Aasian vetovoima kasvaa, mutta EU edelleen tärkeä
Pohjolan yritykset investoivat ulkomaille

Koko dokumentti sivutettuna

Kirjoittaja: Samuli Rikama työskentelee Tilastokeskuksen yritysten rakenteet -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 3/2010.

Yritysten kansainvälistymisen tunnusmerkki on investointien raju kasvu ulkomaille. Tyypillisesti investoinnit tehdään joko yritysostoilla tai perustamalla tytäryrityksiä tuotannollista toimintaa varten. Tuoreen julkaisun* mukaan suomalaiset yritykset ovat olleet aktiivisesti perustamassa tytäryhtiöitä ulkomaille muiden Pohjoismaiden tavoin.
_______________________

Perinteisesti yritykset ovat sijoittuneet muihin maihin vahvistaakseen kaupallista läsnäoloaan vientimarkkinoilla. Nykyisin tytäryrityksiä perustetaan ulkomaille eritoten globaalin kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi.

Ulkomaisten tytäryritysten avulla voidaan saavuttaa useita varsinkin monikansallisille yrityksille ilmeisiä kilpailukykyetuja kuten pienemmät työvoimakustannukset. Globaalin kilpailun paineissa myös pääsy uusimman tiedon ja teknologian lähteille on keskeinen edellytys innovaatiokyvyn ja tuotekehityksen ylläpitämiseksi ja kohentamiseksi.

Tavarat, palvelut, työvoima ja pääoma ovat kansainvälistyvässä toimintaympäristössä yhä vähemmän sidoksissa kansallisiin rajoihin. Ne liikkuvat yhä enemmän ja ovat keskeisessä asemassa etenkin monikansallisten yritysten toiminnan, kannattavuuden ja kasvun kannalta - mutta yhtälailla myös politiikanteon näkökulmasta.

Suomalaiset yritykset ovat olleet aktiivisesti mukana globaaleilla markkinoilla, mikä on myös tuottanut monta menestystarinaa. Kehityksen moottorina ovat nykyisin yhä enemmän globaalit arvoketjut ja sitä kautta yritystuotannon optimaalinen sijainti maailmankartalla. Tytäryritysten perustaminen ulkomaille on yritysten näkökulmasta keskeinen osa tätä strategiaa.

Ruotsalaisyritykset työllistävät ulkomailla

Ruotsalaiset yritykset ovat perinteisesti olleet toiminnassaan varsin globaaleja, ja onkin helppo nimetä suuria kansainvälisiä ruotsalaisyrityksiä autonvalmistuksesta lääketeollisuuteen. Ruotsalaisyrityksillä on moninkertainen määrä ulkomailla toimivia tytäryrityksiä verrattuna Suomeen tai Tanskaan. Suomalaisilla yrityksillä oli vähiten eli noin 3 700 ulkomaista tytäryritystä vuonna 2007 ja tanskalaisilla vastaavasti lähes 7 900.

Suomalaistenkin tytäryritysten merkitys työnantajina on varsin huomattava, ne työllistivät ulkomailla noin 480 000 henkilöä vuonna 2007. Ruotsalaiset ovat toki tälläkin mittarilla huomattavasti edellä ja työllistivät noin 1,1 miljoonaa henkeä ulkomailla.

Tanskalaisyritysten palveluksessa oli yli 460 000 työntekijää. Henkilöstön määrä on yritysten määrää parempi mittari, koska sen avulla voidaan karkeasti arvioida ulkomailla sijaitsevien tytäryritysten tuotannon volyymiä.

Sivun alkuun

Uudet EU-maat tärkeitä Suomelle

EU-maat on keskeinen toimintaympäristö, jonne tytäryrityksiä on tiheästi perustettu. EU-maissa toimivat tytäryritykset edustavat noin 55 prosenttia ulkomaisten tytäryritysten henkilöstöstä Tanskassa, Ruotsissa ja Suomessa (Kuvio 1).

Kuvio 1. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstö maaryhmittäin 2007, osuus

Lähde: Pohjoismaiset tilastovirastot

Uudet EU-jäsenmaat ovat selvästi tärkeä kohdealue suomalaisille yrityksille. Näillä oli reilut 800 tytäryritystä uusissa EU-maissa, tämä vastaa lähes viidennestä tytäryritysten yhteenlasketusta henkilöstöstä. Myös tanskalaisille yrityksille uudet EU-maat olivat suhteellisen tärkeä tytäryritysten sijaintialue.

Ruotsalaiset yritykset olivat vahvemmin läsnä vanhoissa jäsenmaissa, joissa sijaitsi puolet ulkomaisista tytäryrityksistä ja työskenteli reilut 40 prosenttia ulkomaisesta henkilöstöstä.

Myös Pohjois-Amerikassa ruotsalaiset yritykset olivat näkyvästi esillä. Nämä vastasivat ulkomaisten tytäryritysten henkilöstöstä noin viidesosasta, kun suomalaisten ja tanskalaisten yritysten ulkomaisesta henkilöstöstä alle 10 prosenttia työskenteli Pohjois-Amerikassa.

Suomalaiset ja tanskalaiset yritykset olivat toisaalta ruotsalaisia tukevammin suuntautuneet Aasiaan, missä työskenteli noin viidennes suomalaisten ja tanskalaisten yritysten ulkomaisesta henkilöstöstä.

Sivun alkuun

Teollisuudessa eniten tytäryrityksiä

Teollisuus painottuu selvästi suomalaisten yritysten ulkomaisten tytäryritysten toimialarakenteessa. Suomalaisten tytäryritysten henkilöstöstä ulkomailla työskenteli 75 prosenttia teollisuudessa, kun Ruotsin ja Tanskan vastaava osuus oli vain noin puolet (Kuvio 2).

Kuvio 2. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstö toimialoittain 2007, osuus

Lähde: Pohjoismaiset tilastovirastot

Kaupan ja ravitsemistoiminnan alalla suomalaisten tytäryritysten henkilöstöstä työskenteli 12 prosenttia ja yritys- ja rahoituspalveluissa 8 prosenttia. Yritys- ja rahoituspalveluilla oli poikkeuksellisen suuri merkitys ruotsalaisyrityksille, sillä tämän toimialan yrityksissä ulkomailla työskenteli lähes 30 prosenttia ulkomaisesta henkilöstöstä. Tanska oli puolestaan vahva kuljetuksessa ja liikenteessä.

Sivun alkuun

EU-maat houkuttelevat yhä teollisuutta

Kiinan ja Aasian muiden nousevien talouksien merkitys on kiistatta lisääntynyt etenkin teollisuustuotannon uudelleensijoituspaikkana. Ne pystyvät tarjoamaan työvoimaa valmistukseen ja kokoonpanoon sekä yhä enemmän myös monipuolisempaa osaamista kilpailukykyisin kustannuksin. Lisäksi alati kasvavat markkinat ovat tuotantolaitoksia lähellä ja etenkin monikansalliset yritykset testaavat ja varmistavat iskukykynsä paremmin Aasian tapaisessa dynaamisessa toimintaympäristössä.

Huolimatta Kiinan ja Aasian vetovoimasta noin puolet Tanskan, Ruotsin ja Suomen teollisuuden ulkomaisten tytäryritysten henkilöstöstä sijaitsee edelleen EU-maissa (Kuvio 3). Tanskalle ja Suomelle uudet EU-maat ovat Ruotsia tärkeämpiä, mutta edelleen vanhat jäsenmaat teollisuuden tytäryritysten sijaintikohteena ovat pitäneet hyvin pintansa. Noin 30 - 40 prosenttia Tanskan, Ruotsin ja Suomen ulkomaisten tyttärien henkilöstöstä työskentelee vanhoissa EU-maissa, kun Aasian osuus vaihtelee Ruotsin 15 prosentista Tanskan 23 prosenttiin.

Kuvio 3. Ulkomaisten tytäryritysten henkilöstön jakauma teollisuudessa maaryhmittäin 2007

Lähde: Pohjoismaiset tilastovirastot

Sivun alkuun

Ruotsalaiset palveluyritykset vahvoja Pohjois-Amerikassa

Yritys- ja rahoituspalveluihin kuuluu monia korkean osaamisen ja arvonlisän toimialoja, mikä luonnollisesti lisää kiinnostusta näiden toimialojen kansainvälistymiseen myös politiikkamielessä. EU-maat ovat tanskalaisille ja suomalaisille alan yrityksille ylivoimaisesti tärkein tytäryritysten sijaintialue - 70 prosenttia toimialan ulkomaisesta henkilöstöstä työskenteli EU-maissa ja näistä yli puolet vanhoissa EU-maissa. Aasia ei ole palveluyrityksille läheskään yhtä tärkeä kohde kuin teollisuusyrityksille.

Ruotsalaisille yritys- ja rahoituspalveluiden tytäryrityksille Pohjois-Amerikka on erittäin merkittävä markkina-alue. Yli kolmannes ulkomaisesta alan henkilöstöstä työskenteli Pohjois-Amerikassa eli lähes yhtä paljon kuin vanhoissa EU-maissa. Sen sijaan suomalaisia ja tanskalaisia palvelualan yrityksiä Pohjois-Amerikka ei ole onnistunut vetämään puoleensa.
_______________

Vanhat EU-maat: Alankomaat, Belgia, Britannia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska

Uudet EU-maat: Bulgaria, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari, Viro
_______________

* Tanskan tilastoviraston julkaisu Grænseoverskridende virksomheder tarjoaa ensimmäistä kertaa vertailutietoja kotimaisten yritysten omistuksessa ulkomailla toimivista tytäryrityksistä. Vertailuosa täydentää ja laajentaa ymmärrystä yritystoiminnan kansainvälistymisen mekanismeista ja eroista maiden välillä.

Vertailumaina julkaisun kansainvälisessä osassa ovat Ruotsi, Tanska ja Suomi. Tiedot ulkomailla toimivien tytäryritysten toiminnasta ovat kohentuneet huomattavasti uuden säännöllisen tilaston myötä.

On huomattava, että Tanskan tilastoviraston vertailu ja Tilastokeskuksen julkaisemat tiedot poikkeavat jonkin verran toisistaan johtuen käsitteellisistä eroista. Tanskan vertailussa on mukana ainoastaan konsernit, joiden perimmäinen omistajataho on Suomessa, kun Tilastokeskuksen julkistuksessa on mukana myös Suomen kautta ketjuuntuvat konsernit. Lisäksi esimerkiksi toimialojen peittävyydessä ja luokittelussa on joitakin eroja.

Lisätietoja osoitteesta:

http://tilastokeskus.fi/til/stu/2007/stu_2007_2009-09-17_fi.pdf

http://www.dst.dk/publ/DkSelskabUdland

 

Lähde:

Tanskan tilastoviraston julkaisu 04/2010, Tytäryritykset ulkomailla 2008.

 

Päivitetty 2.6.2010