Uusia rooleja avoimessa internetissä

Koko dokumentti sivutettuna


Kari A. Hintikka on verkkotutkija Jyväskylän yliopiston sosiologian yksikössä. Hän on yksi Julkinen data -oppaan (LVM 2010, www.julkinendata.fi) kirjoittajista. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 8/2010.

Avoin internet tuo mukanaan runsaasti haasteita ja mahdollisuuksia vakiintuneille osaajille yksilöstä organisaatioon. Kun 'tietoa' on saatavilla lähes rajattomasti ja kuka tahansa voi tuottaa sitä, niin miksi maksaa siitä?

Esimerkiksi terveyskeskuksissa asiakas nykyään ottaa esille nipun tulosteita netistä ja kertoo, mikä hänellä on. Jotkut menevät Suomi24:ään ja kysyvät kavereiltaan, mikähän minua vaivaa. Lääkkeet tilataan sitten nettikaupasta.

Informaatiota tuottavat ja analysoivat ammattilaiset ja organisaatiot joutuvat perustelemaan aiempaa useammin olemassaolonsa tai ainakin maksullisuutensa. Kun kerran WikiLeaksissa on satojatuhansia sivuja salaista informaatiota.

Informaatikkojen, journalistien, analyytikkojen ja muiden tietoammattilaisten työn painopiste siirtyy asteittain perusdatan tulkintaan. Ei kukaan jaksa kahlata WikiLeaksia läpi vaikka maksutta voisikin.

Aiempi rooli datan tuottamisesta siirtyy datan kerrostamiseen ja tulkitsemiseen. Ilkka Niiniluotoa tiivistäen: data > informaatio > tieto > tietämys. Tuossa on informaation tulevaisuuden lisäarvo.

***

Olen hahmotellut organisaatioille viime vuosina neljää uudentyyppistä roolia nettiaikana. Vaikka organisaatio olisi oman alansa paras, niin se ei enää riitä.

Esimerkiksi Nokia on vihdoin oivaltanut, että pienet kehittäjäyhtiöt ovat verkostossa ratkaisevassa roolissa. Ne kehittävät – jos kehittävät – sovelluksia Nokia Oviin, josta kuluttajat taas ostavat – jos on tarjontaa – sovelluksia puhelimiinsa, joita he hankkivat, jos..., jne.

Ensimmäinen rooli on Informaationtarjoaja. Sellainen organisaatio avaa omia datavirtojaan ja tietovarantojaan muille – ja usein maksutta. Julkishallinnolle avoin data tarjoaa yhden perustellun roolin olemassaololleen.

Amazon on kouluesimerkki. Kun Amazon tarjoaa asiakkaiden ostohistoriat maksutta, se on voinut valjastaa kymmeniä tuhansia ohjelmoijia kehittämään uusia käyttöliittymiä nettikaupalleen – maksutta.

Tilastokeskukselle voisi löytyä tämäntyyppinen rooli Suomen avoimen datan kehittyvässä ekosysteemissä.

Toinen rooli on Mahdollistaja. Siinä organisaatio tarjoaa alustan tai ympäristön, jota muut hyödyntävät vapaasti omiin tarpeisiinsa. Jos kyseessä on kaupallinen ympäristö, niin toiminnan siirtäminen muualle olisi työlästä tai toiminta ei olisi enää niin hyvää. Esimerkkejä tästä ovat Facebook ja Google. Suomalaisista organisaatioista esimerkiksi Yle on hakenut tällaista roolia Mahdollistajastrategiallaan.

Findikaattorilla (Valtioneuvoston kanslian ja Tilastokeskuksen yhteinen indikaattorikokoelma) olisi hyvät edellytykset tarjota työkaluja, joilla jokainen voisi vaikkapa analysoida ja visualisoida omia tilastojaan. Peruskäyttö olisi maksutonta ja toiminta rahoitettaisiin ammattilais- ja organisaatiotyökaluilla.

Kolmas rooli on Osallistaja tai Fasilitaattori. Tällöin organisaatio toimii kokoavana voimana tai asiantuntijana erilaisissa verkostoissa, myös internetissä.

Suomessa esimerkiksi Sitra on toteuttanut runsaasti nettifasilitointeja, joissa on haettu crowdsourcingilla eli joukkouttamisella näkemyksiä eri organisaatioiden strategioihin sekä heikkoihin signaaleihin. Myös Tekes on kokeillut samaa.

Tilastokeskus jos mikä pystyisi Suomessa evaluoimaan esimerkiksi järjestöjen tuottamaa dataa. Millaisten organisaatioiden datatuotantoa voisi vaikkapa yhdistellä? Miten sitä voisi jatkojalostaa?

Neljäs rooli on Läsnäolo ja palvelutoiminta netissä. Tällaiset organisaatiot siirtävät joko omia tai asiakkaidensa toimintoja nettiin joko erityisryhmien tai suuren yleisön suosimiin palveluihin. Esimerkiksi poliisin läsnäolo IRC-Galleriassa tavoittaa nuoret aiempaa paremmin ja Facebook oli Finnairille hyödyksi tuhkauhkaa seuranneissa reittijärjestelyissä.

Organisaatiolle luontevia nettiaikakauden rooleja kannattaa pohtia strategiaa uudistettaessa – ja ehkä siinä välilläkin aiempaa useammin.

 


Päivitetty 22.12.2010