Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

EU, tilastot ja köyhyyspolitiikka

  1. EU:n inkluusiopolitiikka kiinnittää huomion marginaaliryhmiin
  2. Indikaattorit osana politiikan käytäntöjä
  3. Universalistisesta marginalistiseen näkökulmaan
  4. EU:n vähimmäisvaatimukset eivät riitä kansallisen politiikan toteuttamiseen
  5. Eri käsitteistä eri johtopäätökset – esimerkkinä asuntotulo
  6. Haasteet tilastotiedon tuottajille

Koko dokumentti yhdellä sivulla


Eri käsitteistä eri johtopäätökset – esimerkkinä asuntotulo

EU:n harmonisoimien indikaattoreiden kansallista käyttöä mutkistaa myös se, että Eurostatin käyttämät käsitteet eivät aina vastaa kansallisia käsitteitä. Suomen kannalta köyhyyden ongelma ilmenee suhteellisena tuloköyhyytenä (ks. kuvio 1). Suomessa köyhyysriskin laskennan pohjana oleva tulokäsite eroaa EU:n käsitteestä siten, että kansallisessa käsitteessä tuloihin otetaan mukaan laskennallinen asuntotulo, mutta unionin tulokäsitteestä se puuttuu. Koko väestön tasolla EU:n tilastoviraston Eurostatin esittämät pienituloisuusluvut ovat siksi yleensä suuremmat kuin Suomen (kuvio 2). Henkilömäärissä ero on ollut suurimmillaan 29 000 vuonna 2009.

Väestöryhmittäisessä tarkastelussa ero on vielä selvempi, mutta osittain ristiriitainen: asuntotulon puuttumisen vuoksi lasten köyhyysriski näyttää Eurostatin lukujen mukaan pienemmältä kuin tulonjakotilastossa (kuvio 3), mutta yli 65-vuotiaiden talouksien riski taas suuremmalta (kuviot 4 ja 5). Vanhustalouksissa asuntotulo pudottaa pienituloisuusriskiä, mutta velkaisissa lapsitalouksissa korot painavat asumistulon yleensä negatiiviseksi. Kun köyhyydestä tehdään poliittisia johtopäätöksiä, toimenpiteet saattavat kohdentua eri väestöryhmiin riippuen siitä, kumpaa tulokäsitettä käytetään.

Kuvio 2. Koko väestön köyhyysriski EU-SILCissä ja tulonjakotilastossa vuosina 2004–2010*.

Lähde: Eurostat ja Tulonjakotilasto, Tilastokeskus.

Kuvio 3. Alle 18-vuotiaiden lasten köyhyysriski EU-SILCissä ja tulonjakotilastossa vuosina 2004–2010*.

Lähde: Eurostat ja Tulonjakotilasto, Tilastokeskus.

Kuvio 4. 65 vuotta täyttäneiden naisten köyhyysriski EU-SILCissä ja tulonjakotilastossa vuosina 2004–2010*.

Lähde: Eurostat ja Tulonjakotilasto, Tilastokeskus.

Kuvio 5. 65 vuotta täyttäneiden miesten köyhyysriski EU-SILCissä ja tulonjakotilastossa vuosina 2004–2010*.

Lähde: Eurostat ja Tulonjakotilasto, Tilastokeskus.

Alkuun Edellinen Seuraava


Päivitetty 12.12.2011