Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Kovenevaan kilpailuun vastataan koulutuksella ja innovoinnilla

  1. EU:n kilpailukyky koetuksella
  2. Ykköskouluttaja - mutta kuinka kauan?
  3. Suomi kärkeä t&k-toiminnassa
  4. Tietotekniikka tiivistää kilpailua
  5. Liiketoimintamallit muuttuvat
  6. Kilpailukyky kansainvälisessä vertailussa
  7. Lisää kasvua - EU reagoi 2020-strategialla

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Suomi kärkeä t&k-toiminnassa

Tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä innovaatioita pidetään yleisesti keskeisinä yritysten kilpailukykyä kohentavina tekijöinä. Näiden edistäminen on myös usein asetettu tavoitteeksi politiikassa. Perinteinen teknologiaperusteinen innovaatiotoiminta ei välttämättä riitä takaamaan menestystä, vaan pehmeät, ei-teknologiset innovaatiot erityisesti palvelualoilla edesauttavat yritysten kasvua ja menestystä.

T&k-toiminta ja innovaatiot realisoituvat esimerkiksi patentteina, jotka parhaimmillaan tuovat investoidut panokset takaisin moninkertaisesti. Jatkuva globaali kilpailu kannustaa yrityksiä innovoimaan ja kehittämään uusia tuotteita sekä tapoja tuottaa niitä.

Lissabonin strategiassa vuonna 2000 EU-maat asettivat tavoitteekseen nostaa t&k-menonsa 3 prosenttiin bkt:sta. Vuonna 2007 tavoite oli vielä kaukana; EU27-maiden keskiarvo oli 1,85 prosenttia. Ainoina EU-maina Suomi (3,5 %) ja Ruotsi (3,6 %) ylittivät tavoitteen (Kuvio 3).

Kuvio 3. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osuus bkt:sta 2007

Lähde: Eurostat, Science, technology and innovation in Europe 2010.

Sekä Yhdysvallat että Japani ovat t&k-toiminnassaan EU-maita selvästi aktiivisempia. Myös Aasian nousevat taloudet - kuten Etelä-Korea - panostavat merkittävästi tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Tutkimus- ja kehittämistoimintaa rahoitetaan sekä yksityisten yritysten toimesta että julkisista lähteistä. EU-maissa yrityssektori vastasi noin 55 prosentista t&k-toiminnan rahoituksesta. Lissabonin strategian tavoitteena oli saada kaksi kolmasosaa rahoituksesta yrityssektorilta. Tähän tavoitteeseen ylsivät EU-maista vain Luxemburg (80 %), Suomi (68 %) sekä Saksa (68 %).

Tänä vuonna julkaistun European Innovation Scoreboard (EIS) 2009:n mukaan EU-maat ovat kohentaneet innovaatioaktiivisuuttaan viime vuosina. Meneillään oleva talouskriisi kuitenkin uhkaa hyvää kehitystä etenkin heikoimmissa maissa. EU-maat ovat onnistuneet jonkin verran kaventamaan eroa Yhdysvaltoihin ja Japaniin innovaatioissa. Tästä huolimatta ero on edelleen selvä Yhdysvaltojen ja Japanin eduksi.

EU on vielä selvästi edellä innovaatiotoiminnassaan BRIC-maita: Brasiliaa, Intiaa, Venäjää ja Kiinaa. Tosin EU on menettämässä etumatkaansa etenkin Kiinan ja Intian suhteen. Johtoasema on tasaisesti kaventunut viimeisten viiden vuoden aikana.

Suomi kuuluu - Ruotsin, Saksan, Tanskan ja Britannian kanssa - EU-maiden innovaatiojohtajiin. Näiden maiden innovaatioaktiivisuus on 29 indikaattorin valossa selvästi EU-keskiverron yläpuolella. Suomi ja Saksa ovat näistä maista parantaneet asemiaan nopeimmin, kun taas Tanska ja Britannia ovat hiukan hiipuneet. Heikoimmat maat innovaatioissa olivat Bulgaria, Latvia ja Romania.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 10.11.2010