Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Suomalaisnuoret ovat osaavia mutta passiivisia kansalaisia

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Irja Blomqvist on kehittämispäällikkö Tilastokeskuksen Elinolot-yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen Hyvinvointikatsauksessa 3/2011.

Politiikka ei kiinnosta 14-vuotiaita suomalaisia nuoria yhtä paljon kuin muiden maiden nuoria. Suomalaiset nuoret eivät myöskään arvosta yhteiskunnallista toimintaa niin paljon kuin samanikäiset toverinsa muissa maissa. Yhteiskunnallisesta osaamisesta suomalaiset koululaiset sen sijaan saavat parhaat pisteet.

Äänestämistä on usein pidetty edustuksellisen demokratian tärkeimpänä vaikuttamiskeinona. Äänestämällä kansalaiset saavat mahdollisuuden palkita tai rangaista poliittisia päätöksentekijöitä ja ottaa kantaa yhteiskunnan kehitykseen. Tietäväiset kansalaiset ovat tutkimusten mukaan kiinnostuneita politiikasta ja osallistuvat muita aktiivisemmin politiikkaan: heillä on tärkeä rooli demokraattisessa järjestelmässä. (Elo—Rapeli 2008, 116.)

Heikki Silvennoinen (2011) on esittänyt huolensa äänestäjien kansalaistaitojen ja -tietojen puutteista sekä väestöryhmien ja eri puolueita kannattavien ihmisten välisistä poliittisen tietämyksen eroista. Yhtenä parannuskeinona hän esittää tietojen lisäämistä aikuiskoulutuksena vapaan sivistystyön laitosten avulla. Suomalaisten äänestysaktiivisuutta koskevassa puheenvuorossaan Sami Borg (2008) puolestaan ehdottaa koulujen kansalaiskasvatuksen lisäämistä. (Ks. myös Elo— Rapeli 2008, 116.)

Vuonna 2010 julkaistiin ensimmäiset tulokset kansainvälisestä ICCS (International Civic and Citizenship Education Study) -tutkimuksesta, jossa selvitettiin 14-vuotiaiden oppilaiden koulusaavutuksia yhteiskunnallisissa ja kansalaistoimintaan liittyvissä asioissa (ks. oheinen tietolaatikko).

Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa kuvaus nuorten yhteiskuntaa koskevasta tietämyksestä ja tärkeiden yhteiskunnallisten ilmiöiden ja käsitteiden ymmärtämisestä. Lisäksi tutkimuksella haluttiin saada uutta tietoa siitä, miten nuoret asennoituvat kansalaisuuteen ja kansalaisyhteiskuntaan sekä millaiset valmiudet nuorilla on toimia yhteiskunnan aktiivisina jäseninä. (Suoninen ym. 2010a, 7–8).

Tutkimuksen teoreettisten lähtökohtien mukaan koululaisten valmentaminen kansalaisen rooliin merkitsee yhteiskuntaa ja kansalaisuutta koskevien tietojen ja taitojen opettamista. Lisäksi luodaan myönteisiä asenteita kansalaisuutta ja yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumista kohtaan. (Schulz ym. 2008).

Suomalaisilla nuorilla on erittäin hyvät tiedot yhteiskunnasta

Tanskalaiset ja suomalaiset nuoret menestyivät parhaiten 38 maan nuorten joukossa ICCS-tutkimuksen tietokokeissa. Tanskalaisten keskiarvo on sama kuin suomalaisten, mutta Suomessa oppilaiden osaaminen on tasaisempaa ja suoritusten keskihajonta on pienempi kuin Tanskassa. Korea ja Taiwan sijoittuivat Suomen ja Tanskan lisäksi neljän parhaan maan joukkoon.

Suomalaisista nuorista 58 prosenttia yltää kolmannelle taitotasolle, mikä on paras tulos osallistuneiden maiden joukossa. Vastaavasti alimmalla tasolla (taso 1 tai vähemmän) on 12 prosenttia suomalaisista oppilaista eli pienempi osuus kuin missään muussa maassa. (Suoninen ym. 2010a; kuvio 1.)

Kuvio 1. Nuorten kansalaistaidot ja tiedot yhteiskunnasta eräissä maissa. Prosenttia. 1)

Lähde: Suoninen ym. 2010b.

Tiedoissa ja osaamisessa on suuria eroja niin maiden välillä kuin maiden sisälläkin. Kaikissa maissa tytöt menestyvät tiedollisissa tehtävissä poikia paremmin. Suomessa sukupuolten välinen ero on keskimääräistä suurempi.

ICCS-tulosten mukaan yhteiskunnallinen osaaminen on selvästi yhteydessä kodin sosioekonomiseen asemaan siten, että tietotesteissä hyvin menestyneiden nuorten vanhemmilla on useimmiten hyvä koulutus ja ammattiasema. Tässä asiassa maiden väliset erot ovat kuitenkin suuret. Suomessa kodin sosioekonomisen aseman ja nuorten osaamisen yhteys on vähäisempi kuin monissa muissa maissa.

Sivun alkuun

Suomalaisnuoret eivät ole kiinnostuneita politiikasta

Vaikka suomalaisnuorilla on hyvät tiedolliset edellytykset osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan, he ovat vähemmän kiinnostuneita politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista kuin useimpien muiden maiden nuoret. Muut laimean yhteiskunnallisen kiinnostuksen maat ovat Belgia, Norja, Ruotsi ja Slovenia. (Suoninen ym. 2010a; Suoninen ym. 2010b; kuvio 2.)

Kuvio 2. Nuorten kiinnostus politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita kohtaan eräissä maissa. Skaalapisteinä.1)

Lähde: Suoninen ym. 2010b

Kiinnostus politiikkaa ja yhteiskunnallisia kysymyksiä kohtaan ei yleensä yksiselitteisesti riipu tiedoista: Monen tietotesteissä huonosti menestyneen maan nuoret ilmoittavat olevansa kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista. Vastaavasti tiedollisissa tehtävissä erittäin hyvin suoriutuneiden maiden oppilaat osoittavat vain laimeaa kiinnostusta politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita kohtaan. (Suoninen ym. 2010a.) Suomalaisten osalta kävi kuitenkin ilmi, että politiikasta ja yhteiskunnasta tietävät nuoret ovat muita enemmän kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista.

Nuoret kertovat saavansa tarvitsemaansa tietoa sanomalehtien, internetin ja erityisesti television avulla. Poliittisista tai sosiaalisista kysymyksistä keskusteleminen vanhempien tai ystävien kanssa ei sen sijaan ole nuorten parissa yleistä. (Suoninen 2010b, 63–64, 145.)

Vuoden 2010 nuorisobarometrin mukaan 15–29-vuotiaiden nuorten kiinnostus politiikkaa kohtaan on vähentynyt melko paljon. Politiikasta hyvin kiinnostuneiden osuus on pysynyt vajaassa 10 prosentissa vuodesta 2003, mutta ei lainkaan politiikasta kiinnostuneiden osuus on kasvanut 9:stä 21 prosenttiin. (Puolustuskannalla 2010, 100–101.)

Sivun alkuun

Suomalaiset nuoret eivät tunnista omaa tietämystään

Suomalaisten 14-vuotiaiden yhteiskunnalliset tiedot ovat ICCS-tutkimuksen mukaan paremmat kuin missään muussa vertailumaassa. Suomalaiset kuitenkin arvioivat oman poliittisen tietämyksensä selvästi huonommaksi kuin useimpien muiden maiden nuoret. Lisäksi suomalaisnuoret arvioivat kykynsä ilmaista poliittisia mielipiteitä erittäin huonoksi. (Suoninen ym. 2010b.)

Omat poliittiset tietonsa arvioivat parhaiksi niiden maiden nuoret, jotka menestyivät huonoiten osaamistaidon kokeessa. Niissä maissa, joissa nuoret kertovat olevansa kiinnostuneita politiikasta, he myös pitävät itseään poliittisesti tietävinä.

Edellä mainittuja jossakin määrin ristiriitaisia tuloksia pohditaan sekä kansainvälisissä että kansallisissa ICCS-raporteissa. Tutkijoiden mukaan kehittymättömissä maissa nuoret kiinnostuvat yhteiskunnallisista asioista jo nuorina, koska niissä on paljon ongelmia ja eriarvoisuutta. Sen sijaan korkean elintason maissa yhteiskunta toimii hyvin, eikä kiinnostus sen vuoksi herää yhtä helposti. (Schulz ym. 2010, 249–250; Suoninen 2010b.)

Useimmissa Suomen kaltaisissa korkean elintason maissa kiinnostus politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita kohtaan sekä käsitys omasta poliittisesta tietämyksestä ovat yhteydessä koemenestykseen: kiinnostuneet ja tietävinä itseään pitävät nuoret menestyivät tiedollisessa kokeessa paremmin kuin ne, jotka eivät olleet kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista. (Suoninen 2010b, 55.)

Nuorilta kysyttiin myös, kuinka hyvin he mielestään pystyvät ilmaisemaan poliittisia tai yhteiskunnallisia mielipiteitään ja osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Parhaiten arvelevat selviytyvänsä ne nuoret, jotka pitävät omia poliittisia tietojaan hyvinä.

Suomalaiset 14-vuotiaat arvioivat kykynsä perustella mielipiteitään tai osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan huonommaksi kuin minkään muun maan nuoret. Suomalaisilla nuorilla arviot omista kyvyistä ovat yhteydessä tiedollisessa kokeessa menestymiseen: hyvin menestyneet nuoret arvioivat kykynsä osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan paremmiksi kuin huonosti menestyneet.

ICCS:n kanssa yhdenmukaisia tietoja saatiin myös kansanopisto-opiskelijoiden parissa tehdyssä tutkimuksessa. Siinä joka viides vastaaja arvioi politiikan tuntemuksensa heikoksi, ja vain kuudesosa arvioi tuntevansa politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita joko hyvin tai erittäin hyvin. (Kinnunen—Silinevica 2010, 19.)

Sivun alkuun

Nuoret aikovat äänestää, mutta aktiivinen poliittinen osallistuminen ei kiinnosta

Lähes kaikissa ICCS-tutkimukseen osallistuneissa maissa vähintään kaksi kolmasosaa 14-vuotiaista sanoi äänestävänsä aikuisena valtiollisissa vaaleissa joko varmasti tai todennäköisesti. Monissa maissa tytöt aikovat äänestää hieman useammin kuin pojat, mutta sukupuolten väliset erot ovat hyvin pieniä.

Suomalaisista 14-vuotiaista 85 prosenttia arvelee äänestävänsä aikuisena sekä valtiollisissa vaaleissa että kuntavaaleissa. Äänestämishaluiset nuoret menestyvät tiedollisessa kokeessa paremmin kuin ne, jotka aikoivat jättää äänestämättä. (Suoninen 2010a.)

Suhteellisen harvat nuoret aikovat osallistua politiikkaan esimerkiksi ryhtymällä ehdokkaaksi, tekemällä vaalityötä tai liittymällä poliittiseen puolueeseen tai ammattiliittoon. Tämänkaltaiset tulevan poliittisen aktiivisuuden ilmaukset ovat Suomessa jonkin verran kansainvälistä keskiarvoa vähäisempiä.

Enemmistö tutkimukseen osallistuneista nuorista pitää mahdollisena osallistua laillisiin protestitoimiin. Sen sijaan vain harva uskoo osallistuvansa laittomiin tapahtumiin kuten liikenteen katkaisemiseen tai talojen valtaukseen (Schulz ym. 2010, 137–148).

Suomalaisten nuorten halu osallistua laillisiin poliittisiin protesteihin, esimerkiksi rauhanomaisiin mielenosoituksiin, on kansainvälistä keskiarvoa vähäisempi. Protestointitavoista suomalaiset nuoret pitävät läheisimpänä tuotteiden ostoboikotteja tai yleisönosastoon kirjoittamista. (Suoninen ym. 2010b.)

ICCS-tutkimuksen tulokset osoittavat myös, että perinteiset aktiivisen kansalaisuuden muodot kuten politiikan seuraaminen tai puolueeseen liittyminen eivät ole Suomen eivätkä muiden Pohjoismaiden nuorille erityisen tärkeitä.

Sivun alkuun

Suomalaiset nuoret luottavat instituutioihin

Suomalaisten 14-vuotiaiden luottamus instituutioihin on ICCS-tutkimuksen mukaan erittäin suuri. Suomalaisista nuorista lähes 90 prosenttia luottaa poliisiin ja puolustusvoimiin, ja noin 80 prosenttia YK:hon, tiedotusvälineisiin, oikeusistuimiin ja valtionhallintoon. Kyselyssä tarjolla olevista vaihtoehdoista vähiten suomalaiset nuoret luottavat poliittisiin puolueisiin, mutta niihinkin luottaa 61 prosenttia.

Suonisen (2010b) mukaan nuorten luottamus kuvastaa sitä, että kyseiset instituutiot hoitavat tehtävänsä hyvin. Yleensä niissä maissa, joissa on ollut vahvat demokraattiset perinteet, on luotettu yhteiskunnan instituutioihin (Suutarinen 2002, 40). (Kuvio 3.)

Kuvio 3. Nuorten luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin eräissä maissa. Skaalapisteinä.1)

Lähde: Suoninen ym. 2010b.

Sivun alkuun

Tytöt puolustavat etnisten ryhmien oikeuksia enemmän kuin pojat

Suurin osa ICCS-tutkimukseen osallistuneiden maiden nuorista pitää sukupuolten tasa-arvoa tärkeänä, ja kaikissa osallistujamaissa tytöt suhtautuvat sukupuolten väliseen tasa-arvoon myönteisemmin kuin pojat. Suomalaisten kuten muidenkin Pohjoismaiden nuorten käsitykset ovat selvästi kansainvälistä keskiarvoa myönteisempiä. Suomalaisten tyttöjen ja poikien väliset näkemyserot ovat suuremmat kuin monissa muissa maissa. Suomalaiset pojat suhtautuvat sukupuolten tasa-arvoon selvästi kielteisemmmin kuin muiden Pohjoismaiden pojat. (Suoninen 2010a, 53.)

Suurin osa ICCS-maiden 14-vuotiaista kannattaa samoja oikeuksia etnisille ryhmille ja maahanmuuttajille kuin maan omille asukkaille. Tyttöjen asenteet ovat myönteisempiä kuin poikien. (Schulz ym. 2010, 97–101.) Etnisiin ryhmiin suhtautumisen ja yhteiskunnallisen tietämyksen välillä on selvä yhteys: mitä paremmat tulokset nuori saa tiedollisessa kokeessa, sitä myönteisemmin hän suhtautuu etnisiin ryhmiin. (Lauglo 2011, 15.) (Kuvio 4.)

Kuvio 4. Nuorten suhtautuminen etnisten ryhmien oikeuksiin eräissä OECD-maissa. 1)

Lähde: Lauglo 2011.

Suomalaiset nuoret asennoituvat etnisten ryhmien ja maahanmuuttajien oikeuksiin keskimääräistä kielteisemmin. Kuitenkin noin 90 prosenttia suomalaisnuorista hyväksyy seuraavat väitteet: "Kaikkien etnisten ryhmien jäsenillä tulisi olla samat oikeudet ja velvollisuudet." ja "Maahanmuuttajilla tulisi olla samat oikeudet kuin kaikilla muillakin kyseisen maan asukkailla."

Suomalaiset tytöt suhtautuvat sekä etnisten ryhmien että maahanmuuttajien oikeuksiin selvästi myönteisemmin kuin pojat. Suomessa tyttöjen ja poikien väliset asenne-erot etnisiä ja maahanmuuttajia kohtaan ovat osallistujamaiden suurimmat. (Suoninen 2010b.)

Vuoden 2010 Nuorisobarometrin mukaan suomalaisten 15–29-vuotiaiden nuorten asenteet maahanmuuttajia kohtaan ovat viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana muuttunet paljon ja usein kriittisemmiksi. Entistä harvempi tämänikäinen kokee kulttuurisen suvaitsevaisuuden lisääntyneen viime vuosina.

Sen sijaan henkilökohtaisemmissa ja konkreettisemmissa kysymyksissä, jotka koskevat muun muassa maahanmuuttajien halveksimista, maahanmuuttajapuolisoita tai -työnhakijoita, asenteet ovat muuttuneet myönteisemmiksi. ICCS-tutkimuksen tavoin myös Nuorisobarometrissa saatiin tulos, jonka mukaan naisten asenne maahanmuuttajiin on myönteisempi kuin miesten. (Puolustuskannalla 2010, 89–93.)

Sivun alkuun

Johtuuko suomalaisten nuorten passiivisuus iästä vai kansallisesta mentaliteetista?

ICCS-tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten kansalaisuutta ja yhteiskuntaa koskevat tiedot ovat hyvät, mutta kiinnostus politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita kohtaan on vähäistä. Suomalaisnuoret eivät myöskään usko omaan osaamiseensa ja valmiuksiinsa samassa määrin kuin vertailumaiden nuoret.

Tutkimus herättää monia kysymyksiä. Miksi tietävät suomalaisnuoret eivät ole kiinnostuneita yhteiskunnallisista kysymyksistä, ja miten heidän kiinnostuksensa saisi heräämään? Miten voidaan vaikuttaa ehkäpä suomalaista mentaliteettia heijastelevaan omien taitojen vähättelyyn? Pitäisikö kouluopetuksessa tietojen ja ymmärryksen kehittämisen lisäksi entistä enemmän painottaa kansalaisaktiivisuuteen ja osallistumiseen liittyviä taitoja? Entä pitäisikö yhteiskunnallisessa keskustelussa ottaa paremmin huomioon nuorten käyttämät mediat ja pyrkiä hyödyntämään nuorten verkostoja?

ICCS-tutkimuksen raportit luovat erinomaisen kuvan nuorten yhteiskunnallisesta tietämyksestä ja osallistumisesta sekä kansalaisuuteen liittyvistä asenteista ja näkemyksistä. Tuloksia arvioitaessa on syytä ottaa huomioon, että tutkimukseen osallistuneet nuoret olivat vasta 14-vuotiaita; tämänikäisten nuorten asenteista ja aikomuksista ei voi tehdä kovin luotettavia aikuisikää koskevia ennusteita. Kansainvälinen vertailuaineisto on vielä pitkään ajankohtainen ja antaa mahdollisuuden tutkimukseen monesta eri näkökulmasta.

Lähteet:

Borg, S. 2008. Hiljaa hyvä tulee. Puheenvuoro äänestysprosenteista ja vaaliaktivoinnista. Polemia-sarjan julkaisu 71. Kunnallisalan kehittämissäätiö.
Elo, K. – Rapeli, L. 2008. Suomalaisten politiikkatietämys. Oikeusministeriön julkaisuja 2008:6. Helsinki.
Kinnunen, K. – Silinevica, I. 2010. Puoluejäsenyydestä nettiyhteisöihin. Tutkimus kansalaisuuteen kasvatuksesta kansanopistossa. Työväen Akatemia.
Lauglo, J. 2011. Statistics of possible interest to OECD based on data from the IEA International Civic and Citizenship Education Study 2009. A consultancy report. The Norwegian Ministry of Education.
Puolustuskannalla (2010). Nuorisobarometri 2010. Toim. Sami Myllyniemi. Nuorisotutkimusverkoston/Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 107. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Nuorisotutkimusverkosto ja Nuorisoasiain neuvottelukunta. Helsinki.
Schulz, W. – Ainley, J. – Fraillon, J. – Kerr, D. – Losito, B. 2010. ICCS 2009 International Report. Civic knowledge, attitudes, and engagement among lowersecondary school students in 38 countries. IEA, Amsterdam.
Schulz, W. – Fraillon, J. – Ainley, J. – Losito, B. – Kerr, D. 2008. International Civic and Citizenship Education Study. Assessment Framework. IEA, Amsterdam.
Silvennoinen, H. 2011. Politiikka palailee politiikkaan. Aikuiskasvatus 2/2011.
Suoninen, A. – Kupari, P. – Törmäkangas, K. 2010a. Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2009 -tutkimuksen ensituloksia. Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylä.
Suoninen, A. – Kupari, P. – Törmäkangas, K. 2010b. Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2009 -tutkimuksen päätulokset. Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylä.
Suutarinen, S. 2002. Tietävillä nuorilla syrjäytyneiden asenteet. Suomalaisten nuorten yhteiskunnallinen ajattelu ja toiminta kansainvälisessä vertailussa. Teoksessa: Tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajat. Yhteiskunnallisen opetuksen kansainvälinen tutkimus Suomen näkökulmasta. Toim. V. Brunell – K. Törmäkangas. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä.

_________

Tietolaatikko

ICCS mittaa nuorten yhteiskunnallista osaamista

ICCS-hanke toteutettiin 38 maassa vuosina 2008–2009. Sen toteutuksesta vastasi kansainvälinen koulusaavutuksia arvioiva järjestö IEA (International Association for the Evaluation of Educational Achievement).

Suomessa ICCS-tutkimusta kutsutaan nimellä Nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden tutkimus, ja siitä vastasi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimukseen osallistui keväällä 2009 Suomessa 3 307 peruskoulun 8. luokan oppilasta ja 2 295 opettajaa 176 koulusta.

Tutkimukseen osallistui kaiken kaikkiaan yli 140 000 oppilasta ja yli 62 000 opettajaa noin 5 300 koulusta. Oppilaat olivat pääosin kahdeksasluokkalaisia ja keskimäärin 14 vuoden ikäisiä. Ensimmäiset ICCS-tutkimuksen kansainväliset ja Suomea koskevat tulokset julkistettiin vuonna 2010. (Suoninen ym. 2010a, 9–10.) Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos on laatinut tutkimuksesta laajat Suomea koskevat ja IEA-järjestö kaikkia osallistujamaita koskevat internetsivut (sivuilta löytyvät myös tutkimuksen perusjulkaisut):

Koulutuksen tutkimuslaitoksen ICCS-sivut: http://ktl.jyu.fi/ktl/iccs
IEA:n (International Association for the Evaluation of Educational Achievement) ICCS-sivut:
http://www.iea.nl/iccs_2009.html

Oppilaat osallistuivat yhteiskuntaa ja kansalaisuutta koskevien ilmiöiden ja käsitteiden ymmärtämistä mittaavaan testiin, jossa oli kaikkiaan 80 koetehtävää. Kysymykset mittasivat erityisesti sitä, kuinka hyvin oppilas tunsi demokratian periaatteet ja yhteiskunnan yleiset toimintatavat sekä miten hän osasi soveltaa tätä tietämystä arkielämän tilanteisiin.

Tietojen mittauksen lisäksi tutkimukseen liittyi nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja asenteita kartoittava kysely. Oppilaiden lisäksi rehtoreilta ja opettajilta kerättiin tietoja kansalaistaitojen ja yhteiskunnallisten asioiden opetuksesta.

Tutkimus rakentui suurimmalta osalta aiempiin yhteiskunnallista osaamista arvioineisiin kansainvälisiin tutkimuksiin, erityisesti vuonna 1999 toteutettuun CIVED-hankkeeseen (IEA Civic Education Study). Tämä teki mahdolliseksi sen, että nuorten tietämyksen ja asenteiden muutoksia voitiin vertailla 10 vuoden ajalta.

Kansainvälisen tutkimusasetelman mukaisesti tulosten analyysivaiheessa oppilaat jaettiin kokeessa saamiensa suorituspisteitten perusteella kolmeen taitotasoon: Ensimmäiseen tasoon yltävät oppilaat ymmärtävät demokratian ja kansalaisuuden perusperiaatteet, mutta pystyvät soveltamaan niitä käytäntöön vain mekaanisella tavalla. Toiselle tasolle päässeet ymmärtävät syvällisemmin kansalaisuuden periaatteet, tuntevat yhteiskunnan keskeiset toimintatavat ja osaavat soveltaa niitä arkielämän tilanteissa. Osaamisen ylimmälle eli kolmannelle tasolle yltävät oppilaat kykenevät itsenäiseen yhteiskunnalliseen ajatteluun ja pystyvät tekemään arvioita erilaisten toimintatapojen eduista, haitoista ja laajemmista seurauksista. (Suoninen ym. 2010a; Schulz ym. 2010, 16–17.)

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.


Päivitetty 26.9.2011