Tämä on arkistosisältöä, jota ei enää päivitetä.

Siirry ajantasaiselle Tilastotieto-sivulle.

Kasvu rassaa kannattavuutta

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittajat: Merja Kiljunen ja Samuli Rikama työskentelevät Tilastokeskuksen yritysten rakenteet -yksikössä. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 1/2012.

Ripeästi kasvavien yritysten markkina-asema ja toimintatavat ovat vasta muotoutumassa. Liiketoiminnan kasvattaminen muita markkinoilla toimivia yrityksiä nopeammin vaatii haasteellista ja pitkäjänteistä toimintaa. Voimavarojen panostaminen kasvuun heikentää yleensä yritysten kannattavuutta ja hidastaa oman pääoman karttumista.
_________________________

Talouden voimakkaat heilahtelut ja kriisit viime vuosina ovat heikentäneet kasvuyritysten kehittymisedellytyksiä. Yritystoiminnan kannattavuus ja toimintaympäristö ovat olleet koetuksella talouden yleisestä epävarmuudesta ja rahoituksen saatavuudesta johtuen.

Ripeää kasvua hakevien yritysten toimintaa ohjaa jo määritelmän mukaan vahva panostus toiminnan laajentamiseen muita toimialoilla toimivia – ja toiminnassaan vakiintuneita – yrityksiä nopeammin. Tämä edellyttää yrityksiltä vankkaa osaamista, kilpailukykyisiä, innovatiivisia ja kiinnostavia tuotteita sekä aktiivisia markkinointiponnisteluja. Varsinkin tiukan kansainvälisen kilpailun aloilla toimivien yritysten erottuminen massasta on tärkeää.

Kasvuyritysten on myös hyväksyttävä se, että lyhyellä tähtäimellä kasvuun panostamisella uhrataan toiminnan kannattavuus. Yritystoiminnan hedelmät ovat korjattavissa pitkällä juoksulla, mikäli yrityksen kasvuhakuinen strategia osoittautuu oikeaksi.

Informaatiosektorilla nopeasti myös kannattavuutta

Yritystoiminnan kannattavuus vaihtelee paljonkin toimialoittain. Etenkin merkittäviä investointeja vaativilla toimialoilla, kuten teollisuudessa, käyttökatteen tulee olla riittävä pääomakulujen kattamiseksi.

Sen sijaan useilla palvelualoilla pääomaa ja investointeja tarvitaan huomattavasti vähemmän. Useilla tietointensiivisillä palvelualoilla keskeisin tuotannontekijä on henkilöstön osaaminen ja taidot.

Vuonna 2009 käyttökate oli teollisuuden, rakentamisen ja kaupan aloilla pienempi kasvuyrityksissä kuin kaikissa toimialalla toimivissa yrityksissä keskimäärin (Kuvio 1). Tulos johtunee pääosin panostuksesta kasvuun. Käyttökate oli kasvuyrityksissä noin prosenttiyksikön verran heikompi kuin muissa vastaavien toimialojen yrityksissä.

Kuvio 1. Käyttökatteen osuus liikevaihdosta eri toimialoilla 2009, %

Lähde: Yritysten rakennetilasto. Tilastokeskus

Informaatiosektorin kannattavuus poikkeaa päälinjasta huomattavasti kahdellakin tavalla. Toimialan reilun 7 prosentin käyttökate vuonna 2009 oli suurempi kuin useilla muilla toimialoilla. Informaatiosektorin yritykset koostuvat pääosin ohjelmistojen suunnitteluun sekä atk-laitteisto- ja ohjelmistokonsultointiin keskittyvistä yrityksistä.

Informaatiosektoriin kuuluu myös toimialoja – esimerkiksi teleoperaattorit – joiden toiminta edellyttää hyvää käyttökatetta mittavien verkko- ja laiteinvestointien rahoittamiseksi. Nämä osaltaan nostavat toimialan käyttökatetta.

Muista toimialoista poiketen informaatiosektorilla toimivien kasvuyritysten kannattavuus on parisen prosenttiyksikköä muita toimialan yrityksiä korkeammalla – eli kasvuyritykset informaatiosektorilla kannattavat paremmin kuin muut saman toimialan yritykset.

Tulos on mielenkiintoinen, sillä näin ollen informaatiosektorin kasvuyrityksissä voidaan myös edelleen rahoittaa kasvua liiketoiminnan tuloksella sekä muita informaatiosektorin että muiden toimialojen yrityksiä paremmin.

Sivun alkuun

Teollisuudessa käyttökatteet romahtivat vuonna 2009

Suomen elinkeinorakenteessa teollisuus on erittäin merkittävässä asemassa. Käyttökatteen mediaani yli 10 hengen teollisuusyrityksissä pysytteli vuosina 2006–2008 noin 9 prosentin tuntumassa, mutta romahti talouskriisin seurauksena 6 prosenttiin vuonna 2009 (Kuvio 2).

Kuvio 2. Teollisuusyritysten käyttökatteen osuus liikevaihdosta 2006 – 2009, %

Lähde: Yritysten rakennetilasto. Tilastokeskus

On selvää että kasvavat teollisuusyritykset joutuvat tinkimään kannattavuudestaan kasvun vauhdittamiseksi. Tuotannollisen toiminnan kasvattaminen puolestaan edellyttää yleensä uusia investointeja.

Teollisuudessa toimivissa kasvuyrityksissä käyttökate on selvästi alhaisempi kuin koko toimialalla. Näin oli etenkin vuosina 2006 ja 2007, jolloin kasvuyritysten 8 prosentin käyttökate oli noin prosenttiyksikön koko teollisuustoimialan alapuolella. Vuosina 2008 ja 2009 kannattavuuserot teollisuuden kasvuyritysten ja muun teollisen toiminnan välillä olivat vähäisempiä.

Sivun alkuun

Informaatiosektorin omavaraisuus kunnossa

Kasvuyritysten elinkaaresta ja valitusta kasvustrategiasta johtuen on luontevaa, että aluksi omia varoja kertyy niukemmin taseeseen, kun kaikki liikenevät varat investoidaan kasvuun. Omavaraisuusasteella mitataan oman ja vieraan pääoman suhdetta eli missä määrin yrityksen omaisuus on rahoitettu omalla pääomalla.

Kasvuyritysten omavaraisuus on huomattavasti koko toimialan mediaania pienempi teollisuudessa, rakentamisessa sekä kaupassa. Kasvuyrityksissä omavaraisuus on 30 prosentin tuntumassa, kun muilla näiden toimialojen yrityksillä se tyypillisesti ylittää 40 prosenttia (Kuvio 3). Kasvuyritykset ovat myös usein elinkaarensa alkuvaiheessa eivätkä ole pystyneet vielä kerryttämään omia pääomia.

Kuvio 3. Omavaraisuusaste eri toimialoilla 2009, %

Lähde: Yritysten rakennetilasto. Tilastokeskus

Omavaraisuuden osalta informaatiosektori poikkeaa jälleen täysin muista toimialoista. Informaatiosektorin kasvuyrityksillä omavaraisuus oli hyvällä tasolla, lähes 50 prosenttia taseesta. Tämä oli jopa hieman koko toimialan mediaanin yläpuolella.

Informaatiosektorin alatoimialoilla melkein kaikkien omavaraisuus oli 40-50 prosenttia taseesta, mutta erityisen hyvä laitteisto- ja ohjelmistokonsultoinnissa, lähes 60 prosenttia.

Sivun alkuun

Pääomat kasvua vauhdittamaan

Yritystoiminnan käynnistäminen ja kasvattaminen edellyttävät pääomaa – joko omaa tai vierasta. Kasvuvaiheen yrityksille pääoman saanti voi helposti muodostua pullonkaulaksi toiminnan riskialttiuden ja vakuuksien vähäisyyden vuoksi.

Omalta osaltaan liikeideaansa uskovat kasvuyritykset voivat ainakin lyhyellä tähtäimellä tyytyä alhaisempiin tuottoihin ja korkeampiin omiin investointeihin kuin muut toimialalla toimivat yritykset. Usein kuitenkin julkinen tuki – toiminnan käynnistämiseen, tuotekehitykseen tai investointeihin – on keskeisellä sijalla ohjaamassa yritystä menestykseen.

Artikkelin laskelmat perustuvat Tilastokeskuksen rekisteriaineistoihin sekä rakennetilastoihin. Laskelmat kattavat yritykset, joiden henkilöstön lukumäärä oli vähintään 10 vuonna 2006 ja jotka toimivat aktiivisesti myös vuonna 2009. Kasvuyritysten henkilöstö tällä ajanjaksolla oli kasvanut keskimäärin vähintään 20 prosenttia vuodessa. Tiukasti rajaten aitojen kasvuyritysten määrittelyä vaikeuttavat esimerkiksi konsernin sisäiset yritysjärjestelyt.
Aineisto kattaa laajalti yksityisen sektorin toimialat Suomessa. Laskelmat on laatinut Merja Kiljunen.

 


Päivitetty 16.2.2012