Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Sairaus – fakta vai kokemus?

  1. Tiedon kaksi tyyppiä
  2. Myös faktakysymys vaatii tulkintaa ja arviointia
  3. "Ei kerta kaikkiaan tullut mieleen"
  4. "Ei se semmoinen oikea sairaus ole"
  5. Tosiasiatieto – voiko sitä saada?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Myös faktakysymys vaatii tulkintaa ja arviointia

Työvoimatutkimuksen yhteyteen liitetyssä terveyttä ja työkykyä mittaavassa osiossa halutaan tietoa vastaajan pitkäaikaisista sairauksista ja muista terveysongelmista. Eurostat on määritellyt pitkäaikaissairaudet seuraavasti: Niillä tarkoitetaan sellaisia sairauksia tai terveysongelmia, jotka ovat kestäneet tai tulevat kestämään vähintään kuusi kuukautta tai ovat kausittain tai muuten toistuvia. Terveysongelmien ei tarvitse olla lääkärin toteamia, ja esiin halutaan myös sellaiset sairaudet tai terveysongelmat, jotka eivät häiritse tai joiden oireet pysyvät lääkkeiden avulla hallinnassa.

Eurostat suositteli kysymään pitkäaikaissairauksista käymällä vastaajan kanssa läpi listan erilaisia sairauksia. Vuonna 2002 edellisen kerran tehdyn vastaavan kyselyn yhteydessä havaittiin, että yksinkertainen kyllä/ei- kysymys siitä, onko vastaajalla pitkäaikaisia sairauksia, ei tuota vertailukelpoisia tuloksia maiden välillä ja vähentää sairauksien ilmoittamista. Sairauslistan ajateltiin tuottavan tarkempia ja vertailukelpoisempia tuloksia.

Lomakkeen suunnittelussa haluttiin kuitenkin pyrkiä siihen, että kysely olisi mahdollisimman lyhyt ja yksinkertainen. Tavoitteena oli välttää pitkien ja kuormittavien sairauslistojen läpikäymistä niiden vastaajien osalta, jotka eivät ilmoita sairastavansa mitään pitkäaikaista sairautta. Lisäksi edellisen tutkimuskerran perusteella näytti, että Suomessa sairauksia ennemminkin yliraportoitiin kuin aliraportoitiin: tuolloin kolmannes työikäisistä suomalaisista ilmoitti sairastavansa jotakin pitkäaikaista sairautta (kuvio 2). Tämä oli selvästi enemmän kuin muissa EU-maissa, mikä johti pohtimaan sitä, kertovatko tulokset enemmän kulttuurisista eroista vastaamisessa kuin pitkäaikaissairauksien yleisyydestä eri maissa.

Kuvio 2. Pitkäaikaissairauksia ilmoittaneiden työikäisten (16–64-vuotiaiden) osuus vuonna 2002. Prosenttia.

Lähde: Työvoimatutkimuksen vuoden 2002 ad hoc -moduulin tulokset. Eurostat.

Ennen päätöstä lopullisesta kysymysmuodosta haluttiin kuitenkin tietää, millä tavalla vastaaminen muuttuu kun kysymisen tapaa vaihdetaan. Vaikka kysymyksellä etsitään tosiasioihin perustuvaa tietoa, haastateltavat käyvät vastatessaan läpi joukon erilaisia kognitiivisia prosesseja, jotka vaikuttavat vastaamiseen. Näitä ovat 1) kysymyksen ymmärtäminen ja tulkitseminen, 2) muistaminen ja arviointi, 3) vastauksen muotoileminen ja 4) varsinainen vastaaminen (Ahola ym. 2002).

Tästä syystä päädyttiin tekemään vertailuasetelma, jossa samalta haastateltavalta kysytään sairauksista eri tavoin ja verrataan, miten vastaaminen muuttuu. Ensin esitettiin niin sanottu avokysymys (ks. taulukko 1, kysymistapa 1), jossa ensin pyydettiin kyllä/ei-vastausta ja kyllä-vastauksen jälkeen tarkennettiin, millaisia sairauksia tai toimintaongelmia vastaajalla oli. Tarkoitus oli siis rajata pois ne vastaajat, joilla ei sairauksia ole, ja näin keventää haastattelun kuormittavuutta niiden osalta, jotka ovat täysin terveitä.

Kun koko lomake oli testattu myös muiden kysymysten osalta, pitkäaikaissairauksiin palattiin uudelleen Eurostatin suositteleman sairausluettelon avulla (taulukko 1, kysymistapa 2). Kysymistavan ajateltiin vaikuttavan erityisesti sairauksien muistamiseen, mutta myös kysymyksen tulkinnat voivat vaihdella kun vastaaja saa lisätietoa siitä, minkä tyyppistä tietoa haetaan. Tämän lisäksi avokysymyksestä kokeiltiin erilaisia muotoiluja, mutta testaukseen osallistuneiden henkilöiden määrä oli niin pieni, että aineisto ei riittänyt muotoiluerojen tutkimiseen.

Taulukko 1. Testatut kysymistavat.

Kysymistapa 1: avokysymys Kysymistapa 2: strukturoitu luettelo
Seuraavaksi tiedustelen pitkäaikaisista terveysongelmistanne. Pitkäaikaisella tarkoitan sellaista sairautta tai terveysongelmaa, joka on kestänyt tai tulee kestämään vähintään 6 kuukautta tai on toistuva. Sen ei tarvitse olla lääkärin toteama. Ottakaa huomioon myös terveysongelmat, jotka pysyvät lääkkeillä hallinnassa.

Onko Teillä jokin pitkäaikainen sairaus tai
muu pitkäaikainen terveysongelma?

1)  kyllä, yksi,
2)  kyllä, useampia
3)  ei sairauksia.

Jos vastaus 1 tai 2:

Mikä sairaus tai terveysongelma teillä on?
Onko teillä jokin seuraavista pitkäaikaisista
terveysongelmista:

01.  Käsiin liittyvä tuki- ja liikuntaelimistön vaiva?
02.  Jalkoihin liittyvä tuki- ja liikuntaelimistön vaiva?
03.  Niska-, hartia- tai selkävaiva?
04.  Sydän- tai verisuonisairaus?
05.  Diabetes?
06.  Hengityselimistön sairaus?
07.  Syöpä?
08.  Sisäelinten tai ruuansulatuselimistön sairaus
      (maksa, munuaiset, haima, suolisto)?
09.  Migreeni tai muu vakava päänsärky?
10.  Ihotauti?
11.  Oppimisvaikeus kuten lukihäiriö?
12.  Epilepsia?
13.  Masennus?
14.  Krooninen ahdistus?
15.  Muu psyykkinen ongelma?
16.  Kehitysvamma?
17.  Jokin etenevä sairaus (esim. MS, HIV, 
       Alzheimerin tauti, Parkinsonin tauti)?
18.  Jokin muu pitkäaikainen sairaus tai 
       terveysongelma (kilpirauhasenongelmat)?

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 26.9.2011