Etätyön kolmas aalto liikkeelle!

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: FT Sirkka Heinonen on tulevaisuudentutkimuksen professori Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksessa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2009.

Etätyön aaltomainen edistyminen on jäänyt jokseenkin "liplatteluksi". Seuraava, kolmas aalto voisi kuitenkin nousta komeaksi aallonharjaksi, mikäli suomalaiset työnantajat valjastaisivat etätyön ilmastonmuutoksen asettamaan haasteeseen.
______________

Etätyö ei ole edistynyt odotetulla tavalla, vaikka sen hyödyt ovat olleet tiedossa jo vuosikymmeniä. Suurimpana pullonkaulana ovat olleet vanhakantaiset työelämän rakenteet ja ennakkoluuloiset asenteet etätyötä kohtaan.

Suomessa etätyö on kyllä toteutunut asteittain varsin luontevasti osana yleistä työajan, työpaikkojen ja työn organisoinnin monipuolistumista. Työtä tehdään paitsi toimistoissa myös kotona, mökillä, matkoilla, etätyökeskuksissa, yrityspuistoissa ja vaikkapa asiakkaiden luona. Etätyötä tehdään kuitenkin edelleen vähän, vaikka etätyöstä on olemassa kirjauksia hallitusohjelmissa, valtioneuvoston periaatepäätös ja työmarkkinajärjestöjen yhteinen sopimuskin.

Alku näytti lupaavalta

Tietoyhteiskuntana ja tieto- ja viestintätekniikan nopeasti omaksuneena maana Suomi on pitkään ollut kansainvälisten vertailujen kärjessä it-teknologian käyttöönotossa. Etätyötä on tutkittu paljon ja sen hyötyjä on tuotu esiin.

Jo 1980-luvulla etätyön kaavailtiin vahvistuvan tärkeänä työn organisoinnin muotona. Tässä ensimmäisessä aallossa havaittiin, että etätyöllä oli kysyntää kaupungeissa ajan ja paikan suhteen joustavana, modernin työnteon mallina. Etätyöllä koettiin olevan myös maaseudun kehittämiselle paljon annettavaa. Tietotuvilla oli tarkoitus nostaa työntekijöiden osaamistasoa ja etätyövalmiuksia.

Toisessa aallossa 1990-luvulla etätyön tekniset edellytykset kehittyivät merkittävästi, samanaikaisesti kun it-varustelun kustannukset pienenivät. 2000-luvulla etätyön kolmannen aallon voisi olettaa jo tyrskyävän vahvana suomalaisen tietoyhteiskunnan kilpailukykytekijänä ja työelämän laadun parantajana. Kolmas aalto odottaa kuitenkin edelleen vahvistumistaan. Miksi?

Sivun alkuun

Aloite toistaiseksi työntekijällä

Tällä hetkellä etätyöhön siirtyminen on lähes pelkästään kiinni työntekijän halusta ja innostuneisuudesta. Työntekijä käynnistää lähimmän esimiehensä kanssa neuvottelut ratkaisusta, joka sopii hänen elämäntilanteeseensa. Toistaiseksi aloite tulee erittäin harvoin työnantajan puolelta.

Tilanne voitaisiin kääntää nyt toisin päin ja toteuttaa työnantajalähtöisiä etätyöohjelmia. Työnantajat voisivat aktiivisesti tarjota työntekijöilleen mahdollisuutta etätyön tekoon. Tällainen kansallinen kampanja vastaisi omalta osaltaan merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin: suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä syntyviin ongelmiin, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja luovuuden edellytysten parantamiseen. Etätyö on itsessään sosiaalinen innovaatio, jota ei ole osattu hyödyntää.

Etätyön avulla voidaan parantaa myös sellaisten ihmisten työllisyysnäkymiä, jotka eivät kykene tai halua matkustaa pitkiä matkoja töihin tai jotka asuvat liian kaukana työpaikkakeskuksista. Etätyöstä koituu elämänlaatua ja työniloa työntekijälle sekä edelläkävijyyttä ja kilpailukykyä työnantajalle.

Huonosti suunniteltuna ja toteutettuna etätyöhön sisältyy riskejä ja haittoja. Ne on myös syytä tiedostaa, jotta ne voidaan eliminoida varhaisessa vaiheessa. Esimerkiksi usein pelättyä eristäytyneisyyden tunnetta ei synny, mikäli etätyötä tehdään vain osa viikosta.

Sivun alkuun

Työnantaja kaipaa arviointimittareita

Työnantajat ovat asennoituneet etätyöhön varovaisesti, koska siihen sisältyviä riskejä ja käytännön järjestelyjen toteuttamista on pidetty saatavia hyötyjä suurempina. Työnantajan näkökulmasta on ymmärrettävää, että etätyön tuloksellisuuden ja etätyöstä saatavien etujen arviointiin kaivattaisiin mittareita.

Etätyön hyödyt ovat kuitenkin usein välillisiä ja laadullisia. Esimerkiksi kohonneen työmotivaation tai työssä jaksamisen kohentumisen mittaaminen on vaikeaa. Omaa, vaikkakin subjektiivista, kieltään puhuvat etätyökyselyt, joissa työntekijä kertoo omakohtaisista etätyön vaikutuksista. Työntekijät arvioivat stressin ja kiireen nykyisin usein pahimmiksi työelämän laatua heikentäviksi tekijöiksi. Etätyö näyttäisi olevan yksi keino ratkaista vaikea yhtälö kiristyvien aikataulujen ja tulosvaatimusten välillä.

Etätyön tulisi olla mahdollista ja sitä tulisi tukea kaikissa sellaisissa työtehtävissä, joissa työntekijän virtuaalinen tai etäläsnäolo suinkin on mahdollista ja joissa työntekijä itse on halukas etätyöhön. Etätyössä olevien työntekijöiden johtaminen samoin kuin hajautetun työn johtaminen edellyttää erityistä osaamista. Tällainen osaaminen onkin tulevaisuuden johtajuuden tärkeä kriteeri. Etätyö soveltuu osa-aikaisena myös johtajille itselleen, toisin kuin yleensä luullaan. Aihetta ei ole varsinaisesti tutkittu, mutta kyse on organisoinnista - ei johtaja muutenkaan ole aina fyysisesti läsnä työpaikallaan.

Sivun alkuun

Etätyöstä rekrytointivaltti

Etätyö on tulevaisuudessa myös tärkeä kriteeri työpaikan houkuttelevuudelle ja siten merkittävä rekrytointivaltti. Uuden sukupolven - nettisukupolven - työskentelytavoissa etätyö ei ole enää vain edelläkävijyyden merkki vaan luonnollinen osa toimivia työoloja. Nuoret eivät ole tottuneet autoritaariseen, työntekijöiden fyysistä läsnäoloa edellyttävään johtamistapaan, vaan arvostavat mm. työn sisältöä, mielekkyyttä, virikkeellisyyttä ja haasteellisuutta.

Etätyön tekeminen edellyttää tiettyä osaamista - oman työn organisointia ja teknisen sujuvuuden varmistamista, joka luonnollisesti on sidoksissa tarjolla olevaan tieto- ja viestintätekniseen varusteluun ja infrastruktuuriin. Etäkokoustaminen on etätyöntekijälle usein tuttua.

Jokainen iso työnantaja voisi tehdä oman henkilöstönsä työmatkaliikkumisesta kartoituksen ja suunnitelman, jonka avulla henkilöitä ohjataan korvaamaan työmatkaliikkumista etätyöllä. Ruotsissa on jo käytössä suosituksia yritysten työmatkaliikkumiskartoituksen tekemiseksi. Erityinen etätyökartoitus tähän liittyen olisi myös paikallaan.

Organisaatio voisi käydä läpi työntekijöidensä työmatkaliikkumisen paikkatietoaineiston avulla. Tällöin etätyömahdollisuutta suositeltaisiin erityisesti niille, joilla työmatka on pitkä tai muuten hankala. Toisaalta tällaisesta työmatkaliikkumisanalyysistä voisi käydä ilmi, että tietyltä alueelta käy töissä useampi henkilö, jolloin näille kannattaisi miettiä mahdollisen etätyöpisteen vuokraamista. Kaikki nämä etätyömahdollisuuksien pohdinnat tehtäisiin vapaaehtoisuusperiaatteella ja erityisesti henkilöautolla tehtävän työmatkaliikenteen vähentämiseksi.

Talouden taantuma on erinomainen tilaisuus pysähtyä pohtimaan etätyön mahdollisuuksia ja tehdä etätyö mahdolliseksi oman organisaation sisällä. Etätyö tulee integroida sekä henkilöstöpolitiikkaan että ympäristö- ja ilmastopolitiikkaan ja ottaa osaksi organisaatioiden ja liiketoiminnan kokonaisvaltaista kehittämistä.

Kilpailuetua syntyy niille yrityksille, jotka oivaltavat hyödyntää etätyön etuja ennakoiden eivätkä vasta kehityksen pakottamalla viiveellä. Etätyö toimii myös puskurina erilaisissa kriisitilanteissa silloin, kun liikkumista joudutaan jostain syystä rajoittamaan - oli kyse sitten terroriuhasta, sikainfluenssasta tai ilman laadun huononemisesta.

Suomalaisen tietoyhteiskunnan maine edelläkävijänä ja luottamusyhteiskuntana edellyttää etätyön mahdollisuuksien nykyistä konkreettisempaa käyttöönottoa. Työnantajat ovat nyt avainasemassa. He voivat valjastaa etätyön sekä työelämän laadun parantamiseen että ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen työmatkaliikennettä vähentämällä. Etätyö ei ole epätyötä, vaan "ehtaa" työtä ja jopa "ekotyötä" sanan varsinaisessa merkityksessä.

____________

Työnantajat voivat tehdä itselleen seuraavan asennetestin:

  • Oletko halukas ottamaan etätyön käyttöön tukeaksesi henkilöstön
  • työssä jaksamista?
  • Oletko halukas vastaaman ilmastonmuutoksen asettamaan haasteeseen vähentämällä etätyön avulla kasvihuonepäästöjä aiheuttavaa työmatkaliikkumista?
  • Oletko halukas varmistamaan yrityksen houkuttelevuutta etätyön avulla?
  • Oletko halukas tehostamaan yrityksesi kilpailukykyä mahdollistamalla etätyön avulla inhimillisen pääoman uudistumista?
  • Mikäli vastaus on vähintään yhteen näistä kysymyksistä "Kyllä", kannattaa työnantajalähtöisen etätyön haaste ottaa vastaan!

____________

Sirkka Heinonen on tutkinut etätyötä työssä jaksamisen, yhdyskuntasuunnittelun sekä etätyön liikenteellisten ja ympäristöllisten vaikutuksen näkökulmasta. Itse etätyötä lähes parinkymmenen vuoden ajan tehnyt Heinonen on luodannut tulevaisuuden työn kehitysnäkymiä ja johtamiskulttuurin muutoshaasteita.

 

Kirjallisuutta:

Heinonen, Sirkka ja Saarimaa, Riikka (2009). Työelämän laadulla parempaa jaksamista - kuinka etätyö voi auttaa? Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 25/2009, 58 s. ISSN 1797-3562, ISBN (sähköinen julkaisu) 978-952-227-192-1

Heinonen, Sirkka (2004), Tulevaisuuden työnteosta. Vanhat paradoksit ja uusi paradigma. Toimihenkilöunioni, Helsinki

Heinonen, Sirkka, Huhdanmäki, Aimo, Kuosa, Tuomo & Niskanen, Saija (2004). Ekohallittu etätyö. Asumisen, työn ja liikkumisen kaupunkirakenteellisen uusjaon ympäristövaikutuksia. KESTY-tutkimusohjelman Ekoetätyö-hankkeen loppuraportti. Suomen ympäristö 701, Helsinki

Heinonen, Sirkka & Niskanen, Saija (2003). Etätyö työssä jaksamisen tukena. Kokemuksia Toimihenkilöunionin etätyökokeilusta. TYKE Työpapereita -sarja no 16, Helsinki

Heinonen, Sirkka (2000), Etäläsnäolon liikenteelliset ja ympäristölliset vaikutukset. LYYLI-raporttisarja 21, ISBN 951-723-359-0, Helsinki

Heinonen, Sirkka, Suomalaisen etätyöpotentiaalin analyysi. Toteutumisen edellytyksiä ja vaikutuksia (1998). ESR-julkaisut 34/98. Oy Edita Ab. Helsinki. ISBN 951-735-339-1, ISSN 1455-4534

Nilles, Jack M. (1998). Managing Telework: Options for Managing the Virtual Workforce, John Wiley & Sons, ISBN 0-471-29316-4.


Päivitetty 15.7.2009