Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Baltian maiden suuri harppaus

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Pasi Kuoppamäki on Sampo Pankin ekonomisti. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 3/2010.

Suomenlahden eteläpuolen muutos suunnitelmatalouden raunioilta markkinataloudeksi on ollut vauhdikas. Jotain on pysynyt ennallaan: ihmisten vahva usko tulevaisuuteen ja tahto saavuttaa korkeampi elintaso. Laman kourissa maiden taloudellinen uhrivalmius on ollut omaa luokkaansa.
______________________

Itsenäistyminen Neuvostoliitosta 1990-luvun alussa merkitsi Baltian maille entisen infrastruktuurin romahdusta, mutta myös suurta mahdollisuutta. Lainsäädäntö voitiin uudistaa ilman menneisyyden painolastia. Talouspolitiikka suunnattiin kasvun saavuttamiseen ja ulkomaisten investointien houkuttelemiseen. Toimintaympäristöstä tehtiin kevyesti verotettu ja hallinnoitava.

Valittu strategia toimi hyvin varsin pitkään. Nopean kasvun ja rajallisten työvoimaresurssien yhdistelmä johti kuitenkin työvoimakustannusten nousuun, mikä vähitellen heikensi teollisuuden kilpailukykyä. Lopulta hallitsemattomasti kasvaneet vaihtotaseen vajeet kaikissa kolmessa maassa paljastivat, että kehitys on kestämättömällä pohjalla. Etenkin kun vajeet eivät merkinneet investointihyödykkeiden tuontia vaan roimaa kasvua kulutuksessa ja autokaupassa.

Latviassa vaihtotaseen vaje oli vuonna 2007 yli viidenneksen suhteessa bruttokansantuotteeseen eikä tilanne Virossa tai Liettuassa ollut merkittävästi parempi. Pankeille Baltian maat tarjosivat houkuttelevan kasvualueen ja luotonanto kasvoikin reippaasti, mikä näkyi osaltaan myös asuntojen hintojen roimana nousuna. Korjausliike odotti tuloaan ja keskustelu valuuttakurssien kestävyydestä vilkastui finanssikriisin kärjistyessä 2008.

Viron talouden avainlukuja ja ennusteita
% 2009 2010 2011
Bkt:n kasvu - 14,1 - 0,9 4,9
Työttömyysaste 13,8 17,9 16,3
Inflaatio - 0,1 1,9 1,8
Latvian talouden avainlukuja ja ennusteita
% 2009 2010 2011
Bkt:n kasvu - 18,0 - 5,2 3,3
Työttömyysaste 16,9 19,1 20,2
Inflaatio 3,6 - 3,2 - 1,7
Liettuan talouden avainlukuja ja ennusteita
% 2009 2010 2011
Bkt:n kasvu - 14,8 - 2,2 4,4
Työttömyysaste 13,7 17,6 16,6
Inflaatio 4,5 0,7 0,7
Lähteet: EcoWin, ennusteet Danske Markets

Ankaraa talouspolitiikkaa...

Monet ulkopuoliset asiantuntijat suosittelivat maille devalvaatiota. Tilanteen kärjistyessä latvialainen ekonomisti Dmitrijs Smirnov sanoi lehtihaastattelussa, että maan valuutta lati todennäköisesti devalvoidaan ja että ihmisten kannattaisi vaihtaa rahansa toiseen valuuttaan. Tämän jälkeen Latvian turvallisuuspoliisi pidätti Smirnovin kahdeksi päiväksi Latvian talousjärjestelmän horjuttamisesta epäiltynä joulukuussa 2008. Devalvaatiosta tuli sananvapauskysymys.

Vastoin Smirnovin ja monien muiden odotuksia Baltian maiden valuuttakurssijärjestelmät kestivät testin. Maiden valuuttajärjestelmien rakenteen takia spekulatiiviset hyökkäykset olivat vaikeita. Talouspoliittisesti ajatellen devalvaation kilpailukyvylle tuomista hyödyistä iso osa olisi menetetty valuuttalainojen aiheuttaman lisätaakan takia - sikäli kun maiden tuotteille olisi talouskriisin romahduttamilla markkinoilla ollut kysyntää alemmallakaan hinnalla.

Kurssivakautta edellyttää myös Baltian maiden tahto liittyä euroon. Ankara politiikka on oikaissut ulkomaankaupan vajeet ja vaihtotaseet ovat jo ylijäämäiset. Tällä hetkellä harva enää odottaa ulkoista devalvaatiota, koska Viro, Latvia ja Liettua ovat kyenneet mahdottomaan toteuttamalla sisäisen devalvaation ilman massiivisia lakkoja ja levottomuuksia.

Sivun alkuun

...ja suurta uhrivalmiutta

Palkat ovat laskeneet sekä julkisella että yksityisellä sektorilla kaikissa Baltian maissa. Bruttopalkat olivat vuoden 2009 lopussa laskeneet keskimäärin 5 - 10 prosenttia edellisvuodesta. Latviassa, jossa myös palkkojen nousu ennen kriisiä oli ripeintä, julkisen sektorin palkat laskivat yli 20 prosenttia. Leikkaukset ja kansainvälinen taantuma ovat näkyneet myös kuluttajahinnoissa. Vielä kuluvan vuoden alussa ne olivat alhaisemmat kuin vuoden 2009 alussa. Maaliskuussa 2010 inflaatio osoitti lievää nousua ainoastaan Virossa.

Kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin on vaikuttanut rajusti myös kasvanut työttömyys. Vielä vuoden 2008 alkupuolella maissa vallitsi lähes täystyöllisyys: Viron ja Liettuan työttömyysasteet olivat 4 prosentin ja Latviassakin vain 6 prosentin tuntumassa. Kahdessa vuodessa työttömyysaste on noussut Virossa ja Liettuassa noin 15 prosenttiin ja Latviassa jopa yli 22 prosenttiin. Samaan aikaan yksityinen kulutus on romahtanut vuoden 2005 lukemiin. Vöitä on siis kiristetty, mutta maissa on nähty historian saatossa pahempaakin.

Latviassa talouden epätasapaino on ollut suurin eikä se ole selvinnyt kriisistä ilman ulkoista apua. Latvialle koottiin 7,5 miljardin euron laina, johon osallistuivat EU:n komissio, IMF, Pohjoismaat, Maailmanpankki, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD sekä Viro, Puola ja Tšekki. Suomen osuus paketista oli yli 300 miljoonaa euroa.

Julkisen talouden leikkaukset eivät ole sujuneet kivuttomasti, mutta niiden onnistuminen on rohkaisevaa muita EU:n kriisivaltioita ajatellen. Latvia on sitoutunut laskemaan alijäämänsä asteittain 3 prosenttiin vuonna 2012. Viron ja Liettuan julkinen sektori on selvinnyt paljon paremmin. Viron budjettivaje ei ole kertaakaan ylittänyt 3 prosentin rajaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Kriisin ja työttömyyden sosiaaliset vaikutukset voivat olla suuria eikä niitä ole ehditty hallita tilanteen nopean kärjistymisen takia. Latviassa työttömiksi jääneet saavat korkeintaan yhdeksän kuukautta työttömyyskorvausta. Pitkäaikainen työttömyys voi muuttua rakenteelliseksi ja johtaa syrjäytymiseen yhteiskunnassa. Työttömyyden nousu kaikkialla Euroopassa ei myöskään helpota siirtymistä ulkomaille.

Bruttokansantuotteen volyymin kasvu

Lähde: Reuters EcoWin

Vaihtotase per bkt

Lähde: Reuters EcoWin

Työttömyysaste

Lähde: Reuters EcoWin

Sivun alkuun

Elintasossa edelleen nousuvaraa

Kriisistä huolimatta Viron, Latvian ja Liettuan elintaso on tehnyt suuren harppauksen Neuvostoliiton raunioilta lähemmäs länsimaista elintasoa. Henkeä kohti laskettu reaalinen bruttokansantuote on reilusti yli kaksinkertainen vuoteen 1993 verrattuna, vaikka lama taittoi osan kasvusta.

Hurjasta noususta huolimatta ostovoimakorjattu bruttokansantuote henkeä kohti on Baltian maissa karkeasti vasta puolet Suomen ja vanhojen EU-maiden tasosta. Ottaen huomioon maiden talouksien sopeutumiskyvyn ja tahdon saavuttaa korkeampi elintaso ankaralla työllä talouskasvulle on vielä runsaasti tilaa kriisin jälkeen.

Tahto kasvaa ei kuitenkaan riitä ilman kasvun edellytyksiä. Baltian maat hakevat nyt hintakilpailukykyä sisäisellä devalvaatiolla, mutta muidenkin kilpailukykyyn vaikuttavien tekijöiden tulisi olla kunnossa. World Economic Forumin vuosittaisen kilpailukykyselvityksen mukaan Viro oli maailman 35. kilpailukykyisin maa vuonna 2009. Liettualla ja etenkin Latvialla oli tässä suhteessa enemmän petrattavaa, vaikka niidenkin kilpailukyky arvioitiin paremmaksi kuin esimerkiksi Kreikan tai Ukrainan.

Ongelmina nähdään muun muassa maiden markkinoiden pienuus ja innovaatioiden puute, jotka osaltaan liittyvät toisiinsa. Baltian maiden yhteenlaskettu väkiluku on pienempi kuin Ruotsin, ja kukin maa muodostaa oman markkina-alueensa. Tiiviimpi yhteistyö suurten markkina-alueiden kanssa ja koulutusjärjestelmän kehittäminen voisivat auttaa näissä ongelmissa, mihin maat muiden EU-maiden kanssa osaltaan pyrkivätkin.

Työvoiman laadun suhteen ongelman muodostaa osaajien matala kynnys muuttaa muualle töihin. Toisaalta työmahdollisuudet houkuttelevat takaisinkin. Ongelmia nähdään myös rahoituksen saatavuudessa ja kankeassa byrokratiassa.

Transparency internationalin kyselyn mukaan Virolla ei ole erityistä hävettävää korruption suhteen, maa sijoittuu Ranskan ja Espanjan välimaastoon, mutta Liettua ja Latvia ovat enemmän voitelua kaipaavia maita. Molemmat pärjäävät kuitenkin paremmin kuin Italia ja Kreikka.

Sivun alkuun

Viron johdolla EMUun?

Syvin romahdus näyttäisi Baltian maissa jääneen taakse jo viime vuoden aikana. Viennin nousu näyttäisi käynnistyneen, mutta kotimainen kysyntä ei toistaiseksi ole piristynyt. Viron keskuspankki odottaa maan bruttokansantuotteen kääntyvän tänä vuonna viennin vetämänä noin prosentin kasvuun. Yksityinen kulutus kuitenkin supistuu edelleen ja euroalueen ongelmat voivat merkitä viennin kasvutoiveiden lässähtämistä.

Baltian maat pyrkivät liittymään euroalueeseen mahdollisimman pian, vaikka euroalueen maiden velkaongelmat ovatkin lisänneet huolta hintalapun suuruudesta. Aikaisemmin toiveet kaatuivat talouden ylikuumenemiseen ja liialliseen inflaatioon. Tällä hetkellä inflaatio on matala ja ankaran talouskuurin ansiosta etenkin Viro vaikuttaisi valmiilta liittymään EMUun jo vuoden 2011 alusta. Suomi tukee jäsenyyttä, Tarja Halonen toi tämän vahvasti esille Viron parlamentissa pitämässään puheessa toukokuun alussa.

EU:n komission ja EKP:n toukokuisten konvergenssiraporttien jälkeen ECOFIN päättää heinäkuussa, voiko Viro liittyä EMUun vai ei. Komission lausunto näytti jäsenyydelle vihreätä valoa, mutta EKP oli varovaisempi. Kaikista Viron ponnisteluista huolimatta jäsenyys ei EKP:n johtokunnan jäsenen Jürgen Starkin ja EU-komissaari Olli Rehnin mukaan ole itsestäänselvyys. Teknisesti ajatellen Viron inflaation alhaisuus voitaisiin tulkita tilapäiseksi. Yhtä hyvin kyse voi olla euroalueen omista ongelmista ja haluttomuudesta laajentua maihin, joiden talouksien kehitys tai rakenne poikkeaa merkittävästi ydinalueista.

Eurojäsenyyden lykkääntymisellä voisi olla negatiivinen vaikutus kuluttajien ja sijoittajien luottamukseen, joten tuleva talouskehitys on myös ulkomaisten poliitikkojen käsissä. Komission myönteisen arvion jälkeen Viron siirtyminen euroon näyttää onneksi erittäin todennäköiseltä. Suomelle ja suomalaisille yrityksille Viro ja muut Baltian maat tarjoavat liiketoimintamahdollisuuksia sekä tervettä kilpailua, jotta emme jähmety paikoillemme vaan tähtäämme tulevaan.

Pasi Kuoppamäki on Sampo Pankin ekonomisti. Hän seuraa erityisesti kansainväliseen makrotalouteen ja rahoitusmarkkinoihin liittyviä asioita.

 


Päivitetty 2.6.2010