EU:n koulutusindikaattorit ovat sekä mittareita että tavoitteita

  1. Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia
  2. Suomi täyttää jo EU:n kasvustrategian koulutustavoitteet
  3. Koulutuksen kehitystä seurataan indikaattoreilla ja tavoitearvoilla

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Koulutuksen kehitystä seurataan indikaattoreilla ja tavoitearvoilla

Koulutuspoliittisten tavoitteiden seurantaa varten EU on asettanut tavoitearvoja vuodelle 2020. Koulutusstrategian toteutumista seurataan viiden mittarin avulla: Edellä mainittujen (1) koulutuksen keskeyttämistä ja (2) korkea-asteen koulutusta koskevien indikaattorien lisäksi seurataan (3) aikuisten osallistumista elinikäiseen oppimiseen, (4) perustaidoissa eli 15-vuotiaiden lukemisessa ja matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa heikosti menestyvien osuutta sekä (5) varhaiskasvatukseen osallistumista.

Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä keskimäärin 15 prosenttia aikuisista osallistuu elinikäiseen oppimiseen, perustaidoissa heikosti menestyvien nuorten osuus on alle 15 prosenttia ja 95 prosenttia neljävuotiaista ja sitä vanhemmista osallistuu varhaiskasvatukseen. Suomi on jo saavuttanut nämä tavoitteet lukuun ottamatta varhaiskasvatukseen osallistumista.

EU:n neuvoston mukaan koulutuksen vertailuarvoja olisi kehitettävä myös kansainvälisen opiskelijaliikkuvuuden, koulutuksen työllistävyyden ja kielten oppimisen alueilla.

Edellä mainitun kasvustrategian tavoitteilla on läheinen yhteys EU:n Koulutus 2010 -työohjelmaan, joka sisältää 16 indikaattorialuetta EU:n koulutuspoliittisten tavoitteiden toteutumisesta. Näitä indikaattoreita on hyödynnetty kasvustrategian ja koulutuksen tärkeimpien viitearvojen valinnassa. Työohjelman indikaattorialueita ovat muun muassa esiopetukseen ja erityisopetukseen osallistuminen, lukutaito sekä matemaattinen ja luonnontieteellinen osaaminen, kielitaito, koulutustasoa kuvaavat indikaattorit, elinikäinen oppiminen, aikuisten taidot, koulutusinvestoinnit ja opiskelijoiden kansainvälinen liikkuvuus.

EU:n koulutusindikaattorit muodostavat hierarkkisen kokonaisuuden. Tärkeimmät indikaattorit ovat EU:n kasvustrategian osana ja muutamia seurataan koulutuksen tavoitearvojen avulla. Lisäksi lukuisia indikaattoreita on seurattu Koulutus 2010 -työohjelmassa.

Koulutukseen liittyviä indikaattoreita sisältyy myös EU:n rakenneindikaattoreihin. Rakenneindikaattorien koulutusindikaattorit ovat: 20–24-vuotiaiden koulutustaso, investoinnit koulutukseen, tekniikan ja luonnontieteen tutkinnon suorittaneet sekä elinikäinen oppiminen ja opintojen keskeyttäminen.

Lähteet:

Neuvoston päätelmät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) (2009/C 119/02).
Neuvoston päätelmät Lissabonissa asetettujen koulutusalan tavoitteiden edistymisen seurantaan tarkoitettujen indikaattoreiden ja viitearvojen yhdenmukaisesta luettelosta (2007/C 311/10).
Tutkintorekisteri. Tilastokeskus.
Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia (2010). Eurooppa 2020. Komission tiedonanto.

________

Koulutusindikaattorien kansainvälinen kehitystyö on vilkasta

Unesco aloitti maailmansotien jälkeen kansainvälisen koulutustilastoinnin kehittämisen. Kansainväliset vertailut mahdollistavan kansainvälisen koulutusluokituksen ISCEDin (International Standard Classification of Education) ensimmäinen versio valmistui 1950-luvulla. Uusin versio ISCED-luokituksesta on tarkoitus hyväksyä UNESCOn yleiskokouksessa syksyllä 2011.

1980-luvulla INES (Indicators of Education Systems) -hanke kehitti tuntuvasti koulutukseen liittyviä indikaattoreita OECD-maissa. Yhdysvallat rahoitti sitä runsaasti alkuvaiheessa, koska maalla oli tarve saada kansainvälistä vertailutietoa koulutusjärjestelmien kehittyneisyydestä ja toimivuudesta oman koulutusjärjestelmänsä tehostamiseksi.

OECD:n INES-hanke on edelleen käynnissä. Se on parantanut merkittävästi kansainvälisten koulutustilastojen vertailtavuutta ja tietopohjaa. INES-projektin ja OECD:n muiden koulutustietoprojektien työn pohjalta tuotetaan vuosittain johtava monisatasivuinen koulutustilastojulkaisu OECD Education at a Glance, joka on ollut OECD:n suosituimpia julkaisuja.

OECD:n koulutustilastotyö on laajentunut viime vuosina erityisesti taitomittausten suuntaan; niistä tunnetuin on 15-vuotiaiden taitovertailu PISA. Suomalaiset 15-vuotiaat ovat saavuttaneet maailmanmaineen menestymällä erittäin hyvin PISA-tutkimuksissa. Kehitteillä ovat myös aikuisten taitomittaus (PIAAC) ja korkeakoulututkinnon suorittaneiden taitomittaus AHELO. Tilastokeskus osallistuu PIAAC-hankkeen toteuttamiseen Suomessa. PIAACin tuloksia julkaistaan vuonna 2013.

2000-luvulla EU ja Eurostat ovat aktivoituneet koulutustilastoinnin kehittämisessä, ja koulutustilastot ovat nykyisin EU:ssa säädöspohjaisia. Neuvoston ja parlamentin asetus koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä hyväksyttiin vuonna 2008.

EU:n koulutusindikaattorit sisältävät yhä enemmän numerollisia tavoitteita, jotka perustuvat EU:n koulutuspoliittisiin tavoitteisiin ja niiden seurantaan. EU:n tietotarpeet ovat jatkuvasti lisääntymässä. Useilla merkittävillä koulutuspolitiikan alueilla ei ole kattavaa kansainvälistä vertailutietoa, ja se lisää kansainvälisten koulutustilastojen kehittämispaineita.

Hyvinvointikatsauksen artikkeleita ja muita kirjoituksia saa siteerata lähde mainiten. Kokonaisen kirjoituksen lainaamiseen tulee saada kirjoittajan lupa. Kirjoittajat kirjoittavat omissa eivätkä Tilastokeskuksen nimissä.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 12.12.2011