Joustava korkeakoulujärjestelmä lisää koulutuksen tasa-arvoa
- Vanhempien koulutus vaikuttaa opintojen aloittamiseen
- Suomessa on monta tapaa päästä korkeakouluun
- Yhdeksällä kymmenestä opiskelijasta on työkokemusta ennen opintojen alkua
- Valtaosa opiskelijoista pitää taustaansa keskiluokkaisena
- Suomalainen korkeakoulujärjestelmä on tasa-arvoinen
Koko dokumentti yhdellä sivulla
Suomessa on monta tapaa päästä korkeakouluun
Suomalaisopiskelijat erosivat monien muiden maiden opiskelijoista siinä, että Suomessa korkeakouluun on mahdollista päästä monia reittejä; meillä korkeakouluun mennään muun muassa ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen. Sama mahdollisuus on myös Englannissa, Irlannissa, Ruotsissa ja Walesissa. Useimmissa Euroopan maissa korkeakouluun mennään lähes poikkeuksetta lukiosta tai vastaavasta. Myös Suomessa kaksi kolmesta korkeakouluopiskelijasta on ylioppilaita tai lukion oppimäärän suorittaneita.
Epätavanomaista reittiä korkeakouluun menevät usein niin Suomessa kuin muissakin Euroopan maissa ne opiskelijat, joiden vanhemmilla on vähäinen koulutus. Kaikista suomalaisopiskelijoista 21 prosenttia ja vähäisen koulutuksen kodeista tulleista 42 prosenttia on päätynyt opiskelemaan epätyypillistä koulutuspolkua pitkin. Eurostudent-raportissa todetaan, että epätavanomaiset koulutusreitit hyödyttävät erityisesti huonosti koulutettujen vanhempien lapsia, ja sen vuoksi ne lisäävät koulutuksen tasa-arvoisuutta (Eurostudent IV 2008–2011).
Eurostudent-tutkimuksen mukaan vähän koulutettujen vanhempien opiskelevat lapset ovat yleensä hiukan vanhempia kuin hyvin koulutettujen vanhempien lapset. Myös Suomessa vähän koulutettujen vanhempien lasten korkeakoulutukseen hakeutuminen viivästyy todennäköisemmin kuin muilla.
Viivästyminen (delayed transition) tarkoittaa, että korkeakoulutuksen aloittamisen ja toisen asteen koulutuksen päättymisen väliin jää yli kaksi vuotta. Muutamissa maissa kuten Alankomaissa, Irlannissa, Itävallassa, Norjassa, Ranskassa, Romaniassa, Suomessa ja Tšekissä viivästyminen on yleisempää kuin muissa Euroopan maissa.
Suomessa vähän koulutettujen vanhempien korkeakouluissa opiskelevista lapsista 36 prosenttia oli lähtenyt opiskelemaan alle vuoden, 12 prosenttia kahden vuoden ja 52 prosenttia yli kahden vuoden kuluttua lukion tai vastaavan päättämisestä. Vastaavasti hyvän koulutustaustan kodeista lähtöisin olevista opiskelijoista 59 prosenttia meni korkeakouluun heti lukio-opintojen tai ammatillisen koulutuksen päätyttyä, 18 prosenttia kahden vuoden ja 23 prosenttia yli kahden vuoden jälkeen (Eurostudent IV 2008–2011).
Päivitetty 12.12.2011