Veropeli – budjetin paikkausta vai talouskasvua

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Ilkka Lehtinen on Tilastokeskuksen hinnat ja palkat -yksikön kehittämispäällikkö. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 3/2011.

Inflaatioasiantuntija Ilkka Lehtisen kehittämällä alv-laskurilla voi kokeilla, minkälaisia vaikutuksia erisuuruisilla arvonlisäveron muutoksilla on valtion tuloihin ja kuluttajahintaindeksiin.

Valtion budjetin tasapainottamisessa oli vaalien alla keskustelussa esillä yhtenä keinona arvonlisäveron korotus kahdella prosenttiyksiköllä. Miten korotus vaikuttaisi inflaatioon ja verotuloihin? Se selviää yksinkertaisella alv-laskurilla, jolla voidaan laskea eri alv-verokantojen muutosten vaikutus kuluttajahintaindeksiin ja valtion budjettiin.

Laskelma perustuu nykyiseen kuluttajahintaindeksiin ja alv-kertymään. Laskelmat eivät ole aivan täsmällisiä, mutta antavat riittävän tarkan kuvan verokannan muutoksen vaikutuksista. Laittamalla malliin halutut alv-prosentit eri hyödykeryhmille, malli laskee välittömästi kuluttajahintojen muutoksen, indeksivaikutuksen ja eurovaikutuksen valtion budjettiin. Seuraavassa on kaksi erimerkkilaskelmaa:

Esimerkissä A kaikkia alv-kantoja nostetaan kahdella prosenttiyksiköllä. Esimerkissä B siirrytään kolmeen verokantaan – 0, 10 ja 25 prosenttia – siten, että ravinto, ravintolaruokailu sekä kaikki palvelut siirtyvät 10 prosentin verokantaan ja kaikki muut nykyisen 23 prosentin verokannan tavarat nousevat 25 prosenttiin.

Esimerkissä A kuluttajahintaindeksi nousee 1,2 prosenttia ja valtion tulot kasvavat 1,25 miljardilla eurolla. Tällä ratkaisulla kulutuskysyntä heikkenee ja työllisyys huononee. Lisäksi valtion tulojen kasvua syövät budjetin indeksisidonnaisuudet ja kasvavat eläkemenot. Näitä vaikutuksia ei ole näissä laskelmissa huomioitu.

Esimerkissä B kuluttajahintaindeksi laskee 0,3 prosenttia ja valtio menettää verotuloja 260 miljoonaa euroa. Kulutuskysyntä kasvaa ja työllisyys paranee, varsinkin palvelualoilla. Palvelujen hinnat laskevat reilut 10 prosenttia. Valtion verotulojen laskua pienentää budjetin indeksisidonnaisuudet ja säästöt eläkemenoissa. Näitäkään vaikutuksia ei ole näissä laskelmissa huomioitu.

Ongelmana on EU:n suhtautuminen muuttuviin alv-kantoihin. Suurin ongelma voisi tulla palvelujen verokannan laskemisesta nykyisestä 23 prosentista 10 prosenttiin. Valtiovarainministeriö on ollut huolissaan kotimaisen tuotannon ja tuontitavaroiden alv-kohtelusta. Kulutustavarat ovat ruokaa lukuun ottamatta lähes kaikki tuontia, palvelut pääosin kotimaista työtä. Jos ollaan huolissaan työllisyydestä, (tuonti)tavaroiden arvonlisäveroa tulisi nostaa ja palvelujen laskea.

Vero nyt A:
2 %-yksikön nousu
kaikissa verokannoissa
B:
Normaali nousee 25 %:iin ja kaikkien
muiden tavaroiden ja palveluiden alv on 10 %
Hintojen
muutos, %
Indeksi-
vaikutus
Valtion verotulojen
muutos, milj. euroa
Hintojen
muutos, %
Indeksi-
vaikutus
Valtion verotulojen
muutos, milj. euroa
Normaali 23 % 1,6 0,66 714 1,6 0,66 714
Palvelut 23% 1,6 0,08 87 –10,6 –0,52 –563
Kaupparuoka 13 % 1,8 0,25 238 –2,7 –0,38 –357
Ravintolaruoka 13 % 1,8 0,08 84 –2,7 –0,12 –125
Muut 9 % 1,8 0,14 130 0,9 0,07 65
yht. 1,2 yht. 1 253 yht. –0,3 yht. – 266

 

Alv-laskuria voi käyttää Tieto&trendit -lehden nettisivulla: http://tilastokeskus.fi/tup/tietotrendit/2011-05-25_alv.html


Päivitetty 25.5.2011