Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Suomalaisnuoret ovat osaavia mutta passiivisia kansalaisia

  1. Suomalaisilla nuorilla on erittäin hyvät tiedot yhteiskunnasta
  2. Suomalaisnuoret eivät ole kiinnostuneita politiikasta
  3. Suomalaiset nuoret eivät tunnista omaa tietämystään
  4. Nuoret aikovat äänestää, mutta aktiivinen poliittinen osallistuminen ei kiinnosta
  5. Suomalaiset nuoret luottavat instituutioihin
  6. Tytöt puolustavat etnisten ryhmien oikeuksia enemmän kuin pojat
  7. Johtuuko suomalaisten nuorten passiivisuus iästä vai kansallisesta mentaliteetista?

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Johtuuko suomalaisten nuorten passiivisuus iästä vai kansallisesta mentaliteetista?

ICCS-tutkimuksen mukaan suomalaisten nuorten kansalaisuutta ja yhteiskuntaa koskevat tiedot ovat hyvät, mutta kiinnostus politiikkaa ja yhteiskunnallisia asioita kohtaan on vähäistä. Suomalaisnuoret eivät myöskään usko omaan osaamiseensa ja valmiuksiinsa samassa määrin kuin vertailumaiden nuoret.

Tutkimus herättää monia kysymyksiä. Miksi tietävät suomalaisnuoret eivät ole kiinnostuneita yhteiskunnallisista kysymyksistä, ja miten heidän kiinnostuksensa saisi heräämään? Miten voidaan vaikuttaa ehkäpä suomalaista mentaliteettia heijastelevaan omien taitojen vähättelyyn? Pitäisikö kouluopetuksessa tietojen ja ymmärryksen kehittämisen lisäksi entistä enemmän painottaa kansalaisaktiivisuuteen ja osallistumiseen liittyviä taitoja? Entä pitäisikö yhteiskunnallisessa keskustelussa ottaa paremmin huomioon nuorten käyttämät mediat ja pyrkiä hyödyntämään nuorten verkostoja?

ICCS-tutkimuksen raportit luovat erinomaisen kuvan nuorten yhteiskunnallisesta tietämyksestä ja osallistumisesta sekä kansalaisuuteen liittyvistä asenteista ja näkemyksistä. Tuloksia arvioitaessa on syytä ottaa huomioon, että tutkimukseen osallistuneet nuoret olivat vasta 14-vuotiaita; tämänikäisten nuorten asenteista ja aikomuksista ei voi tehdä kovin luotettavia aikuisikää koskevia ennusteita. Kansainvälinen vertailuaineisto on vielä pitkään ajankohtainen ja antaa mahdollisuuden tutkimukseen monesta eri näkökulmasta.

Lähteet:

Borg, S. 2008. Hiljaa hyvä tulee. Puheenvuoro äänestysprosenteista ja vaaliaktivoinnista. Polemia-sarjan julkaisu 71. Kunnallisalan kehittämissäätiö.
Elo, K. – Rapeli, L. 2008. Suomalaisten politiikkatietämys. Oikeusministeriön julkaisuja 2008:6. Helsinki.
Kinnunen, K. – Silinevica, I. 2010. Puoluejäsenyydestä nettiyhteisöihin. Tutkimus kansalaisuuteen kasvatuksesta kansanopistossa. Työväen Akatemia.
Lauglo, J. 2011. Statistics of possible interest to OECD based on data from the IEA International Civic and Citizenship Education Study 2009. A consultancy report. The Norwegian Ministry of Education.
Puolustuskannalla (2010). Nuorisobarometri 2010. Toim. Sami Myllyniemi. Nuorisotutkimusverkoston/Nuorisotutkimusseuran julkaisuja 107. Opetus- ja kulttuuriministeriö, Nuorisotutkimusverkosto ja Nuorisoasiain neuvottelukunta. Helsinki.
Schulz, W. – Ainley, J. – Fraillon, J. – Kerr, D. – Losito, B. 2010. ICCS 2009 International Report. Civic knowledge, attitudes, and engagement among lowersecondary school students in 38 countries. IEA, Amsterdam.
Schulz, W. – Fraillon, J. – Ainley, J. – Losito, B. – Kerr, D. 2008. International Civic and Citizenship Education Study. Assessment Framework. IEA, Amsterdam.
Silvennoinen, H. 2011. Politiikka palailee politiikkaan. Aikuiskasvatus 2/2011.
Suoninen, A. – Kupari, P. – Törmäkangas, K. 2010a. Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2009 -tutkimuksen ensituloksia. Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylä.
Suoninen, A. – Kupari, P. – Törmäkangas, K. 2010b. Nuorten yhteiskunnalliset tiedot, osallistuminen ja asenteet. Kansainvälisen ICCS 2009 -tutkimuksen päätulokset. Koulutuksen tutkimuslaitos, Jyväskylä.
Suutarinen, S. 2002. Tietävillä nuorilla syrjäytyneiden asenteet. Suomalaisten nuorten yhteiskunnallinen ajattelu ja toiminta kansainvälisessä vertailussa. Teoksessa: Tulevaisuuden yhteiskunnan rakentajat. Yhteiskunnallisen opetuksen kansainvälinen tutkimus Suomen näkökulmasta. Toim. V. Brunell – K. Törmäkangas. Koulutuksen tutkimuslaitos. Jyväskylä.

_________

Tietolaatikko

ICCS mittaa nuorten yhteiskunnallista osaamista

ICCS-hanke toteutettiin 38 maassa vuosina 2008–2009. Sen toteutuksesta vastasi kansainvälinen koulusaavutuksia arvioiva järjestö IEA (International Association for the Evaluation of Educational Achievement).

Suomessa ICCS-tutkimusta kutsutaan nimellä Nuorten yhteiskunnallisen osaamisen, osallistumisen ja asenteiden tutkimus, ja siitä vastasi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos. Tutkimukseen osallistui keväällä 2009 Suomessa 3 307 peruskoulun 8. luokan oppilasta ja 2 295 opettajaa 176 koulusta.

Tutkimukseen osallistui kaiken kaikkiaan yli 140 000 oppilasta ja yli 62 000 opettajaa noin 5 300 koulusta. Oppilaat olivat pääosin kahdeksasluokkalaisia ja keskimäärin 14 vuoden ikäisiä. Ensimmäiset ICCS-tutkimuksen kansainväliset ja Suomea koskevat tulokset julkistettiin vuonna 2010. (Suoninen ym. 2010a, 9–10.) Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos on laatinut tutkimuksesta laajat Suomea koskevat ja IEA-järjestö kaikkia osallistujamaita koskevat internetsivut (sivuilta löytyvät myös tutkimuksen perusjulkaisut):

Koulutuksen tutkimuslaitoksen ICCS-sivut: http://ktl.jyu.fi/ktl/iccs
IEA:n (International Association for the Evaluation of Educational Achievement) ICCS-sivut:
http://www.iea.nl/iccs_2009.html

Oppilaat osallistuivat yhteiskuntaa ja kansalaisuutta koskevien ilmiöiden ja käsitteiden ymmärtämistä mittaavaan testiin, jossa oli kaikkiaan 80 koetehtävää. Kysymykset mittasivat erityisesti sitä, kuinka hyvin oppilas tunsi demokratian periaatteet ja yhteiskunnan yleiset toimintatavat sekä miten hän osasi soveltaa tätä tietämystä arkielämän tilanteisiin.

Tietojen mittauksen lisäksi tutkimukseen liittyi nuorten yhteiskunnallista osallistumista ja asenteita kartoittava kysely. Oppilaiden lisäksi rehtoreilta ja opettajilta kerättiin tietoja kansalaistaitojen ja yhteiskunnallisten asioiden opetuksesta.

Tutkimus rakentui suurimmalta osalta aiempiin yhteiskunnallista osaamista arvioineisiin kansainvälisiin tutkimuksiin, erityisesti vuonna 1999 toteutettuun CIVED-hankkeeseen (IEA Civic Education Study). Tämä teki mahdolliseksi sen, että nuorten tietämyksen ja asenteiden muutoksia voitiin vertailla 10 vuoden ajalta.

Kansainvälisen tutkimusasetelman mukaisesti tulosten analyysivaiheessa oppilaat jaettiin kokeessa saamiensa suorituspisteitten perusteella kolmeen taitotasoon: Ensimmäiseen tasoon yltävät oppilaat ymmärtävät demokratian ja kansalaisuuden perusperiaatteet, mutta pystyvät soveltamaan niitä käytäntöön vain mekaanisella tavalla. Toiselle tasolle päässeet ymmärtävät syvällisemmin kansalaisuuden periaatteet, tuntevat yhteiskunnan keskeiset toimintatavat ja osaavat soveltaa niitä arkielämän tilanteissa. Osaamisen ylimmälle eli kolmannelle tasolle yltävät oppilaat kykenevät itsenäiseen yhteiskunnalliseen ajatteluun ja pystyvät tekemään arvioita erilaisten toimintatapojen eduista, haitoista ja laajemmista seurauksista. (Suoninen ym. 2010a; Schulz ym. 2010, 16–17.)

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 26.9.2011