Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Rakentamisen toimialakatsaus I/2011

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Pekka Mäkelä (09) 1734 2551
Sähköposti:
rakennus.suhdanne@tilastokeskus.fi

Asuinrakentamisen ohella myös muu talonrakentaminen kasvussa

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi tammi-maaliskuussa 17,1 prosenttia vuoden takaiseen vastaavaan kolmen kuukauden jaksoon verrattuna. Talonrakennusyritysten liikevaihto kasvoi tammi-maaliskuussa 24,6 prosenttia ja palkkasumma 16,8 prosenttia vuotta aiemmasta. Erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto kasvoi vastaavalla jaksolla 14,3 prosenttia ja palkkasumma 9 prosenttia. Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto pysyi vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä edellisen vuoden tasolla.

Uudisrakentamisen volymin kasvu on ollut pitkälti asuinrakentamisen voimakkaan kasvun ansiota. Vuoden 2011 ensimmäisen neljänneksen ennakkotietojen perusteella uudisrakentamisen voimistuminen ei enää ole pelkästään asuinrakentamisen varassa. Erityisen ilahduttavaa on teollisuuden uudisrakennusinvestoinneissa tapahtunut käänne kasvuun.

Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä myönnettiin rakennuslupa 6 814 uudelle asunnolle, mikä on prosentin vähemmän kuin vuoden 2010 vastaavana aikana. Erillisille pientaloille rakennuslupia myönnettiin 8 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Rivi- ja ketjutalojen asuntojen lupamäärät kasvoivat ensimmäisellä neljänneksellä 6 prosenttia ja asuinkerrostalojen määrät prosentin vuoden 2010 alusta.

Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä myönnettiin rakennuslupia 8,9 miljoonalle kuutiometrille, mikä on 4,5 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Asuinrakennusten lupakuutiot vähenivät ensimmäisellä neljänneksellä 2,9 prosenttia viime vuoden alkuun verrattuna.

Aloituskuutiot kävivät vuoden 2009 alkupuoliskolla pohjalukemissa. Asuinrakennusten aloitukset alkoivat kasvaa vuoden 2009 jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Erityisesti asuinkerrostalojen aloituskuutiot kolminkertaistuivat vuoden 2009 viimeisellä neljänneksellä. Vuonna 2010 rakennuksia aloitettiin 38 miljoonan kuution edestä mikä määränä oli viidenneksen suurempi kuin vuotta aiemmin. Asuinrakennusten aloituskuutiot kasvoivat vuonna 2010 lähes 50 prosenttia. Erityisesti asuinkerrostalojen ja rivi- ja ketjutalojen aloituskuutiot kasvoivat voimakkaasti. Tähän kehitykseen ovat varmasti vaikuttaneet myös tuolloin voimassa olleet vuokra-asuntojen rakentamiseen kohdistuneet hallituksen elvytystoimet.

Sivun alkuun

Yli 12 000 uutta ARA-asuntoa rakenteille vuonna 2010

Vuonna 2010 aloitettiin yli 12 000 ARA-asunnon rakentaminen, mikä teki vuodesta kolmanneksi vilkkaimman ARAn 2000-luvun asuntotuotannossa. Runsasta ARA-tuotantoa piti yllä valtion elvyttävän tukipolitiikan jatkuminen lähes vuoden 2009 tasolla niin korkotukilainoissa kuin investointiavustuksissa. Vuokra-asuntojen rakentamista erityisesti kasvukeskuksiin vauhditti rakennuttajien suosima välimalli, joka on ehdoiltaan lievempi kuin normaalit ARA-asunnot. Välimalli ei ole käytössä enää vuonna 2011.

Kasvukeskuksissa aloitettiin yli 10 000 ARA-asunnon rakentaminen vuonna 2010, mikä on yli 85 prosenttia ARAn kokonaistuotannosta. Pelkästään pääkaupunkiseudulle tulee lähes 6 000 uutta ARA-asuntoa alueen kroonista asuntopulaa helpottamaan. Seuraavaksi eniten ARA-tuotantoa aloitettiin Tampereen seudulle, 1 565 asuntoa ja Turun seudulle 876 asuntoa.

Vuoden 2010 ARA-asunnot jakaantuvat tukimuodon mukaan seuraavasti: erityisryhmille 3 677 asuntoa, vuokra-asuntoja yhteensä 6 233, joista 3 379 välimallin ja 2 854 normaalia vuokra-asuntoa sekä 2 123 asumisoikeusasuntoa. Osaomistusasuntoja ei aloitettu lainkaan vuonna 2010.

Tilastokeskuksen lopullisten tietojen mukaan vuonna 2010 valmistui 25 894 uutta asuntoa, mikä oli 17 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009.Valmistuneista asunnoista omakotiasuntoja oli 40 prosenttia. Rivitaloasuntoja valmistuneista asunnoista oli 11 prosenttia ja kerrostaloasuntoja 45 prosenttia.

Lopullisten tietojen mukaan vuonna 2010 aloitettiin 33 712 uuden asunnon rakentaminen, mistä puolet oli kerrostaloasuntoja. Myös myönnetyissä rakennusluvissa päästiin lähes samoihin lukemiin, 33 642 asuntoa.

Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä asuntotuotannon voimakas kasvu jatkui. On tosin muistettava, että voimakkaasta kasvusta huolimatta asuntotuotanto ei vielä lähesty taantumaa edeltävää vuosien 2005 - 2007 huipputasoa, jolloin valmistui lähes kymmenen tuhatta asuntoa enemmän kuin vuonna 2010.

Kuvio 1. Asuntotuotanto 2000-2011 neljänneksittäin, kappaletta

Sivun alkuun

Maa- ja vesirakentamisen liikevaihto lähes ennallaan

Toimialan liikevaihto on laskenut lähes yhtäjaksoisesti huhtikuusta 2009 alkaen. Vuoden 2010 lokakuussa pitkä laskukausi näyttää tasaantuneen ja on siirrytty vaiheeseen, jossa liikevaihto pysyy kuukaudesta toiseen kutakuinkin ennallaan. Vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä näytti vielä siltä, että kasvua olisi odotettavissa. Vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä liikevaihto pysyi edellisen vuoden tasolla.

Kuvio 2. Maa- ja vesirakennusyritysten liikevaihtoindeksin vuosimuutos, % 1)

1) muutos on alkuperäisen sarjan kolmen viimeisimmän kuukauden keskiarvon muutos verrattuna edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta

Maa- ja vesirakennusyritysten palkkasumma on ollut laskussa vuoden 2009 maalis-huhtikuusta lähtien. Palkkasumma väheni myös vuoden 2011 ensimmäisinä kuukausina vaikka liikevaihdon väheneminen on jo pysähtynyt. Huhtikuusta 2010 huhtikuuhun 2011 palkkasumma väheni 5 prosenttia.

Maa- ja vesirakentamisen myynnin määrä laski tammi-maaliskuussa 4,2 prosenttia. Myynnin määrä lasketaan poistamalla liikevaihdosta myyntihintojen muutosten vaikutukset.

Sivun alkuun

Rakennuskustannusten kasvu kiihtyi alkuvuonna

Rakennuskustannukset nousivat 4,2 prosenttia toukokuusta 2010 toukokuuhun 2011. Rakentamisen työkustannukset nousivat 2,4 prosenttia ja rakennustarvikkeiden hinnat 4,8 prosenttia ja muiden kustannusten hinnat nousivat 6,6 prosenttia.

Osaindekseistä rakennusteknisten töiden tarvikkeiden hinnat kallistuivat toukokuusssa 2011 5,4 prosenttia vuoden takaisesta. Sähkötarvikkeissa vastaava nousu oli 4,3 prosenttia, maalaustarvikkeissa 3,3 prosenttia ja LVI-tarvikkeissa 4,8 prosenttia.

Maarakentamisen kustannukset ovat kasvaneet hieman rivakammin kuin talonrakentamisessa. Maarakennuskustannusindeksin mukaan kustannukset nousivat 5,5 prosenttia huhtikuusta 2010 huhtikuuhun 2011. Erityisesti päällysterakenteiden tuottamisen kustannukset ovat kasvaneet voimakkaasti, huhtikuun vuosimuutos oli 11,1 prosenttia.

Myös maarakennusalan konekustannusten kasvu oli reipasta. Maarakennusalan konekustannukset nousivat 8,1 prosenttia vuoden 2010 huhtikuusta vuoden 2011 huhtikuuhun. Hintojen nousuun vaikutti erityisesti polttoaineiden kallistuminen. Maarakennusalan konekustannusindeksi sisältää indeksipistelukuja perinteisten maarakennuskoneiden, hoito- ja kunnossapitokoneiden sekä ajoneuvonosturien urakointiin liittyvistä kustannustekijöistä.

Sivun alkuun

Asuinrakentamisen kasvu laajentunut myös muuhun rakentamiseen

Uudisrakentamisen volyymi kasvoi vuoden 2011 tammi-maaliskuussa 21 prosenttia edellisen vuoden tammi-maaliskuuhun verrattuna.

Asuinrakentamisen volyymi kasvoi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä runsaat 30 prosenttia. Kasvua oli erityisesti rivi- ja ketjutalojen volyymissa, 49 prosenttia. Asuinkerrostalojenkin volyymi kasvoi tammi-maaliskuussa reilusti, lähes 47 prosenttia ja erillisten pientalojen volyymi lähes 21 prosenttia. Muun kuin asuinrakentamisen rakentamisen volyymi kasvoi vastaavalla ajanjaksolla 13 prosenttia vuoden takaisesta.

Vuoden 2010 lopullisten tietojen mukaan uudisrakentamisen volyymi kasvoi 13 prosenttia vuodesta 2009. Asuinrakentamisen volyymi kasvoi 45 prosenttia ja muun kuin asuinrakentamisen volyymi puolestaan väheni lähes 7 prosenttia.

Kuvio 4. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, trendit

Uudisrakentamisen volyymin kasvu on ollut pitkälti asuinrakentamisen voimakkaan kasvun ansiota. Vudoen 2011 ensimmäisen neljänneksen ennakkotietojen perusteella uudisrakentamisen voimistuminen ei enää ole pelkästään asuinrakentamisen varassa. Erityisen ilahduttavaa on teollisuuden uudisrakennusinvestoinneissa tapahtunut käänne voimakkaasta laskusta yhtä voimakkaaseen nousuun. Teollisuusrakennusten volyymi-indeksi väheni vuodesta 2009 vuoteen 2010 30 prosenttia mutta kasvoi vuoden 2010 ensimmäisestä nejänneksestä tämän vuoden ensimmäiseen neljännekseen 31 prosenttia. Myös toimistorakennuksissa on havaittavissa samankaltaista kehitystä. Vuonna 2010 toimistorakentamisen määrä väheni vuodentakaiseen verrattuna 28 prosenttia mutta ensimmäisen neljänneksen 2011 kasvu verrattuna edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen oli 19 prosenttia.

Kuvio 5. Uudisrakentamisen volyymi-indeksi 2005=100, 12 kuukauden liukuva muutos, maaliskuu 2011, %

Sivun alkuun

Talonrakentamisen työllisyystilanne on parantunut

Rakentamisen työllisten määrä oli vuoden 2010 lopulla noin 173 000. Määrä oli lähes samalla tasolla kuin vuoden 2009 lopulla. Talonrakentamisen työllisten määrän vuoden 2010 toiselta neljännekseltä alkanut kasvu jatkuu voimakkaana. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä talonrakentamisen työllisyys oli 13 prosenttia edellisvuoden vastaavan ajanjakson tasoa korkeammalla, samansuuruiseen kasvuun yllettiin vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Erikoistuneessa rakentamisessa työllisten määrä on ollut pidemmän aikaa lievässä laskussa. prosenttia. Maa- ja vesirakennusalan työllisten määrä väheni tammi-maaliskuussa 15 prosenttia viimevuotisesta. Työllisiä oli toimialalla 17 000 henkeä. Työttömänä oli lähes 1 200 maa- ja vesirakennusalan työntekijää, mikä on 7 prosenttia edellisvuotista vähemmän.

Asuinrakentamisen voimakas kasvu näkyy erityisesti talonrakentamisen työttömyystilanteessa. Tammi – huhtikuussa 2011 työttömien määrä on vähentynyt vuoden 2010 alkupuoleen verrattuna 8,5 prosenttia. Avoimia työpaikkoja talonrakennusalalla oli huhtikuussa 1151, mikä on 35 prosenttia enemmän kuin huhtikuussa 2010, jolloin avoinna oli 853 työpaikkaa. Maaliskuusta huhtikuuhun avointen työpaikkojen määrä lisääntyi 190 työpaikalla.

Talonrakentamisen työllisten ansiotaso kasvoi vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä 1,7 prosenttia. Myös maa- ja vesirakentamisessa ansiot kasvoivat vastaavana ajanjaksona 1,7 prosenttia.

Kuvio 6. Talonrakennusalan työllisten määrä ja ansiotaso, vuosimuutokset, I/2011

Sivun alkuun

Talonrakentamisessa tehtyjen työtuntien määrä kasvaa

Uudisrakentamisen tehtyjen työtuntien määrä on kasvanut vuoden 2010 tammi-toukokuusta vuoden 2011 tammi-huhtikuuhun 9,8 prosenttia. Saman ajanjakson aikana korjausrakentamisen tehtyjen työtuntien määrä on pysynyt ennallaan. Vuoden 2009 taantuma vähensi uudisrakentamista huomattavasti enemmän kuin korjausrakentamista mutta vastaavasti uudisrakentamisen toipuminen on ollut ripeää. Vuoden 2011 tammi-huhtikuussa sekä uudis- että korjausrakentamisen ammattirakentajien tehdyt työtunnit olivat yli 42 milj. tuntia.

Talonrakentamisen ja erikoistuneen rakentamisen yhteenlasketut työtunnit kasvoivat huhtikuussa 16 prosenttia vuotta aiemmasta. Työtunteja kertyi mainituilla toimialoilla huhtikuussa 23,8 miljoonaa. Maalis- ja huhtikuun tunteihin vaikuttaa olennaisesti pääsiäisen osuminen jompaan kumpaan kuukauteen.

Huhtikuun työtunneista syntyi uudisrakentamisesta 10,5 miljoonaa tuntia ja korjausrakentamisesta 12,3 miljoonaa tuntia. Vuoden 2010 huhtikuuhun verraten uudisrakentamisen työtuntien määrä on kasvanut 15,4 prosenttia ja korjausrakentaminen 24,2 prosenttia.

Korjausrakentamisen tuntien osuus tehdyistä työtunneista oli huhtikuussa 51,7 prosenttia. Asuinrakennusten korjauksiin kohdistui 44,1 prosenttia korjausrakentamisen tunneista.

Tammi-huhtikuussa tehtiin talonrakentamisessa ja erikoistuneessa rakentamisessa yhteensä 89,3 miljoonaa työtuntia, mikä on 9,2 prosenttia edellisvuotista enemmän.

 

Kuvio 7. Talonrakennusalan ammattirakentajien työtunnit 2008-2011, milj. tuntia

Sivun alkuun

Kuluttajien näkemys Suomen taloudesta on heikentynyt

Kuluttajien oman talouden tilaa ja näkymiä kuvaavan, Tilastokeskuksen tuottaman mikrotalouden indikaattorin pisteluku oli vuoden 2011 toukokuussa 28,7. Indikaattorin pisteluku on pysytellyt lähes samalla tasolla koko edellisen vuoden ja alkuvuoden 2011 ajan. Kuluttajien näkemyksiä Suomen taloudesta ja työttömyydestä kuvaava makrotalouden indikaattori on ollut syyskuusta 2010 lähtien selvässä laskussa. Vuoden 2009 jälkeisen taantuman jälkeisessä huipussaan syyskuussa 2010 pisteluku oli 16,9 ja viimeisin pisteluku toukukuulta 2011 oli 2,7. Mikro- ja makroindikaattoreiden pisteluvut voivat vaihdella -100:n ja +100:n välillä.

Kuvio 8. Kuluttajabarometri, mikro- ja makrotalouden indikaattorit

Seuraava rakentamisen toimialakatsaus ilmestyy 22.09.2011.

Sivun alkuun

Lähdeluettelo

Kuviot

Kuvio 1. Tilastokeskus: Rakennus- ja asuntotuotanto
Kuvio 2. Tilastokeskus: Rakentamisen liikevaihtokuvaaja
Kuvio 3. Tilastokeskus: Rakennuskustannusindeksi
Kuvio 4. Tilastokeskus: Rakennus- ja asuntotuotanto
Kuvio 5. Tilastokeskus: Rakennus- ja asuntotuotanto
Kuvio 6. Tilastokeskus: Työvoimatutkimus, Ansiotasoindeksi
Kuvio 7. Tilastokeskus: Työvoimatutkimus, Ammattirakentajien työtunnit
Kuvio 8. Tilastokeskus: Kuluttajabarometri

ARA-tilastot

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA), WWW.ARA.fi

 


Päivitetty 23.6.2011