Tilastoinnin merkityksen ymmärtäminen lisää tutkimuksiin osallistumista

  1. Katoa analysoitiin laatututkimuksen avulla
  2. 59 prosenttia osallistui
  3. Kadon kato
  4. Myönteiset käsitykset lisääntyvät tiedon myötä
  5. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen vastaamisen motiivina
  6. Haastatteluun osallistuneet äänestivät eduskuntavaaleissa
  7. Puhelinkulttuurin muutos on yksi kadon lisääntymisen syy
  8. Todennäköisyys päätyä otokseen on pieni
  9. Tiedonkerääjän tehtävänä on perustella tutkimuksen tärkeys

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Tiedonkerääjän tehtävänä on perustella tutkimuksen tärkeys

Yhteiskunnallinen muutos on hidasta, eikä yksittäinen toimija voi siihen juurikaan vaikuttaa. Jotain olisi syytä tehdä, jotta tutkimusaineistojen kato ja sitä myötä surveytietoihin perustuvien tilastojen laatu ei karkaa hallitsemattomasti käsistä.

Osa vastaamattomuudesta johtuu siitä, ettei tilastoa varten tehtävää haastattelututkimusta eroteta lukuisista kansalaisten mielipiteitä luotaavista markkinatutkimuksista ja myyntikampanjoista tai tieto tilastotutkimuksen yhteiskunnallisesta merkityksestä tulee vasta siinä vaiheessa, kun osallistumattomuuspäätös on jo tehty.

Tämän vuoksi on tärkeää, että Tilastokeskuksen tiedetään olevan paitsi tiedontuottaja, myös tietojen kerääjä. Kun yritämme herättää kansalaisten velvollisuudentunnetta tutkimuksen saatekirjeellä, olemme pahasti myöhässä, jos henkilö vasta kirjeen saatuaan ymmärtää tärkeän roolinsa tilastojen tuotannossa.

Lähteet:
Granberg, D. — Holmberg, S. 1991.
Self-Reported Turnout and Voter Validation. American Journal of Political Science 35.
Pohjanpää, K. — Niemi, H. — Ruuskanen, T. 2008. Osallistuminen aikuiskoulutukseen. Aikuiskoulutustutkimus 2006. Koulutus. Tilastokeskus, Helsinki.
Tilastokeskus, aikuiskoulutustutkimus. Saatavissa: http://tilastokeskus.fi/til/aku/index.html. [Viittauspäivä: 22.10.2010.]
Voogt, R. J. J. — Saris, W. E. 2005. Mixed Mode Designs: Finding the Balance Between Nonresponse Bias and Mode Effects. Journal of Official Statistics 3/2005.

 

Tietolaatikko

Aikuiskoulutustutkimuksessa selvitetään aikuisväestön koulutukseen osallistumista, oppimista ja osaamista. Lisäksi tilasto tuottaa tietoa aikuisten opiskeluun liittyvistä mielipiteistä ja käsityksistä sekä koulutushalukkuudesta ja -tarpeesta. Tilastokeskus toteuttaa tutkimuksen yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa.

Tutkimusten kohdejoukkona on Suomessa asuva 18–64-vuotias aikuisväestö. Tutkimustiedot perustuvat noin 5 000 henkilön otoksella toteutettuihin käyntihaastatteluihin. Haastattelu kestää keskimäärin noin tunnin.

Ensimmäinen aikuiskoulutustutkimus tehtiin vuonna 1980. Vuodesta 1990 lähtien tutkimus on tehty viiden kuuden vuoden välein. Viimeisin eli vuoden 2006 tutkimus on osa eurooppalaista yhteistyöprojektia, jota koordinoi Euroopan yhteisön tilastovirasto (Eurostat). Eurooppalainen aikuiskoulutustutkimus (EU-AES, Adult Education Survey) on osa EU:n elinikäisen oppimisen tilastoja, ja se toteutettiin ensi kertaa 29 EU-, EFTA- ja EU:n kandidaattivaltiossa vuosina 2005–2008.

Aikuiskoulutustutkimuksen seuraava tiedonkeruu toteutetaan vuonna 2012.

Aikuiskoulutustutkimuksen tuloksia on julkaistu Tilastokeskuksen internetsivuilla ja vuonna 2008 ilmestyneessä raportissa (Pohjanpää ym. 20008).

Tilastokeskus: http://tilastokeskus.fi/til/aku/index.html.

 

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 7.3.2011