Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Kulttuuri-indikaattorien politiikkaa

  1. Kulttuuritilastoinnin indikaattorit
  2. Kulttuurin rahoituksen uudet perustelut
  3. Indikaattorien voimalla syrjästä esiin
  4. Tavoitteiden ja mittarien yhteensovittaminen
  5. Virallisen tilaston kehykset
  6. Kulttuuri hyvinvointimittaristoon
  7. Paljon vanhaa mutta jotain uuttakin
  8. Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin

Hyvinvointivaltion laajenemisen kaudella huomio kohdistui kulttuuripolitiikan panoksiin (karkeimmillaan pelkkään kulttuuribudjettiin), joista tehtiin maittaisia paremmuuslistojakin. Nykyisenä uusliberalismin aikana arvioidaan tuloksellisuutta, tehokkuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta.

Kulttuuri-investointien odotetaan lisäksi tuottavan tuloksia entistä laajemmalla alueella. Kun ennen kulttuuripolitiikan tulokseksi miellettiin esimerkiksi kansalaisten kulttuuriosallistumisen kasvu, nykyisin on kyettävä osoittamaan kulttuurin vaikutuksia sosiaaliseen koheesioon, matkailuvetovoimaan, terveyteen ja työssä jaksamiseen.

Lähteet:

Belfiore, E. 2004. Auditing culture. International Journal of Cultural Policy 2/2004.
BKT ja muut indikaattorit (2009). Edistyksen mittaaminen muuttuvassa maailmassa. Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille 20.8.2009. KOM (2009) 433. Euroopan yhteisöjen komissio.
Bonet, L. - Négrier, E. 2003. L'observation culturelle face à la globalisation. Proceedings of the International Symposium on Culture Statistics, Montréal, 21-23 October 2002. Unesco Institut de Statistique, Québec.
Brüngger, H. 2004. Indicators - Spotlights or Smokescreen? Paper presented at the Opening Session of the 23rd Nordic Statistical Conference, Turku, 18-21 August, 2004.
Creative Economy Report 2008. The challenge of assessing the creative economy towards informed policy-making. UNCTAD/DITC/2008/2. United Nations. Saatavissa: http://www.unctad.org
Frønes, I. 2007.Theorizing Indicators. Social Indicators Research 83.
Kangas, A. 1999.Kulttuuripolitiikan uudet vaatteet. Teoksessa: Kulttuuripolitiikan uudet vaatteet. Toim. A. Kangas - J. Virkki. SoPhi, Jyväskylä.
Madden, C. 2005. Indicators for Arts and Cultural Policy. Cultural Trends 3/2005.
Mercer, C. 2002.Towards Cultural Citizenship. The Bank of Sweden Tercentenary Foundation & Gidlunds Förlag.
Mercer, C. 2005. From Indicators to Governance to the Mainstream. Teoksessa: Accounting for Culture Toim. C. Andrew - M. Gattinger - M. S. Jeannotte - W. Straw. The University of Ottawa Press, Ottawa.
Moninaisuus luovuutemme lähteenä 1998. Kulttuurin ja kehityksen maailmankomission raportti. Otava, Helsinki.
Poirier, C. 2005.Vers des indicateurs culturels élargis? Teoksessa: Accounting for Culture. Toim. C. Andrew - M. Gattinger - M. S. Jeannotte - W. Straw.The University of Ottawa Press, Ottawa.
Stiglitz, J. E. - Sen, A. - Fitoussi, J.-P. 2009. Report by the Commission on the Measurement of Economic Performance and Social Progress. Saatavissa: http://www.stiglitz-sen-fitoussi.fr
Syrjästä esiin 1998. Eurooppa-työryhmän raportti Euroopan neuvostolle. Taiteen keskustoimikunta, Helsinki.
Vaikuttavuusindikaattorit kulttuuripolitiikan tietopohjan vahvistajina (2009). Opetusministeriön julkaisuja 2009: 57. Helsinki.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 7.6.2010