OECD tarjoaa kansalaisille elämänlaadun mittareita

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Vesa Puoskari on Pariisissa asuva vapaa toimittaja ja Tieto&trendit-lehden vakituinen avustaja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 4-5/2011.

"Maailma ja taloudet muuttuvat, joten OECD:n toiminnan on myös heijasteltava muutosta", sanoo OECD:n tilasto-osaston johtajana vuodesta 2010 toiminut Martine Durand.

 

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi kesäkuussa verkkosivuillaan uuden mittariston, ns. "Paremman elämän indeksin". Interaktiivisen palvelun avulla kansalaiset voivat selvittää elämänlaadun ja hyvinvoinnin nykytilaa kotimaassaan sekä vertailla sitä muihin maihin. "Tavoitteena on kartoittaa nimenomaan kansalaisten tärkeiksi kokemia asioita eri maissa", sanoo OECD:n tilasto-osaston johtaja Martine Durand.

Hyvinvointi ja elämänlaatu on havaittu haastavaksi mittaamisen ja vertailun kohteeksi, joka on herättänyt viime aikoina talous- ja tilastotieteilijöiden keskuudessa runsasta keskustelua ja useita kehittämistoimia, toistaiseksi ilman merkittävämpiä tuloksia.

"Päätimme ottaa askeleen eteenpäin ja esittää tätä varten konkreettisia indikaattoreita", kertoo OECD:n tilasto-osaston johtaja Martine Durand työn taustoista.

OECD on koonnut – yhdessä kansallisten tilastoviranomaisten kanssa – suuren joukon hyvinvoinnin ja elämänlaadun mittareita ja luonut niiden pohjalta verkkosivuilleen interaktiivisen palvelun, jossa jokainen voi rakentaa oman "Paremman elämän indeksinsä" (Better Life Index). Durand painottaa, että tavoitteena oli selvittää nimenomaan kansalaisten tärkeiksi kokemia asioita eri maissa.

"Kuulostaa itsestäänselvältä, mutta raha ei ole ihmisille ainoa merkittävä asia vaan elämänlaatu sisältää paljon muitakin tekijöitä. Indikaattorikokoelmassa on mukana eri ulottuvuuksia, kuten poliittiseen toimintaan osallistuminen tai mahdollisuus viettää aikaa ystävien ja perheen kanssa."

"Jos korostetaan vaikkapa ihmisten välisiä sosiaalisia yhteyksiä, niin silloin elämänlaatu on korkea esimerkiksi Turkissa ja Meksikossa, vaikka näiden maiden bruttokansantuote on alhainen. Indeksin tulos riippuu siitä, miten eri indikaattoreita painotetaan", korostaa Durand.

Työn taustalla on Ranskan presidentti Nicolas Sarkozyn aloite taloudellisen kehityksen ja sosiaalisen hyvinvoinnin mittaamiseksi. Sen pohjalta talousnobelisti Joseph Stiglitzin johtama työryhmä julkaisi vuonna 2009 raportin, joka loi tilastollisen ja akateemisen perustan työlle.

Bruttokansantuotetta pidemmälle

Martine Durandin mukaan hyvinvointimittaristolla on kaksi tarkoitusta.

"Ensinnäkin tavoitteena on informoida kansalaisia heidän kotimaassaan vallitsevasta tilanteesta. Samalla he voivat vertailla omaa tilannettaan suhteessa muihin maihin esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon perusteella ja viestiä tästä eteenpäin päättäjille."

"Toisaalta poliitikot voivat hankkia mittareiden avulla tietoa parhaista käytännöistä ja soveltaa näitä kotimaassaan", hän lisää.

OECD:ssä työstä vastannut yksikönpäällikkö Romina Boarini huomauttaa, että taloutta mittaavan bruttokansantuotteen ja hyvinvoinnin välillä vallitsee luonnollisesti vahva yhteys, mutta bkt:n ulkopuolelle jää suuri joukko asioita, jotka ovat ihmisille tärkeitä.

"Taloudellisella kasvulla on merkitystä etenkin silloin, kun maat ovat köyhiä tai kehittyviä talouksia. Bruttokansantuote selittää osan kansalaisten hyvinvoinnista, mutta sen lisäksi tulee huomioida muut ihmisten elämään liittyvät ulottuvuudet. Valtioiden on investoitava myös koulutukseen, terveydenhuoltoon ja kehitettävä työmarkkinoiden toimintaa", Boarini painottaa.

Durand kertoo, että indikaattorikokoelmaa pyritään päivittämään jatkuvasti."Tällä hetkellä emme ole kattaneet esimerkiksi kestävään kehitykseen liittyviä kysymyksiä".

Sivun alkuun

OECD twiittaa

OECD on markkinoinut elämänlaadun mittaria aktiivisesti myös sosiaalisessa mediassa. Järjestöllä on niin oma Facebook-sivu kuin tili Twitterissäkin.

"Tyypillisimpiä asiakkaitamme ovat hallitukset ja instituutiot. Jos haluamme saavuttaa suuremman yleisön, on tärkeää viestiä muiden kanavien kautta. Etenkin nuoremmat sukupolvet käyttävät runsaasti sosiaalista mediaa", perustelee Romina Boarini.

Esimerkiksi "Paremman elämän indeksiin" liittyen OECD on saanut sosiaalisen median kautta valtavasti palautetta.

"Kaikkiin kysymyksiin emme voi vastata suoraan, mutta pystymme toimimaan välittäjänä yleisön ja hallitusten välissä. Voimme viestiä eteenpäin esimerkiksi tilastotieteilijöille ja päättäjille, että saamamme palautteen perusteella kansalaiset pitävät tärkeinä sellaisia kysymyksiä, joita emme mittaa riittävän tarkasti. Näille alueille täytyisi panostaa lisää", korostaa Boarini.

Sivun alkuun

PISA aikuisille

OECD:n uusista tilastoprojekteista Martine Durand tuo esille aikuisten PISA-tutkimuksen, ns. PIAAC-tutkimuksen, jonka tiedonkeruu käynnistyy Suomessakin syksyllä 2011.

"Tavoitteena on mitata aikuisväestön taitotasoa, ja kuinka sitä hyödynnetään työmarkkinoilla."

"Toinen suuri ohjelma on korkeakouluopintojen oppimistulosten mittaus Higher Education Learning Outcomes -ohjelman kautta. Tällä pyrimme selvittämään, millaista lisäarvoa yliopistossa opiskelu nuorille tuottaa", Durand kertoo.

Lisäksi esillä on ollut myös yrittäjyyteen liittyvän tilastoinnin kehittäminen.

"Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että yrittäjyys on työpaikkojen luonnin ja talouskasvun kannalta tärkeää. Viralliset tilastot keskittyvät yli kymmenen henkilöä työllistäviin yrityksiin, joten pienistä yrityksistä on erittäin vähän tilastotietoa. Tätä selvitystä teemme yhteistyössä Eurostatin kanssa."

Sivun alkuun

Taloustilastointi kehittyy

OECD kantaa oman panoksensa myös talouskriisin paljastamien tilastoinnin puutteiden ja epäkohtien poistamiseksi. G20-ryhmä lanseerasi ohjelman, jossa on useita suosituksia taloustilastoinnin kehittämiseksi.

Työtä riittää etenkin rahoitukseen liittyvän tilastoinnin parantamisessa, josta on vastuussa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF. OECD:n tehtävänä on kehittää vuosineljänneksittäin julkaistavia talouden eri sektoreiden taseita sekä luoda parempia rahoitukseen liittyviä indikaattoreita.

"Kriisin aikana löysimme tilastoinnista alueita, joita ei ole katettu riittävän hyvin. Esimerkiksi kotitalouksien asumiseen ja kulutukseen liittyvä velka oli kasvanut huomattavasti, mutta siihen ei kiinnitetty riittävästi huomiota tai saatavilla ollut tieto ei ollut tarpeeksi laadukasta. Nyt pyrimme paikkaamaan näitä aukkoja", Durand kuvaa käynnissä olevaa työtä.

Kehittämissuunnitelmiin kuuluu muun muassa vuosittain julkaistavien tilastotietojen nopeampi päivittäminen julkaisemalla ne neljännesvuosittain.

OECD:n tilasto-osasto tekee runsaasti yhteistyötä Eurostatin kanssa, sillä useat OECD:n jäsenmaat ovat myös EU:n jäseniä. Muita tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat IMF, Maailmanpankki ja YK kauppatilastojen osalta.

Sivun alkuun

OECD 50 vuotta

Toukokuussa OECD juhli 50-vuotista taivaltaan Pariisissa tunnuksella Better Policies for Better Lives.

Martine Durandin mukaan OECD jatkaa tulevaisuudessakin toimintaansa jäsenmaiden hallitusten välisenä järjestönä samalla, kun se pyrkii avautumaan ulospäin.

"OECD on tarjonnut foorumin, jolla jäsenvaltiot ovat voineet esitellä ja jakaa eri politiikanalojen parhaita käytäntöjään viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana. Tämä jatkuu myös tulevaisuudessa. Sen lisäksi järjestö laajentuu ottamalla mukaan uusia jäsenmaita".

Viime vuonna järjestö hyväksyi uusiksi jäseniksi Israelin, Chilen, Slovenian ja Viron. Venäjän odotetaan liittyvän jonkin ajan kuluessa. "Lisäksi rakennamme yhteistyötä suurimpien kehittyvien talouksien kanssa".

Durand muistuttaa, että OECD ajaa tulevaisuudessakin demokratiaan, markkinatalouteen ja vapaakauppaan pohjautuvia arvoja. "Maailma ja taloudet muuttuvat, joten järjestön toiminnan on myös heijasteltava muutosta."

__________

OECD:n verkkosivuilla äskettäin avattu interaktiivinen palvelu "Better Life Index" mahdollistaa 34 maan vertailun hyvinvointia mittaavan 11 osatekijän ja valinnaisten painotusten avulla. Palvelu löytyy osoitteesta www.oecdbetterlifeindex.org


Päivitetty 30.6.2011