Moni yritys tekee ilmastonmuutoksella jo bisnestä
- Asiakkaiden vaatimukset, yritysten vastuu
- Taantumalla ja neuvottelujen takkuilulla omat vaikutuksensa
- Murroksesta uusiin ympäristöstrategioihin ja ilmastobisnekseen
- Katseet suunnattava pitkälle tulevaisuuteen
- Kuinka tutkimus toteutettiin?
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Murroksesta uusiin ympäristöstrategioihin ja ilmastobisnekseen
Moni verkkohaastatteluun vastanneista uskoo, että ilmastonmuutokseen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet lisääntyvät tulevaisuudessa. Esimerkiksi teknologialla on suuri merkitys ilmastonmuutosliiketoiminnassa. Ne yritykset, jotka tarjoavat ympäristömyötäistä (Eco-design, Design for the environment, DFE) ja energiatehokasta teknologiaa, ovat selvästi saaneet ilmastonmuutoksesta paljon mahdollisuuksia. Vastaajat arvioivat, että mahdollisuuksia syntyy yhä enemmän jatkossakin: asiakkaat tarvitsevat ratkaisuja, joilla voidaan toimia energiatehokkaasti.
Seuraavien vuosikymmenien aikana työpaikkoja syntynee lähinnä palvelualoille. Suomen teollisuuden perinteiset tukijalat, metsä, metalli ja elektroniikka, kävivät 2000-luvulla läpi murroksen. Jatkossa näiden toimialojen täytyy miettiä strategiaansa tarkkaan: mitkä ovat ne tuotteet tai mieluummin palvelut, joilla tulevaisuudessa tehdään tulosta. Aineettomien hyödykkeiden toimialat ovat kovassa kasvussa.
Suomen olisikin tietyllä tavalla palattava juurilleen. Tulevaisuudessakin Suomi voi elää metsästä. Metsäteollisuudessa avainroolissa voisi olla siirtyminen biomassaenergian tuottajaksi. Biomassan arvioidaan olevan tärkeimpiä uusiutuvia energialähteitä EU-maissa. Metsäteollisuudella on myös mahdollisuus siirtyä hiilinielujen kasvattajaksi ja ryhtyä entistä pontevammin kehittämään muun muassa selluloosaa ja ligniiniä biomuovien raaka-aineina sekä jalostamaan ligniiniä polttoaineeksi. Lisäksi Suomen tulisi panostaa puurakentamiseen ja sen osaamisen myyntiin.
Elektroniikkateollisuudessa on siirryttävä yhä enemmän palvelujen tarjontaan sekä mahdollisimman ilmastoystävällisten tuotteiden tarjontaan. On esimerkiksi tärkeää saada vanhat käytöstä poistetut matkapuhelimet asiakkailta takaisin kierrätykseen. Jo yhdenkin puhelimen kierrättäminen säästää 13 kiloa hiilidioksidipäästöjä. Jos kaikki kolme miljardia matkapuhelinkäyttäjää maailmassa kierrättäisivät yhden puhelimen, säästettäisiin 240 000 tonnia raakamateriaaleja, kuten esimerkiksi harvinaista litiumia, jota käytetään matkapuhelinten ja kannettavien tietokoneiden akuissa.
Metallit ovat uusiutumaton luonnonvara, joiden tuotannosta syntyy myös päästöjä. Materiaalien tehokkaampi käyttö ja kierrätyksen tehostaminen jo käytössä olevien metallien saamiseksi takaisin uusiokäyttöön olisi välttämätöntä metalliteollisuudessa. Tuotekehittelyä tarvitaan jalostamaan tuotteita niin, että metallia tarvitaan niissä entistä vähemmän.
Erilaiset ESCO- (Energy Service Company) ja MASCO- (Material Service Company) palvelut saattavatkin yleistyä. Ne edustavat sellaista palveluliiketoimintaa, jossa ulkopuolinen energia-asiantuntija toteuttaa asiakasyrityksessä investointeja ja toimenpiteitä energian tai vastaavasti materiaalin säästämiseksi. Monen yrityksen olisi hyödyllistä käyttää niitä konsulttiapunaan. Energia- ja materiaalitehokkuudella voidaan aikaansaada merkittäviäkin säästöjä.
Päivitetty 25.2.2010