Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Miten Suomi selviää?

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittajat: Samuli Rikama työskentelee asiantuntijana Tilastokeskuksessa yritysten rakenteet -yksikössä. Heikki Salmi on EU-asiantuntija. Hän on työskennellyt pitkään Tilastokeskuksessa ja Euroopan komissiossa. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 6/2010.

EU-maiden talous on 2000-luvulla kehittynyt heikommin kuin useimpien kilpailijamaiden. EU:n kärkikastissa olleen Suomen indikaattorit romahtivat talouskriisin seurauksena muita rajummin. Viime laman kaltaiselta työttömyydeltä on kuitenkin vältytty, yhtenä syynä siihen on taloutemme palveluvaltaistuminen. Palveluissa on kuitenkin Suomessa kasvun- varaa muihin EU-maihin verrattuna.
_____________________

Etenkin Aasian nousevissa talouksissa 2000-luku on ollut varsin myönteisen talouskehityksen aikaa. Yhdysvaltojenkin talouskasvu ylitti aina vuoteen 2005 asti EU-maiden kasvun, mutta EU oli vahvempi vuosina 2006 - 2008. Verrattuna sekä EU-maihin että Yhdysvaltoihin Japanin talouskasvu on ollut erittäin vaatimatonta koko 2000-luvulla (Taulukko 1).

Taulukko 1. Reaalinen bkt:n muutos edellisestä vuodesta

  2000 2005 2006 2007 2008 2009
EU27 3,9 2,0 3,2 2,9 0,7 - 4,2
Tanska 3,5 2,4 3,4 1,7 - 0,9 - 4,9
Saksa 3,2 0,8 3,2 2,5 1,3 - 5,0
Viro 10,0 9,4 10,0 7,2 - 3,6 - 14,1
Irlanti 9,4 6,2 5,4 6,0 - 3,0 - 7,1
Espanja 5,0 3,6 4,0 3,6 0,9 - 3,6
Ranska 3,9 1,9 2,2 2,4 0,2 - 2,6
Italia 3,7 0,7 2,0 1,5 - 1,3 - 5,0
Hollanti 3,9 2,0 3,4 3,6 2,0 - 4,0
Puola 4,3 3,6 6,2 6,8 5,0 1,7
Portugali 3,9 0,9 1,4 1,9 0,0 - 2,7
Suomi 5,3 2,9 4,4 4,9 1,2 - 7,8
Ruotsi 4,5 3,2 4,3 3,3 - 0,4 - 5,2
Britannia 3,9 2,2 2,9 2,6 0,5 - 4,9
Yhdysvallat 4,1 3,1 2,7 2,1 0,4 - 2,4
Japani 2,9 1,9 2,0 2,4 - 1,2 - 5,2

Lähde: Eurostat

Talous- ja finanssikriisin seurauksena vuonna 2009 talous supistui selvästi EU-maissa (4,2 %) ja Japanissa (5,2 %), mutta kriisin lähteillä Yhdysvalloissa selvästi vähemmän (2,4 %). Tällaista talouden heikkenemistä Euroopassa ei ole nähty sitten 1930-luvun lamavuosien.

Suomi meni kovempaa ja putosi korkeammalta

Suomelle vuodet 2000 - 2008 olivat suotuisia, sillä talouskasvu ylitti jokaisena vuotena EU-maiden keskiarvon. Suomen talouskasvu ylitti EU-kasvun huomattavasti eli yli prosenttiyksiköllä jopa viitenä vuotena eli 2000 ja 2004 - 2007. Vuoden 2008 kasvu Suomessa ylitti EU-keskiarvon enää niukalti ennen vuoden 2009 romahdusta, jolloin Suomen talous supistui lähes 8 prosenttia - selvästi EU-talouksia enemmän.

Eteläisen naapurimaamme talouden romahdus vuonna 2009 on vielä Suomenkin rinnalla omaa luokkaansa - reilut 14 prosenttia. Tosin on muistettava, että Viro monen muun uuden EU-maan tavoin on nauttinut poikkeuksellisen vahvan kasvun vuosia tätä ennen koko 2000-luvun.

Myös muihin pohjoismaisiin EU-kumppaneihin verrattuna Suomen talous on kehittynyt 2000-luvulla mallikkaasti. Tanskan talouskasvu on jäänyt kautta linjan jälkeen Suomesta - paitsi vuonna 2009. Etenkin vuosituhannen alussa Tanskassa oli useita heikompia vuosia. Ruotsin talouskasvu on enimmäkseen ollut Tanskaa ripeämpää ja useina vuosina myös ylittänyt Suomen tason.

Yleisesti ottaen voidaan todeta, että vauraus lisääntyi useissa maissa aina vuoteen 2009 asti, jolloin sitten makseltiin finanssikriisin seurauksia. Suomen suhteellinen asema koheni nopeamman kasvun myötä verrattuna muihin EU-maihin ennen kriisiä, mutta sen vauhdittama bkt:n lasku oli Suomessa EU-maiden suurimpia. Pitkän kasvun seurauksena maamme iskunsietokyvyn - ainakin suhteellisesti ottaen - pitäisi olla monia muita maita parempi. Talouden sopeuttaminen nykyisenkaltaisessa tilanteessa on kuitenkin haasteellinen tehtävä missä maassa tahansa.

Sivun alkuun

Viennin romahdus puri Suomea rankasti

Kansainvälisen finanssi- ja talouskriisin seurauksena ulkomaankaupan kasvu heikkeni maailmanlaajuisesti merkittävästi vuonna 2008. Maailman kauppajärjestö WTO:n mukaan tavarakauppa kasvoi keskimäärin 5 prosenttia vuosina 2000 - 2008, mutta vuonna 2008 enää vaatimattomat 1,5 prosenttia.

Kuvio 1. Viennin kehitys 2000 - 2009

Lähde: Eurostat

Erityisesti viennistä riippuvaiset maat ovat kärsineet tilanteesta. Viennin volyymi kasvoi Suomessa - kuten monessa muussakin maassa - aina vuoteen 2009 asti. Noin 30 prosentin romahdus vuonna 2009 oli kuitenkin poikkeuksellisen raju. Itse asiassa Suomen vienti putosi vuodessa selvästi alle vuoden 2000 tason. Kaikissa kuvion 1 maissa vienti heikkeni voimakkaasti vuonna 2009, mutta ei yhtä rajusti kuin Suomessa. Muista Pohjoismaista Tanskassa vienti putosi myös reilusti, mutta jäi edelleen selvästi vuoden 2000 yläpuolelle kuten Hollannissakin. Ruotsissa viennin kehitys oli vähemmän dramaattista mutta pitkälti samankaltaista kuin Suomessa. Hieman yllättävästi suurissa talouksissa kuten Ranskassa ja Britanniassa viennin volyymi on 2000-luvulla pysytellyt hädin tuskin vuoden 2000 tasolla ja kriisin seurauksena pudonnut selvästi tämän alapuolelle.

Suomen viennin pääomahyödykkeisiin keskittyvä rakenne selittää osan vientimme rajusta laskusta, sillä pääomahyödykkeiden kysyntä hyytyi matalasuhdanteessa. Aivan viimeaikaiset tilastot antavat kuitenkin viitteitä elpymisestä. Tullin ennakkotietojen mukaan ulkomaankauppamme kasvoi kesäkuussa noin neljänneksen vuoden takaisesta.

Etenkin monikansalliset yritykset ovat vahvasti integroituneet globaaliin talouteen muun muassa perustamalla tytäryrityksiä ulkomaille. Tällöin ulkomaankauppaluvut voivat muuttua nopeasti myös tuotannon siirroista johtuen.

Sivun alkuun

Taantuma ruokkii työttömyyttä

Työttömyys on perinteinen sopeutumismekanismi talouden taantumaan. Nyt kun taantuma on koskettanut enemmän tai vähemmän kaikkia maita, on myös työttömyyskäyrien nousu ollut lähes yhtä jyrkkää kaikkialla (Kuvio 2). Espanja on huonoimmassa jamassa noin 20 prosentin työttömyysasteellaan.

Kuvio 2. Työttömyysaste 1998 - 2009 eräissä maissa

Lähde: Eurostat

Tanskan työttömyys oli neljän prosentin tuntumassa useita vuosia mutta on nyt pompannut kuuden prosentin tuntumaan. Ruotsissa työttömyys on ollut tarkastelujaksolla jonkin verran alhaisempi kuin Suomessa, mutta viimeaikainen kehitys ei juurikaan poikkea maiden välillä. EU-maiden työttömyys on viime vuosina ollut hieman suurempi kuin Suomessa.

Suomessa 1990-luvun alun lama oli työttömyyden kannalta täysin eri luokkaa. Talous sopeutui silloin työttömyyden ja velkakriisin sekä konkurssien kautta varsin kivuliaalla tavalla ennen uuden kasvu-uran alkua. Tällä kertaa ongelmat ovat enemmän globaaleja eikä taustalla Suomen osalta ole esimerkiksi holtitonta luotonantoa ja rankkaa ylivelkaantumista.

Yritysten kestokyky on myös - osin edellisestä lamasta opittuna - ollut vahvempi kuin edellisen laman alla. Suomessakin yhä merkityksellisempi kotimarkkinoihin nojaava palvelusektori toimii myös puskurina talouden ylilyönteihin ja kehittyy huomattavasti tasaisemmin kuin suhdanteille altis vientisektori.

Nähtäväksi jää, miten pahaksi työttömyys loppujen lopuksi nousee, sillä se reagoi yleensä viiveellä reaalitalouden ongelmiin. Ainakaan toistaiseksi pahimmat arviot eivät ole toteutuneet. Tuoreen työvoimatutkimuksen mukaan kesäkuun työttömyysaste laski hieman vuoden takaisesta.

Tosin erityisesti hälyttävän korkealle kohoava nuorisotyöttömyys useissa EU-maissa uhkaa vakavasti tulevaisuuden tuotantopotentiaalia ja sitä kautta hyvinvointia pitkälle eteenpäin.

Sivun alkuun

Elinkeinorakenne mullistunut nopeasti

Suomen elinkeinorakenne on muuttunut merkittävästi. Vuonna 1975 alkutuotanto eli metsä- ja maatalous oli yhtä suuri kuin julkinen sektori: kumpikin vastasi noin 15 prosentista työllisistä. Vuoteen 2008 mennessä alkutuotannon osuus työllisyydestä oli romahtanut noin viiteen prosenttiin, kun samana aikana julkisen sektorin osuus nousi noin 25 prosenttiin (Kuvio 4).

Kuvio 4. Työllisyyden kehitys toimialoittain Suomessa 1975 - 2008

Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpidon aikasarjat.

Vastaavanlainen kahtiajakautunut kehitys on tapahtunut jalostuksen - lähinnä teollisuuden - ja yksityisten palvelujen osalta. Vuonna 1975 kumpainenkin vastasi noin 35 prosentista työllisiä, mutta vuoteen 2008 mennessä jalostuksen osuus oli pudonnut 25 prosenttiin ja yksityisten palvelujen osuus noussut 45 prosenttiin työllisistä.

Kansantalouden arvonlisäyksen kannalta jalostus on kuitenkin edelleen Suomen kannalta tärkeä sektori. Sen osuus on noin kolmasosa arvonlisäyksestä. Yksityiset palvelut vastaavat noin 45 prosentista koko Suomen arvonlisäyksestä ja työllisyydestä.

Sivun alkuun

Selkäranka murtumassa?

Metsäteollisuus ja siihen liittyvät toiminnot ovat historiallisesti olleet Suomen talouden selkäranka. Vuodesta 1975 puu- ja paperiteollisuus on sekä työllisyydellä että arvonlisällä mitattuna tasaisesti menettänyt painoarvoaan (Kuvio 5). Osuus työllisistä on pudonnut yli 6 prosentista reiluun 3 prosenttiin vuoteen 2008 mennessä.

Kuvio 5. Työllisyyden ja arvonlisän kehitys 1975 - 2008 puu ja paperi- sekä sähköteknisessä teollisuudessa

Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpidon aikasarjat.

Samaan aikaan arvonlisäosuus on laskenut vähemmän eli 8 prosentista noin 6 prosenttiin. Tämä selittynee osittain uusilla tehokkailla paperitehtailla ja automaatiolla. Paperi- ja puutuotteiden valmistus on erittäin suhdanneherkkää toimintaa, johon vaikuttavat myös valuuttakurssien muutokset.

Viime vuosikymmenenä elektroniikkateollisuus (sähköteknisten tuotteiden valmistus) on kännykkäbuumin vauhdittamana kasvanut ripeästi. Vuonna 1975 toimialan työllisyys ja arvonlisä olivat vajaat 2 prosenttia. Vuoteen 2008 mennessä elektroniikkateollisuuden osuus työllisyydestä oli vain hieman korkeampi, 2,5 prosenttia kokonaistyöllisyydestä, laskettuaan 3 prosentin huipputasosta 2000-luvun alussa. Syynä laskuun lienee ainakin toimialan toimintojen globaalit siirrot ja ulkoistaminen ulkomaille.

Elektroniikkateollisuuden arvonlisä kasvoi huomattavasti työllisyyttä ripeämmin ennen vuosituhannen vaihdetta ja on säilynyt 6 prosentin tuntumassa koko 2000-luvun. Tosin toimialan merkitys on ollut laskeva vuosituhannen vaihteen huipun jälkeen, mutta sen arvonlisäosuus on edelleen lähes kaksinkertainen työllisyyteen verrattuna. Kerrannaisvaikutuksineen kännyköihin liittyvä tuotanto ja oheispalvelut ovat kiistatta keskeisessä asemassa Suomen talouden kannalta.

Sivun alkuun

Yrityksillä EU-maissa kovia haasteita

Euroopan yritysten kyky ja mahdollisuudet pärjätä globaalin kilpailun paineissa ovat olleet koetuksella 2000-luvulla. Monilla kilpailijamailla on mennyt paremmin. Etenkin Aasian nousevat taloudet haastavat länsimaat tiukasti tarjoamalla yrityksille kilpailukykyisen toimintaympäristön, alati kasvavat markkinat sekä yhä runsaammin osaavaa työvoimaa. Nykyisen taloustaantuman seurauksena EU-mailla ja yrityksillä on aito huoli siitä, että kilpailijamaat valtaavat nopeasti muuttuvia markkinoita pysyvästi.

Teollisuudella on edelleen keskeinen merkitys Suomen taloudelle. Teollisuuden rakennemuutos on hiljalleen vähentänyt perinteisen metsä- ja paperiteollisuuden merkitystä ja korostanut elektroniikkavalmistusta. Etenkin arvonlisäyksen kannalta toimiala on merkittävä.

Myös palvelujen merkitys Suomen taloudessa on kasvanut viime vuosikymmeninä ripeästi. Yksityisten palvelujen kasvu on kuitenkin ollut varsin epäyhtenäistä ja johtunut pitkälti yrityspalvelujen kasvusta. Yksityisten palvelujen tuotannossa Suomi on yhä aivan EU-maiden häntäpäässä. Näissä palveluissa ja niiden kehittämisessä on huomattavaa potentiaalia tulevaisuuden varalle, jos verrataan Suomea vaikkapa muihin Pohjoismaihin.

Suomen on vaikea kilpailla perustuotannossa esimerkiksi Aasian talouksien kanssa. Keskittyminen korkean osaamisen ja lisäarvon toimintoihin on perusteltu arvovalinta, mutta kuinka nopeasti kilpailuetumme nopeasti kehittyviin Aasian maihin rapautuu?

Meillä on hyvät edellytykset pärjätä hyvin jatkossakin. Koulutustasomme on kansainvälisesti vahvalla tasolla. Myös tutkimus- ja kehittämistoiminnassa Suomi on kansainvälisesti aivan kärjessä. Insinöörikansalle myös tietotekniikan käyttö on tuttua, ja se on useilla aloilla avainasemassa kilpailukyvyn ja menestyksen näkökulmasta.

Palveluyhteiskuntana emme ole yhtä pitkällä kuin useimmat kilpailijamaat tai muut Pohjoismaat. Teknologia ja innovaatiot luovat alati uusia mahdollisuuksia ja palveluita kuluttajille. Voisikohan vahvaa teknologista osaamistamme hyödyntää yhä enemmän jatkossa, kun sitä valjastetaan uudentyyppisten palvelujen tuotantoon vaikkapa ympäristöteknologiassa. Näitä asioita pohdiskellaan enemmän Miten Suomi selviää -juttusarjan seuraavassa osassa, joka keskittyy talouden toimintaedellytysten muutoksiin yritysten näkökulmasta. Lisäksi artikkeli valottaa EU-komission politiikkalinjauksia nyt ja tulevaisuudessa.

_________________________

Sivun alkuun

Teollisuus tärkeä Suomelle
- yksityisellä palvelusektorilla kasvunvaraa

Suomen yksityisen sektorin elinkeinorakenne poikkeaa jo karkeallakin tasolla selvästi muista EU-maista. Suomessa teollisuuden merkitys korostuu, kun taas yksityisten palvelujen osuus (43 %) taloudessa on selvästi vähäisempi kuin muissa maissa keskimäärin (49 %). Suomessa ja Saksassa teollisuus vastaa noin 22 prosenttia bkt:sta, mutta yksityisten palvelujen osuus Saksassa on suurempi kuin Suomessa (Kuvio 3).

Kuvio 3. Teollisuuden ja yksityisten palvelujen osuus bkt:sta eräissä maissa 2007, %

Lähde: EU komissio, EU industrial structure 2009.

Myös pohjoismaisessa vertailussa Suomi on huomattavasti heikompi kuin Ruotsi ja Tanska yksityisten palvelujen tuotannossa - mutta vahvempi teollisuudessa. Tanskassa teollisuuden osuus on enää noin 15 prosenttia taloudesta, kun yksityisten palvelujen osuus on jo lähes puolet bkt:sta. Tilanne on samankaltainen EU-maissa keskimäärin ja esimerkiksi Hollannissa jo yli puolet bkt:sta on lähtöisin yksityisistä palveluista.

Teollisuustuotantoon perustuva tavaravienti vastaa noin neljästä viidenneksestä Suomen kokonaisviennistä ja erilaisten palvelujen vienti lopusta viidenneksestä. Viennin kannalta teollisuus on ylivertainen palveluihin verrattuna, mutta myös haavoittuvainen kansainvälisille suhdanteille. Viimeaikaisen kehityksen perusteella on ilmeistä, että tuotantorakenteeltaan erikoistuneet avoimet taloudet - kuten Suomi - ovat erityisen herkkiä ulkoisille häiriötekijöille.

On hyvä pitää mielessä, että rajanveto teollisuuden ja palvelujen välillä käy yhä haasteellisemmaksi etenkin monikansallisten yritysten toimintamallien monimutkaistuessa. Hyödykkeiden ja palvelujen tuotanto on yhä useammin ja tiiviimmin sidoksissa toisiinsa. Monet periaatteessa teollisuuteen kuuluvat yritykset tuottavat yhä useammin myös erilaisia palveluita asiakkailleen, kuten rahoitus, huolto ja ylläpito.

_________________________

Sivun alkuun

Yrityspalvelut kasvun moottorina

Samalla kun teollisuuden merkitys on vähentynyt, käytännössä yksi palvelutoimiala - kiinteistö- ja liike-elämän palvelut eli lähinnä yrityspalvelut - on vastannut valtaosasta yksityisten palvelujen kasvua. Yrityksiä palveleviin toimialoihin kuuluvat muun muassa tietotekniikka-, mainos-, kirjanpito- ja insinööripalvelut.

Kuvio 6. Työllisyyden kehitys 1975 - 2008 yksityisissä palveluissa, osuus kokonaistyöllisyydestä, %

Lähde: Tilastokeskus, Kansantalouden tilinpidon aikasarjat.

Kiinteistö- ja liike-elämän palvelujen osuus työllisyydestä on noussut ajanjaksolla noin kolmesta reiluun 12 prosenttiin eli nelinkertaistunut (Kuvio 6). Yrityspalvelujen osuus työllisyydestä oli 10,4 prosenttia vuonna 2008. Osa yrityspalvelujen kasvusta tosin selittynee toimialarakenteiden muutoksilla ja toimintojen siirtymisellä teollisuudesta palveluihin.

Hyvänä esimerkkinä talouden rakennemuutoksesta käy tietotekniikkapalvelujen toimiala. Toimialalla työskenteli vuonna 1975 alle 5 000 henkilöä, noin 0,2 prosenttia kokonaistyöllisyydestä. Vuonna 2008 tietotekniikkapalveluissa työskenteli yli kymmenkertainen määrä eli reilut 50 000 henkilöä.

Yrityspalvelujen reippaan kasvun aikana vuodesta 1975 lähtien kaupan, majoitus ja ravitsemistoiminnan sekä liikenteen osuudet työllisyydestä ovat säilyneet pääpiirteittäin ennallaan aina vuoteen 2008 asti.


Päivitetty 7.9.2010