Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Baltian maiden suuri harppaus

  1. Ankaraa talouspolitiikkaa...
  2. ...ja suurta uhrivalmiutta
  3. Elintasossa edelleen nousuvaraa
  4. Viron johdolla EMUun?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


...ja suurta uhrivalmiutta

Palkat ovat laskeneet sekä julkisella että yksityisellä sektorilla kaikissa Baltian maissa. Bruttopalkat olivat vuoden 2009 lopussa laskeneet keskimäärin 5 - 10 prosenttia edellisvuodesta. Latviassa, jossa myös palkkojen nousu ennen kriisiä oli ripeintä, julkisen sektorin palkat laskivat yli 20 prosenttia. Leikkaukset ja kansainvälinen taantuma ovat näkyneet myös kuluttajahinnoissa. Vielä kuluvan vuoden alussa ne olivat alhaisemmat kuin vuoden 2009 alussa. Maaliskuussa 2010 inflaatio osoitti lievää nousua ainoastaan Virossa.

Kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin on vaikuttanut rajusti myös kasvanut työttömyys. Vielä vuoden 2008 alkupuolella maissa vallitsi lähes täystyöllisyys: Viron ja Liettuan työttömyysasteet olivat 4 prosentin ja Latviassakin vain 6 prosentin tuntumassa. Kahdessa vuodessa työttömyysaste on noussut Virossa ja Liettuassa noin 15 prosenttiin ja Latviassa jopa yli 22 prosenttiin. Samaan aikaan yksityinen kulutus on romahtanut vuoden 2005 lukemiin. Vöitä on siis kiristetty, mutta maissa on nähty historian saatossa pahempaakin.

Latviassa talouden epätasapaino on ollut suurin eikä se ole selvinnyt kriisistä ilman ulkoista apua. Latvialle koottiin 7,5 miljardin euron laina, johon osallistuivat EU:n komissio, IMF, Pohjoismaat, Maailmanpankki, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD sekä Viro, Puola ja Tšekki. Suomen osuus paketista oli yli 300 miljoonaa euroa.

Julkisen talouden leikkaukset eivät ole sujuneet kivuttomasti, mutta niiden onnistuminen on rohkaisevaa muita EU:n kriisivaltioita ajatellen. Latvia on sitoutunut laskemaan alijäämänsä asteittain 3 prosenttiin vuonna 2012. Viron ja Liettuan julkinen sektori on selvinnyt paljon paremmin. Viron budjettivaje ei ole kertaakaan ylittänyt 3 prosentin rajaa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Kriisin ja työttömyyden sosiaaliset vaikutukset voivat olla suuria eikä niitä ole ehditty hallita tilanteen nopean kärjistymisen takia. Latviassa työttömiksi jääneet saavat korkeintaan yhdeksän kuukautta työttömyyskorvausta. Pitkäaikainen työttömyys voi muuttua rakenteelliseksi ja johtaa syrjäytymiseen yhteiskunnassa. Työttömyyden nousu kaikkialla Euroopassa ei myöskään helpota siirtymistä ulkomaille.

Bruttokansantuotteen volyymin kasvu

Lähde: Reuters EcoWin

Vaihtotase per bkt

Lähde: Reuters EcoWin

Työttömyysaste

Lähde: Reuters EcoWin

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 2.6.2010