Suurituloisuus on pysyvämpää kuin pienituloisuus
- Pienituloisimpien joukossa eniten iäkkäitä naisia
- Pysyvän pienituloisuuden riski suurin vähän koulutetuilla
- Ylimmässä tulokymmenyksessä pysyneissä eniten vuonna 1947 syntyneitä miehiä
- Hyvä koulutus takaa aseman ylimmässä tuloryhmässä
- Alimmasta ylimpään tuloluokkaan nousseissa eniten vuonna 1978 syntyneitä naisia
- Ylimmästä alimpaan tuloluokkaan pudonneissa eniten 1988 syntyneitä
- Asuntokunnalla suuri merkitys ihmisten toimeentuloon
- Opiskelu ja itsenäistyminen heikentävät tuloasemaa
- Koulutus selittää tuloliikkuvuutta ylöspäin
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Asuntokunnalla suuri merkitys ihmisten toimeentuloon
Todennäköisyys jäädä pysyvästi pienituloisimpaan tulokymmenykseen on suuri niillä pienituloisilla henkilöillä, joiden tulokehitys on jatkuvasti pysytellyt vaatimattomana. Jos lisäksi asuntokuntiin kuuluvien muiden jäsenten tulokehitys on pysynyt vaatimattomana, eikä asuntokuntaan ole liittynyt uusia hyvätuloisia jäseniä, mahdollisuudet nousta tuloportaikossa ovat vähäiset. Juuri näin on käynyt alimmassa tulokymmenyksessä vuosina 1998 ja 2008 olleille henkilöille, minkä voi havaita hyvin kuviosta 7 ja 8 (harmaat käyrät).
Kuvio 7. Henkilöiden omien käytettävissä olevien rahatulojen kehitys vuosina 1998-2008. Euroa (vuoden 2008 rahassa).
Lähde: Tulonjaon kokonaisaineisto.Tilastokeskus.
Kuvio 8. Ekvivalenttien tulojen reaalinen kehitys vuosina 1998-2008. Tulokäsite: asuntokunnan käytettävissä olevat rahatulot / kulutusyksikkö keskimäärin, euroa (vuoden 2008 rahassa). Keskiarvot laskettu henkilöaineistosta, jossa asuntokunnan ekvivalentti tulo on viety asuntokunnan jokaiselle jäsenelle.
Lähde: Tulonjaon kokonaisaineisto.Tilastokeskus.
Kaksi viidestä (46 300 henkilöä) alimmassa tulokymmenyksessä vuosina 1998 ja 2008 olleesta 123 500 henkilöstä oli pysynyt siinä jokaisena vuonna vuosien 1988-2008 välisenä aikana. Kahdessa alimmassa tulokymmenyksessä oli heistä pysynyt yhteensä 75 500 henkilöä (60 %).
Ylimmässä tulokymmenyksessä pysyneisiin pätee sama logiikka kuin pienituloisina pysyneisiin: Kun suurituloisimmassa tulokymmenyksessä olevien hyvätuloisten henkilöiden tulot ovat pysyneet suurina, todennäköisyys pysyä hyvätuloisten joukossa on suuri. Jos asuntokunnassa muidenkin jäsenten tulot ovat pysyneet hyvinä, todennäköisyys pysytellä tulojakauman huipulla on taattu (kuviot 7 ja 8 mustat käyrät).
Suurituloisten joukossa pysyneillä taloudellinen asema on välivuosinakin ollut varsin hyvä, sillä kolme viidestä (112 100 henkilöä) ylimmässä tulokymmenyksessä vuosina 1998 ja 2008 olleesta 193 200 henkilöstä sijoittui ylimpään tulokymmenykseen jokaisena vuonna 1998-2008. Kahteen suurituloisimpien kymmenykseen sijoittui joka vuosi peräti neljä henkilöä viidestä (155 300 henkilöä). Siten pysyminen hyvätuloisimpien tuloluokissa näyttää olevan selvästi varmempaa kuin pienituloisimpien tuloluokissa.
Ylimmästä alimpaan tulokymmenykseen siirtyneiden taloudellisen aseman kohoamista selittää sekä henkilöiden omien tulojen että heidän asuntokuntiensa tulojen hyvä kehitys. Tässä ryhmässä henkilöiden omat tulot olivat vuonna 2008 reaalisesti 30 000 euroa suuremmat kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Tämä merkitsee sitä, että heidän tulonsa ovat kymmenessä vuodessa reaalisesti yli kuusinkertaistuneet (kuvio 7 punainen käyrä).
Asuntokunnan rakennetekijät huomioivilla ekvivalenteilla tuloilla mitattuna tulojen kasvu oli vielä tätäkin runsaampaa, sillä pienituloisimmasta tulokymmenyksestä suurituloisimpaan tulokymmenykseen nousseiden ekvivalentit tulot ovat reaalisesti mitattuna yli seitsenkertaistuneet kymmenessä vuodessa (kuvio 8 punainen käyrä). Tässä ryhmässä on myös asuntokunnan keskikoko kasvanut selvästi eli kyseisten henkilöiden asuntokuntiin on muuttanut tarkasteluperiodin aikana uusia, monessa tapauksessa hyvätuloisia jäseniä. Toisaalta ryhmän ikärakenne huomioon ottaen moni uudesta jäsenestä on tullut asuntokuntaan syntymän kautta, mikä puolestaan on osaltaan pienentänyt ekvivalenssituloa.
Päivitetty 15.3.2010