Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Kuka on maahanmuuttaja?

  1. Suomesta tullut maahanmuuttokohde vasta 2000-luvulla
  2. Suomessa on vähän ulkomaalaisia...
  3. ...ja vielä vähemmän ulkomaalaistaustaisia
  4. Tietokysyntä ulkomaalaisista lisääntynyt
  5. Miten Suomen kävisi ilman ulkomaalaisia ja ulkomaalaistaustaisia?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Suomessa on vähän ulkomaalaisia...

Ennen kuin keskustellaan maahanmuuttajien tai ulkomaalaisten kouluttautumisesta tai työllistymisestä, tulisi määritellä perusjoukko, jota halutaan tarkastella. Lehtijutuissa käytetään milloin syntymävaltiota, milloin kansalaisuutta tai äidinkieltä kohdejoukkoa määriteltäessä. Jokainen näistä määritelmistä (kieli, kansalaisuus, syntymävaltio) antaa eri ihmisjoukon ja näin ollen tehdyt tarkastelutkin voivat antaa erilaisen kuvan tai lopputuloksen.

Kuviossa 1 on nähtävissä vieraskielisen väestön määrä Suomessa vuosina 1990–2009. Kuviossa vieraskieliset on jaettu ulkomailla ja Suomessa syntyneisiin. Vuonna 1990 maassamme oli äidinkieleltään vierasta kieltä puhuvia

Kuvio 1. Vieraskielisten määrä Suomessa 1990–2009

Lähde: Väestötilastot. Tilastokeskus

25 000 henkilöä. Määrä on ollut tasaisessa kasvussa ja vuonna 2009 vieraskielisten määrä ylitti 200 000 henkilön rajan, mikä oli 3,9 prosenttia Suomen väestöstä. Maamme vieraskielisestä väestöstä yli kolmannes (37 %) puhuu äidinkielenään joko venäjää tai viroa.

Henkilön äidinkielitietoa ei ole kovinkaan monen maan osalta käytettävissä, joten kansainvälisen vertailun mahdollistaa kansalaisuus. Eurostatin vuoden 2008 tilastojen mukaan Suomessa oli EU27-maista ulkomaiden kansalaisia seitsemänneksi vähiten. Vuoden 2009 lopussa Suomessa oli ulkomaiden kansalaisia 156 000, mikä on noin 50 000 henkilöä vähemmän kuin vieraskielisiä. Erotus selittyy sillä, että ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö voi anoa ja saada Suomen kansalaisuuden, minkä jälkeen hän on tilastoissa Suomen kansalainen.

Ulkomailla syntyneitä henkilöitä asui Suomessa vuoden 2009 lopussa 233 000. Mistä ulkomailla syntyneet henkilöt ovat Suomeen tulleet? Kuviossa 2 on ryhmitelty ulkomailla syntyneet henkilöt maanosittain. Euroopassa syntyneitä on kaksi kolmasosaa ulkomailla syntyneistä. Toiseksi suurin ryhmä ovat Aasiassa syntyneet, 19 prosenttia, ja kolmanneksi suurin Afrikassa syntyneet, 9 prosenttia. Pohjois- ja Etelä-Amerikassa syntyneitä on noin 4 prosenttia.

Kuvio 2. Suomessa asuvat ulkomailla syntyneet henkilöt syntymämaanosan mukaan vuonna 2009

Lähde: Väestötilastot. Tilastokeskus

Kansalaisuutta, äidinkieltä tai syntymävaltiota käytettäessä päädymme siis ulkomaalaisten osalta joukkoon, joka on kooltaan 156 000–233 000 henkilöä. On itsestään selvää, että jos tarkastellaan esimerkiksi ulkomaalaisten työllisyyttä kansalaisuuden tai syntymävaltion mukaan, päädytään helposti erilaisiin tuloksiin. Lisäksi on huomioitava, että ulkomailla syntyneet henkilötkään eivät ole yksiselitteisesti ulkomaalaisia. Osa ulkomailla syntyneistä henkilöistä on syntynyt suomalaisen perheen lapsena ulkomailla ja voi näin ollen olla Suomen kansalainen ja puhua äidinkielenään suomea. Ulkomailla syntyneistä puhuukin äidinkielenään suomea lähes joka viides. Siksi Suomessa olevia ulkomaalaisia määritellessä olisi hyvä käyttää henkilön syntymävaltion lisäksi henkilön äidinkieltä. Ulkomailla syntyneitä ja äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvia oli vuoden 2009 lopussa Suomessa 190 000 henkilöä. Tämä luku antaa luotettavimman kuvan siitä, kuinka paljon Suomessa on ulkomaalaisia.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 15.2.2011