Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Maksetut ja saadut palkat eivät mene tasan alueittain

  1. Kolme tasoa palkkasuhteelle
  2. Vain kaksi maakuntaa täyttää tiukimman perusteen
  3. Väljempään haarukkaan mahtuu joka kymmenes kunta
  4. Väljimmällä perusteella joka toinen seutukunta tasapainossa
  5. Itä-Uusimaa erottuu maakunnista
  6. Seutukuntien perustana työssäkäyntialueet
  7. Kunnat muodostettu paikallisiksi yhteisöiksi
  8. Kuntarajat menettäneet merkitystään
  9. Kartan värit osoittavat palkkasuhteen erot
  10. Palkkasumma alueen ostovoiman tärkein osa

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Väljimmällä perusteella joka toinen seutukunta tasapainossa

Väljin kriteeri nostaa tasapainoisten maakuntien määrän seitsemäksitoista. Kanta-Häme jää alarajasta kaksi ja Itä-Uusimaa kaksikymmentä prosenttiyksikköä. Seutukunnista runsas toinen puoli sijoittuu tasapainovyöhykkeelle.

Ulkopuolelle jäävistä seutukunnista noin joka kymmenes ylittää ja kaksi viidesosaa alittaa tasapainokriteerin. Kriteerien löysäämisen myötä tasapainoisten kuntien osuus miltei kaksinkertaistuu. Kuitenkin vain vajaata viidennestä kunnista voidaan maksettujen ja saatujen palkkojen suhteen perusteella pitää tasapainoisina.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 18.12.2009