Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Perusturvan kasvava aukko – tulottomien kotitalouksien määrä kasvaa

  1. Tulottomia kotitalouksia 20 000
  2. Tulottomuus kestää yhä kauemmin
  3. Työvoimapolitiikan muutokset taustalla
  4. Tulottomuus keskittyy nuorten kotitalouksiin
  5. Syrjäytymisen uhka

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Tulottomuus keskittyy nuorten kotitalouksiin

Kun tulottomia kotitalouksia tarkastellaan niiden viitehenkilöiden iän mukaan, havaitaan ilmiön painottuvan nuoriin ikäluokkiin (kuvio 1). Tämä viittaa nuorten koulutuspakon suureen osuuteen tulottomuuden selittäjänä. Taulukosta 1 ja kuviosta 1 havaitaan toisaalta tulottomien kotitalouksien keski-iän nousu ja toisaalta tulottomien lukumäärän kasvu myös vanhemmissa ikäluokissa. Vuonna 2009 alle 25-vuotiaiden osuus oli 37 prosenttia, 17 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuonna 2006. Tämä puolestaan viittaa vuoden 2006 uudistuksen vaikutuksiin.

Kuvio 1. Tulottomien kotitalouksien viitehenkilöiden ikärakenne.

Lähde: Kelan asumistukirekisteri ja opintotukirekisteri.

Taulukosta 4 ilmenee, että karenssipäätösten lukumäärä on ollut 2000-luvulla kasvussa. Taloudellisilla suhdanteilla voi olla osuutensa, mutta ne eivät yksin vaikuta. Alle 25-vuotiaiden "koulutuspakkoon" liittyvät työssäolovelvoitteet ovat lisääntyneet viime vuosina. Vuoden 2006 lainmuutos on poistanut työttömyysturvan piiristä joka vuosi useita tuhansia henkilöitä. Vuonna 2007 päätöksiä työmarkkinatuen lakkauttamisesta tehtiin eniten eli 10 000. Kaiken kaikkiaan mainittuun lakiin perustuvia karenssipäätöksiä on tehty yhteensä noin 38 000 vuosina 2006–2010.

Taulukko 4. Tilastoa karenssipäätöksistä.

Vuosi Yhteensä päätöksiä Alle 25-vuotiaiden työmarkkinatuki* Vuoden 2006 uudistus**
2000 62 100 13 000  
2001 60 900 13 000  
2002 63 200 13 400  
2003 65 000 16 300  
2004 65 200 18 000  
2005 68 000 18 600  
2006 76 000 20 400 8 000
2007 81 800 20 200 10 000
2008 79 300 19 800 8 300
2009 81 100 24 800 6 100
2010 81 000 27 200 5 300
Luvut koskevat työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä annettuja työvoimapoliittisia lausuntoja
* Ei työmarkkinatukea koulutuksesta kieltäytymisen tai eroamisen vuoksi
** Työssäolovelvoite, jos 500 tai 180 työmarkkinatukipäivän jälkeen
kieltäytyy työvoimapoliittisista toimista

Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Työllisyyskertomukset 2000–2010.

Paljonkaan tietoa ei ole siitä, mitä tällaisten karenssipäätösten jälkeen on tapahtunut. Osa työttömistä on voinut työllistyä jossakin vaiheessa ja ehkä palata takaisin työmarkkinatuen saajiksi. Heistä osa on puolestaan voinut saada uudenkin karenssipäätöksen. Siten emme tarkkaan tiedä, kuinka moni on tämän uudistuksen vuoksi menettänyt kokonaan työttömyysturvan. Edellä esitetyt tiedot tulottomista kotitalouksista viittaavat siihen, että kyse on useista tuhansista henkilöistä.

Viime vuosina on ilmestynyt useitakin tutkimuksia (Ala-Kauhaluoma ym. 2004; Hämäläinen—Tuomaala 2008; Hämäläinen ym. 2009; Hämäläinen 2005), joissa tarkastellaan tässä mainittujen työvoimapoliittisten uudistusten vaikutuksia. Tutkimuksista saa kuvan, että uudistusten vaikutus työttömien työllistymiseen ei ole ollut erinomainen. Esimerkiksi vuoden 2006 uudistus aktivoi kylläkin kuntia järjestämään muun muassa kuntoutusta työttömille, mutta työllistymisessä avoimille työmarkkinoille uudistuksella on ollut vähän vaikutusta. Sen sijaan kuvattu tulottomuus on varsin konkreettinen vaikutus, joka on rekisteritiedoista todettavissa.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 26.9.2011