Menikö teknologiavetoinen kasvujuna jo
Näin Suomi selviää

  1. Kilpailukykyä on, haasteita myös
  2. Kasvuyrityksiä vähän, gaselleja kaivataan
  3. Innovaatiot ja kasvuyritykset politiikan painopiste
  4. Verokannustimia ja liiketoimintaosaamista
  5. Suomi hiipunut patenteissa
  6. Etulyöntiasemassa Venäjällä
  7. Nousevan kaivostoiminnan hyödyt turvattava
  8. Potkua designista?
  9. Usean uravaihdon sukupolvet
  10. Suomi selviää uudistumalla jatkuvasti
  11. Yritysten ja erehdysten kautta yritteliäisyysyhteiskuntaan
  12. Maabrändityöryhmän haaste yrityksille: Ratkaiskaa globaali ongelma ja tehkää siitä liiketoimintaa
  13. Kasvuyritykset hakevat osaajia

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Potkua designista?

Suomi oli aikanaan tunnettu design-maa, mutta onko enää? Alvar Aalto ja monet muutkin suomalaiset suunnittelijat viime vuosisadalla olivat kansainvälisesti varsin arvostettuja tekijöitä. Marimekko tai Iittala ovat toki esimerkkejä tämän päivän design-vientibrändeistä.

Design-tuotteilla on taloudellisessa mielessä se mukava ominaisuus, että kun ne on keksitty, tunnustettu ja niiden asema on vakiintunut, niiden valmistuksella voidaan tahkota mielikuvaan perustuvaa arvonlisää vuosikymmeniä. Monesti tuotteet vain paranevat vanhetessaan. Pohjoismaista Tanska on vienyt designiin perustuvan liike- ja vientitoiminnan kaikkein pisimmälle.

Suomessa olisi historiaan nojaten näyttöä ja potentiaalia jopa maailmanvalloitukseen monilla korkean osaamisen markkinoilla. Esimerkiksi puuta ja sen jalosteita riittää moneen tarkoitukseen. Käyttö varsinaisten designtuotteiden valmistukseen on kuitenkin vaatimatonta luokkaa.

Uutena tuotteena puukerrostaloja kehitellään sekä Ruotsissa että Suomessa. Niistä voisi perustellusti odottaa tulevaisuuden vientihittiä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 15.2.2011