Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Pk-yritykset selvisivät talouskriisistä pelättyä paremmin

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Timo Lindholm on Suomen Yrittäjien johtaja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 1/2011.

Työpaikat ovat säilyneet hyvin pk-yrityksissä. Alle 50 hengen yrityksissä työpaikkojen vähennys jäi vajaaseen prosenttiin vuonna 2009. Alkaneelle vuodelle yritysten odotukset ovat pääsääntöisesti varsin positiiviset.
__________________

Kansainvälinen finanssikriisi kääntyi runsaat kaksi vuotta sitten yleiseksi talouskriisiksi, joka osui voimalla myös suomalaisiin pk-yrityksiin. Eniten kärsivät teollisuuden alihankkijat ja osa rakennusalaa. Kauppa ja palvelut pääsivät huomattavasti pienemmällä notkahduksella. Nyt kriisi on tuotannossa ja työllisyydessä ohitettu ainakin siinä mielessä, että pohjalukemista on jo noustu selvästi. Tuotanto kasvaa ja työllisyys kohenee, mutta kriisiä edeltäneet tasot ovat toki vielä kaukana.

Pk-yritykset ovat ainakin tähän asti selvinneet talouskriisistä pelättyä pienemmin vaurioin. Tätä osoittavat konkurssien määrän kääntyminen laskuun jo viime vuonna, työpaikkojen todella pieni väheneminen pk-yrityksissä sekä pankkien niukkoina pysyneet yritysluottotappiot.

Työmarkkinat kokonaisuudessaan ovat toipuneet vuosien 2008–2010 myllerryksestä yllättävän nopeasti. Työllisten määrä taloudessa kääntyi nousuun viime vuoden aikana, samoin työttömien määrä väheni. Tavanomaisen taantuman tai laman jälkeen työmarkkinoiden toipuminen on paljon hitaampi prosessi.

Työllisyyden koheneminen on koko talouden kannalta erittäin myönteinen ilmiö: se ei vain kannattele kaikkea kotimarkkinaliiketoimintaa, vaan pienentää oleellisesti myös julkisen talouden budjettivajetta. Voidaan jopa kärjistää, että ilman työllisyyden vahvaa nousua julkisen talouden tasapainottaminen on lähes mahdotonta.

Yritysten henkilöstömäärän muutos 2001–2009 yritysten kokoluokittain, henkilöä

Lähde: Tilastokeskus. Henkilömäärät muunnettu kokopäiväisiksi työpaikoiksi, pl. Maa- ja metsätalous

Saneerausta ja sinnittelyä

Yritysten kokoluokittain työllisyyden muutos kriisivuonna 2009 oli hyvin kaksijakoinen. Suuret kansainvälisesti toimivat yritykset kohtasivat talouskriisin ensimmäisinä ja myös reagoivat siihen nopeasti. Toimintakuluja vähennettiin, mikä näkyi myös henkilömäärän selvänä laskuna kotimaassa. Tilastokeskuksen mukaan kokopäiväisiksi muunnettujen työpaikkojen määrä väheni toissa vuonna eniten 500–1000 henkeä työllistävissä suuryrityksissä. Sen sijaan alle 50 hengen yrityksissä vähennys jäi alle 1 prosentin.

Vastaavat numerot vuodelta 2010 saadaan vasta kuluvan vuoden lopulla. Ainakin lomautusten väheneminen korjasi viime vuonna pääosin suurten yritysten työllisyyslukuja. Toiminnan laajeneminen uusien investointien kautta ja niiden näkyminen työpaikkojen kasvuna erikokoisissa yrityksissä voi sen sijaan olla monitahoisempi ilmiö. Kokonaisuudessaan yksityisen sektorin työpaikkojen määrä joka tapauksessa nousi viime vuonna.

Pienillä yrityksillä on erityinen tarve pitää kiinni työntekijöistään. Yhden tai kahden henkilön irtisanominen tarkoittaa pienyrityksessä sitä, että merkittävä osa liiketoiminnasta leikataan pois. Tätä osuutta on vaikea saada nousukaudella takaisin, kun asiakkaita on saatettu menettää ja kaikki osaajat eivät enää ole yrityksen palveluksessa.

Yrityssektorin sisäistä työllisyyskehitystä kannattaa katsoa myös pidemmältä ajalta. Vuosina 2001–2009 yritysten työpaikkojen määrän lisäyksestä noin 95 prosenttia kertyi pk-yrityksissä. Tämä on yksi konkreettinen osoitus talouden toimialarakenteen todella nopeasta muutoksesta yhden vuosikymmenen aikana. Muutosta ei selitä mikään yksittäinen talouden käänne, koska tuohon ajanjaksoon osui yksi tavanomainen taantuma, pitkä ja vahva nousukausi sekä vuosikymmenen lopun talouskriisi.

Sivun alkuun

Barometrit näyttävät suuntaa

Erilaiset yritysbarometrit pystyivät ennakoimaan yritysten nousua taantuman pohjalta varsin hyvin. Esimerkiksi Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometriin viime vuoden alussa vastanneet lähes 4 000 yrittäjää näkivät talouden kohenevan selvästi vuoden 2010 aikana: suhdanneodotuksia kuvaava saldoluku nousi selvästi pitkän ajan keskiarvon yläpuolelle, vaikka yleinen talouskehitys vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä oli vielä varsin heikkoa.

Suomen Yrittäjien Pk-yritysbarometrissa kysytään lähes 4 000 yritykseltä, miten ne näkevät suhdanteiden, oman liikevaihtonsa, investointiensa ja muiden keskeisten liiketoimintatekijöiden muuttuvan seuraavien 12 kuukauden aikana. Nykytaloudessa 12 kuukautta on melko pitkä jakso, johon ehtii osua monenlaisia muutoksia. Barometrin tyyppisissä kyselyissä 12 kuukauden odotuksiin kasaantuu siksi myös jonkinlainen määrä optimismia – ainakin taantuman pohjalla. "Kyllä tämän täytyy vuoden kuluessa kääntyä paremmaksi", ajattelee ja toivoo moni barometrin vastaaja.

Barometrien saldolukuja tulkittaessa on vielä huomattava, että ne kertovat muutoksen suunnasta, eivät tasosta, jolle esimerkiksi liikevaihdon odotetaan euroissa yltävän. Siksi ensimmäiset korkeat saldoluvut talouskriisin jälkeen eivät vielä tarkoita sitä, että yritysten talous on normalisoitunut.

Erot odotusten ja vallitsevan tilanteen välillä tulevat selviksi, kun verrataan odotusten saldolukuja vaikkapa yritysten maksuongelmien yleisyyteen. Pitkin viime vuotta kahtiajako oli selvä: odotukset olivat jo korkealla, mutta yritysten oma kassa tiukoilla.

Alkaneelle vuodelle yritysten odotukset ovat pääsääntöisesti varsin positiiviset. Odotuksien perusteella Suomen talouskasvu ei viime vuoden jälkipuolen vauhdista nopeudu, mutta kohtuullisen vakaa liiketoimintaolojen paraneminen jatkuu.

Sivun alkuun

Investointeja mietitään

Ainoa yritystoiminnan mittari, joka barometreissä edelleen laahaa jäljessä, on arvio investointien kehityksestä. Tuotannon ja liikevaihdon nähdään lähitulevaisuudessa kasvavan, mutta investointisuunnitelmat ovat varovaiset.

Nykyoloissa yrityksillä on muutama keskeinen pidäke investoinneille. Niille ei ole joko tarvetta, varaa tai halua. Joillakin yrityksillä investointeja rajoittaa yksi mainituista tekijöistä, joillakin kaikki kolme.

Syvän suhdannekuopan jälkeen on ymmärrettävää, että suurella osalla yrityksiä on käyttämätöntä tuotantokapasiteettia. Kilpailutilanne on muuttunut ja osa asiakkaista on voinut poistua markkinoilta kokonaan. Käyttöaste halutaan nostaa nykyistä korkeammaksi ennen laajennusinvestointien aloittamista.

Monilla yrityksillä pudonnut liikevaihto on kiristänyt maksuvalmiutta ja siksi investointeihin ei helposti ole mahdollisuuksia. Myös pankkitoiminnan kiristyvä kansainvälinen säätely alkaa näkyä yritysluottojen ehdoissa – marginaaleissa ja saatavuudessa.

Investointihaluja jarruttelee myös kaiken aikaa vellova verokeskustelu. Kun investointien tuottoa tavoitellaan useiden vuosien aikajänteellä, vaikuttaa yrityksessä tänään tehtävään päätökseen arvio siitä, miten yritysten voittoa ja jakamia osinkoja kohdellaan lähivuosina verotuksessa.

Yhteisöveroon on kaavailtu kevennystä, mutta osinkotulojen – sekä pörssiyhtiöiden että listaamattomien yritysten maksamien – verotukseen kiristystä. Varsinkin pk-yrityksissä yhteisövero ja listaamattomien yhtiöiden jakamien osinkojen verotus muodostavat omistajayrittäjien näkökulmasta kiinteän kokonaisuuden. Tämä kokonaisuus ratkaisee sen, onko yrittäjäriskin kantaminen ja varallisuuden kartuttaminen yritykseen kannustavaa vai ei.

Nykymaailmassa talouspolitiikka on suurelta osin elinkeinopolitiikkaa. Sen tavoitteena on vakaan ja pelisäännöiltään pitkäjänteisen ja reilun toimintaympäristön luominen yrityksille. Menneisiin vuosikymmeniin verrattuna talouspolitiikan vaikutusvalta on monelta osin kaventunut. Silti vakaiden olosuhteiden tavoittelu on erittäin tärkeää. Se ratkaisee osaltaan sen, kertyykö talouteemme riittävästi kotimaisia investointeja, kannattavaa yritystoimintaa ja sitä kautta työtä ja aineellista vaurautta.


Päivitetty 15.2.2011