Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Perusturvan kasvava aukko – tulottomien kotitalouksien määrä kasvaa

  1. Tulottomia kotitalouksia 20 000
  2. Tulottomuus kestää yhä kauemmin
  3. Työvoimapolitiikan muutokset taustalla
  4. Tulottomuus keskittyy nuorten kotitalouksiin
  5. Syrjäytymisen uhka

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Työvoimapolitiikan muutokset taustalla

Mikä sitten selittää tulottomien kotitalouksien lukumäärän kasvun? Todennäköisin syy siihen ovat työvoimapolitiikan muutokset, jotka 1990-luvulta lähtien ovat vaikuttaneet työttömyysturvan sanktioiden käyttöön.

Tulottomuuden ilmeisin ja todennäköisin syy on työttömyysturvan odotusaika tai niin sanottu karenssi, jolloin henkilöllä ei ole vielä oikeutta työttömyysturvaan tai jolloin hän on menettänyt oikeuden työttömyysturvaan. Tulottomuuteen johtavassa tapahtumaketjussa voi kyllä olla montakin vaihetta, mutta syyperusteisessa sosiaaliturvassa työttömyysturva on yleensä viimeinen keino sen jälkeen kun esimerkiksi oikeus sairausvakuutuksen päivärahoihin, opintotukeen tai lasten kotihoidon tukeen on päättynyt tai kun oikeutta eläkkeeseen ei vielä ole.

Työ- ja elinkeinoministeriön työllisyyskertomuksista ilmenee, että niin sanotut karenssipäätökset koskevat vuosittain kymmeniä tuhansia henkilöitä. "Karenssi" ei ole lainsäädännön virallista sanastoa, mutta sitä voi käyttää lyhyenä ilmaisuna kuvaamaan työvoimaviranomaisten kielteisiä päätöksiä, jotka koskevat "työvoimapoliittisesti moitittavaa menettelyä". Esimerkiksi vuonna 2010 tällaisia karenssipäätöksiä tehtiin 81 000. Näistä lausunnoista 42 100 koski "korvauksettoman määräajan" asettamista. Tällöin työttömyysturva evätään määräajaksi, yleensä 60 päivärahapäivän ajaksi eli noin kolmeksi kuukaudeksi. Laki tuntee myös 15 päivän, 30 päivän ja 90 päivän karenssit.

Noin puolet tällaisista lausunnoista eli 38 900 tapausta tarkoitti "työssäolovelvoitetta", jolloin oikeus työttömyysturvaan palautuu vasta kolmen tai viiden kuukauden työn tai työvoimapoliittisen toimenpiteen jälkeen. Tällainen "karenssi" voi jatkua vuosikausia, jos henkilö ei onnistu saamaan työtä tai hän jää työmarkkinoiden ulkopuolelle, tai jos häneen ei kohdisteta uusia riittävän kauan kestäviä työvoimapoliittisia toimenpiteitä.

Viime vuosien lainmuutoksista tällä saralla tärkein on vuoden 2006 uudistus, jonka perusteella pitkäaikaistyöttömän työmarkkinatuki voidaan lakkauttaa henkilöltä, joka ei noudata työvoimatoimiston määräyksiä. Tämä koskee niitä, jotka ovat olleet vähintään 500 päivää työmarkkinatuella tai jotka 500 päivärahapäivän jälkeen ovat olleet 180 päivää työmarkkinatuella.

Toinen merkittävä laki on jo 1990-luvun lopulla säädetty alle 25-vuotiaiden nuorten koulutuspakko. Ammatillista koulutusta vailla oleville nuorille voidaan asettaa työssäolovelvoite, joka estää työmarkkinatuen saannin siihen asti kunnes nuori täyttää 25 vuotta tai hän on ollut riittävän kauan työssä tai suorittanut ammattitutkinnon.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 26.9.2011