Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Kovenevaan kilpailuun vastataan koulutuksella ja innovoinnilla

  1. EU:n kilpailukyky koetuksella
  2. Ykköskouluttaja - mutta kuinka kauan?
  3. Suomi kärkeä t&k-toiminnassa
  4. Tietotekniikka tiivistää kilpailua
  5. Liiketoimintamallit muuttuvat
  6. Kilpailukyky kansainvälisessä vertailussa
  7. Lisää kasvua - EU reagoi 2020-strategialla

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Ykköskouluttaja - mutta kuinka kauan?

Työvoiman osaamisella ja koulutuksella - osana inhimillistä pääomaa - on keskeinen rooli talouden kasvun vauhdittajana. Kansakuntien kilpailukyky ja hyvinvointi ovat myös vahvasti sidoksissa vallitsevaan tietotaitoon ja osaamiseen.

Korkean koulutustason maat voivat omaksua uusia teknologioita nopeammin ja pienemmin kustannuksin kuin maat, joissa inhimillinen pääoma on vähäisempää. Lisäksi näillä mailla on paremmat edellytykset tuottaa tieteellisiä, teknologisia ja kaupallisia innovaatioita, jotka ovat yritysten menestyksen kannalta oleellisia.

Koulutustaso- ja oppimisvertailuissa Suomi on aina pärjännyt erittäin hyvin - molemmissa olemme olleet aivan maailman kärjessä. Henkilöstön osaaminen on kuitenkin monen tekijän summa: henkilökohtaiset ominaisuudet, tietotaito ja koulutus ovat tuotantopanoksia, joihin yritystoiminta yhä tiiviimmin tukeutuu.

Korkeasti koulutettujen osuus väestöstä oli vuonna 2008 Suomessa 36 prosenttia, korkein Pohjois- ja EU-maista (Kuvio 2). Vuoteen 2000 verrattuna korkeasti koulutettujen osuus väestöstä on kuitenkin meillä noussut vain muutamalla prosenttiyksiköllä. Esimerkiksi Tanskassa, Norjassa tai Hollannissa korkeasti koulutettujen osuus väestöstä on kasvanut selvästi Suomea ripeämmin. Suurista talouksista etenkin Yhdysvallat ja Japani ovat väestönsä koulutustason osalta selkeästi EU-maita edellä.

Kuvio 2. Korkeasti koulutettujen osuus 25 - 64-vuotiaista 2000 ja 2008

Lähde: OECD, Education at a Glance 2010.

Korkeasti koulutettujen osuus väestöstä on kasvanut huomattavasti OECD-maissa viimeisen 30 vuoden aikana. Ikäluokassa 25 - 34-vuotiaat on selvästi yleisemmin korkeasti koulutettuja (35 %) kuin juuri työelämästä poistumassa olevissa 55 - 64-vuotiaissa (20 %).

Ikäryhmittäinen tarkastelu muuttaa Suomen tilannetta työmarkkinoiden kannalta epäedullisemmaksi, sillä Suomessa on erityisen paljon korkeasti koulutettuja 55 - 64-vuotiaissa. Sen sijaan 25 - 34-vuotiaissa Suomi sijoittuu korkeasti koulutettujen osuudella OECD-vertailun keskivaiheille.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 10.11.2010