ja kausitasoitetuista aikasarjoista laskettuja kuukausimuutoksia, joissa vertaillaan peräkkäisiä kuukausia, voidaan koko teollisuuden tasolla vertailla. Tosin tällöinkin on muistettava, että myös toimialaluokituksen uudistus on aiheuttanut tarkentumista aikasarjoihin.

Kuvio 9. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, koko teollisuus, alkuperäisestä aikasarjasta laskettu vuosimuutos (%) 2008-2009 tilastokuukausien syyskuu 2008 - maaliskuu 2009 julkistuksissa. Maaliskuun 2009 julkistus korostettu.

Vuosimuutokset eivät ole tarkentuneet merkittävästi vuoden 2008 aikana, kuten kuviosta 9 voidaan havaita. Ainoastaan vuoden 2009 tammikuun arvot ovat muuttuneet huomattavasti myöhemmissä julkistuksissa.

Tämä johtui tammikuussa 2009 suurimmaksi osaksi toimialan 26-27 (sähkö- ja elektroniikkateollisuus) poikkeuksellisen suuresta tietojen tarkentumisesta. Tämän toimialan paino koko teollisuudesta on 20,1%. Estimoinnin aiheuttama harha koko teollisuuden tasolla oli tammikuussa alaspäin 4 prosenttiyksikköä. Tehdasteollisuuden tammikuun muutosprosentti on tarkentunut vajaat 8 prosenttiyksikköä alaspäin. Ilman sähkö- ja elektroniikkateollisuutta tehdasteollisuuden tiedot tarkentuivat vain 0,4 prosenttiyksikköä.

Estimointia vaikeutti vuotta aiemmin tammikuussa 2008 havaittu kyseisen toimialan suurin kasvu 2000-luvulla. Toimialan 26-27 tuotanto ei ole kausitasoitettujen lukujen mukaan ollut koskaan yhtä korkealla kuin tuolloin.

Helmikuussa toimiala 26-27 tarkentui alaspäin mutta koko teollisuuden tasolla tarkentuminen oli 0,7 prosenttiyksikköä ylöspäin. Syynä tähän oli eräiden toimipaikkojen tietoihin tehdyt korjaukset toimialalla D (sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoiminta).

Kuvio 10. Teollisuustuotannon volyymi-indeksi, koko teollisuus, kausitasoitetusta aikasarjasta laskettu kuukausimuutos (%) 2008-2009 tilastokuukausien syyskuu 2008 - maaliskuu 2009 julkistuksissa. Maaliskuun 2009 julkistus korostettu.

Kuukausimuutoksissa esiintyy kuvion 10 perusteella merkittävää tarkentumista. Vuoden 2008 kohdalla tämä johtuu lähes tulkoon vain kausitasoitusmenetelmästä, koska vuoden 2008 alkuperäisessä aikasarjassa ei ole tapahtunut suuria muutoksia eri julkistusten välillä. Vuoden 2009 julkistuksissa havaittava tarkentuminen johtuu toimialalla 26-27 (sähkö- ja elektroniikkateollisuus) tapahtuneesta tietojen tarkentumisesta, toimialauudistuksesta ja kausitasoitusmenetelmän herkkyydestä aikasarjan uusimmille arvoille. Erityisesti uusimmat kausitasoitetut luvut ja niistä lasketut kuukausimuutokset voivat muuttua vielä paljonkin tiedon karttuessa uusilta kuukausilta.

Vuoden 2009 toista neljännestä käsittelevä teollisuuden toimialakatsaus ilmestyy 25.9.2009. Toimialapohjaisissa tilastoissa on siirrytty käyttämään uutta toimialaluokitusta TOL 2008. Lisätietoja siirtymästä Tilastokeskuksen internet sivuiltahttp://tilastokeskus.fi/til/tol2008.html.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 26.6.2009