Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Suomalaisnuoret ovat osaavia mutta passiivisia kansalaisia

  1. Suomalaisilla nuorilla on erittäin hyvät tiedot yhteiskunnasta
  2. Suomalaisnuoret eivät ole kiinnostuneita politiikasta
  3. Suomalaiset nuoret eivät tunnista omaa tietämystään
  4. Nuoret aikovat äänestää, mutta aktiivinen poliittinen osallistuminen ei kiinnosta
  5. Suomalaiset nuoret luottavat instituutioihin
  6. Tytöt puolustavat etnisten ryhmien oikeuksia enemmän kuin pojat
  7. Johtuuko suomalaisten nuorten passiivisuus iästä vai kansallisesta mentaliteetista?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Suomalaiset nuoret eivät tunnista omaa tietämystään

Suomalaisten 14-vuotiaiden yhteiskunnalliset tiedot ovat ICCS-tutkimuksen mukaan paremmat kuin missään muussa vertailumaassa. Suomalaiset kuitenkin arvioivat oman poliittisen tietämyksensä selvästi huonommaksi kuin useimpien muiden maiden nuoret. Lisäksi suomalaisnuoret arvioivat kykynsä ilmaista poliittisia mielipiteitä erittäin huonoksi. (Suoninen ym. 2010b.)

Omat poliittiset tietonsa arvioivat parhaiksi niiden maiden nuoret, jotka menestyivät huonoiten osaamistaidon kokeessa. Niissä maissa, joissa nuoret kertovat olevansa kiinnostuneita politiikasta, he myös pitävät itseään poliittisesti tietävinä.

Edellä mainittuja jossakin määrin ristiriitaisia tuloksia pohditaan sekä kansainvälisissä että kansallisissa ICCS-raporteissa. Tutkijoiden mukaan kehittymättömissä maissa nuoret kiinnostuvat yhteiskunnallisista asioista jo nuorina, koska niissä on paljon ongelmia ja eriarvoisuutta. Sen sijaan korkean elintason maissa yhteiskunta toimii hyvin, eikä kiinnostus sen vuoksi herää yhtä helposti. (Schulz ym. 2010, 249–250; Suoninen 2010b.)

Useimmissa Suomen kaltaisissa korkean elintason maissa kiinnostus politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita kohtaan sekä käsitys omasta poliittisesta tietämyksestä ovat yhteydessä koemenestykseen: kiinnostuneet ja tietävinä itseään pitävät nuoret menestyivät tiedollisessa kokeessa paremmin kuin ne, jotka eivät olleet kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista. (Suoninen 2010b, 55.)

Nuorilta kysyttiin myös, kuinka hyvin he mielestään pystyvät ilmaisemaan poliittisia tai yhteiskunnallisia mielipiteitään ja osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan. Parhaiten arvelevat selviytyvänsä ne nuoret, jotka pitävät omia poliittisia tietojaan hyvinä.

Suomalaiset 14-vuotiaat arvioivat kykynsä perustella mielipiteitään tai osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan huonommaksi kuin minkään muun maan nuoret. Suomalaisilla nuorilla arviot omista kyvyistä ovat yhteydessä tiedollisessa kokeessa menestymiseen: hyvin menestyneet nuoret arvioivat kykynsä osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan paremmiksi kuin huonosti menestyneet.

ICCS:n kanssa yhdenmukaisia tietoja saatiin myös kansanopisto-opiskelijoiden parissa tehdyssä tutkimuksessa. Siinä joka viides vastaaja arvioi politiikan tuntemuksensa heikoksi, ja vain kuudesosa arvioi tuntevansa politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita joko hyvin tai erittäin hyvin. (Kinnunen—Silinevica 2010, 19.)

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 26.9.2011