Anneli Pauli: Suomalaisilla paljon annettavaa EU:n tutkimukselle

  1. Yhteistyötä tarvitaan
  2. Päällekkäisyyksiä karsittava
  3. Kehittyvät taloudet rynnistävät ohi
  4. Uusi Lissabonin sopimus
  5. European innovation scoreboard 2008:
    Ruotsi ja Suomi ovat Euroopan innovatiivisimmat valtiot

Koko dokumentti yhdellä sivulla

Päällekkäisyyksiä karsittava

EU rahoittaa tutkimusta puiteohjelmien kautta. Nykyinen tutkimuksen 7. puiteohjelman budjetti vuosille 2007 - 2013 on 54 miljardia euroa. EU:n osuus eurooppalaisesta tutkimusrahoituksesta on noin 5 prosenttia, valtioiden välisten organisaatioiden osuus on noin 10 prosenttia ja loput tulevat kansallisista budjeteista.

"EU:n yhteenlaskettu tutkimusrahoitus on suunnilleen samaa luokkaa kuin Yhdysvalloissa, joka kuitenkin tuottaa enemmän innovaatioita ja patentteja kuin Eurooppa. Päällekkäisyyksiä karsimalla, yhteistyötä lisäämällä ja tietoa jakamalla voisimme saada huomattavasti enemmän aikaiseksi myös täällä", sanoo Pauli.

"Jokainen valtio ei esimerkiksi tarvitse omaa nanoteknologiaohjelmaa, vaan eurooppalainen yhteistyökuvio voisi muodostua avoimen kilpailun perusteella. Tutkimuksen laatu paranisi ja turhat päällekkäisyydet karsiutuisivat, jolloin resursseja vapautuisi muuhun käyttöön. Nykyisiä varoja järkevämmin käyttämällä rahaa vapautuisi sellaiseen tutkimukseen, jota jäsenvaltiot eivät voi tehdä yksinään."

Nykyiset talousongelmat eivät ole vaikuttaneet EU:n budjettikehyksiin, mutta seuraavassa budjetissa tämä voi jo näkyä. Pauli huomauttaa useimpien jäsenvaltioiden ymmärtäneen, että lamasta selviämiseksi tutkimukseen suunnattuja varoja ei leikata, vaan ne pidetään vähintäänkin samalla tasolla. Joissakin maissa osuutta jopa lisätään, kuten Suomi teki jo 90-luvun alkupuolen laman aikana.

Alkuun Edellinen Seuraava

Päivitetty 10.11.2009