Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Elämisen laadun mittareiden moninaisuudesta ei pääse

  1. Komitea tradition jatkajana
  2. Omenoiden ja appelsiinien yhteenlaskua täytyy yrittää

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Omenoiden ja appelsiinien yhteenlaskua täytyy yrittää

Komitea ei ehdota onnellisuustilinpitoa, vaikka sellainen mielikuva raportista on julkisuudessa jo syntynyt. Toisin kuin bkt:n tilastoinnissa, jossa on teoria ja jossa kaikki osataan arvioida rahassa, ihmiselämän laadun arvioimiseksi ei ole keksitty yhteistä mittayksikköä. Onneen ja hyvinvointiin vaikuttavat monen tason tekijät, yksilön tunteista, luonteenpiirteistä ja taidoista alkaen, sosiaalisista ja materiaalisista resursseista puhumattakaan, aina luonnonoloihin ja yhteiskunnan rakenteisiin asti.

Huono pitää erottaa hyvästä laatua mitattaessa. Mihin kohtaan elämisen laadun asteikkoa asetetaan köyhät onnelliset taikka sairaat hyvinvoivat? Kuka saa sanoa, mitkä asiat mitataan ja miten tulokset tulkitaan? Komitealle kaikki kelpaa: kuunnellaan ihmisten omia prioriteetteja, mutta hyväksytään myös mittaajan, tutkijan tai arvioijan perustellut valinnat.

On vaan siedettävä tietotulvaa ja elämisen laadun tutkimista pala palalta. Kun sektoroituneet tilastojärjestelmät eivät menetelmä- ja käsitesyistä juurikaan keskustele keskenään, tietoa on vaikea hallita ja järjestää. Tilastotiedon moninaisuuden ylläpito on välttämätöntä, sanoo komitea, mutta tarjolle on tuotava myös yhdistelykelpoista tietoa. Omenoita ja appelsiineja siis sittenkin pitäisi laskea yhteen, mutta ei komiteallakaan ole uusia ideoita, miten kaikki voitaisiin yhdistää. Se kehottaa tutkimaan moniulotteisesti esimerkiksi eriarvoisuuksien kasautumista (yksilöille, väestöryhmittäin, sukupolvittain), erittelemään hyvinvoinnin ulottuvuuksien välisiä suhteita, rakentamaan indikaattorikoosteita, indeksejä ja komposiitti-indikaattoreita.

Pidän komiteaa ylioptimistisena monen seikan suhteen, mutta epärealistisin käsitys sillä on tilastoviranomaisen mahdollisuuksista. Tietomme on sirpaleista. Samaakin asiaa on hyvistä syistä mitattava monin yhteismitattomin tavoin. Tilastotiedon kysyntä on johtanut erikoistuneisiin tilastojärjestelmiin ja näkökulmariippuvaisiin mittareihin, ei yleiskatsauksiin. Tarkkaa tietoa tarvitaan joka tapauksessa. Yleistävien hyvinvointipoliittisten johtopäätösten tasolle pääseminen edellyttää ylimääräisiä älyllisiä ponnisteluja - tutkimusta. Mistä voimavarat, mandaatti ja tilaus?

1 Raportin henki korostaa ihmisen omaa toiminnallisuutta, siksi käytän mieluummin termiä "elämisen laatu" kuin mielestäni esineellisempää termiä "elämän laatu".

2 Mielestäni kritiikki on kuolleen hevosen piiskaamista, kyllähän tuo on tiedostettu.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 10.11.2009