Eurooppa matkalla päästöttömään energiantuotantoon
– siirtoverkot avainasemassa

Koko dokumentti sivutettuna


Kirjoittaja: Vesa Puoskari on Brysselissä asuva vapaa toimittaja ja Tieto&trendit-lehden vakituinen avustaja. Artikkeli on julkaistu Tilastokeskuksen  Tieto&trendit-lehdessä 1/2012.

EU:n komission joulukuussa julkaisema Energy Roadmap 2050 viitoittaa tietä päästöttömään energiantuotantoon. Tavoitteena on leikata kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosentilla seuraavan neljänkymmenen vuoden aikana ja samalla turvata energiantarjonta ja säilyttää teollisuuden kilpailukyky. "Euroopalla on käytössään riittävästi uusiutuvaa energiaa, mutta Euroopan energiajärjestelmä ei voi toimia ilman mittavia investointeja energiaverkostoon", sanoo European Climate Foundationin Brysselin toimiston johtaja Tom Brookes.
______________________

"Tavoitteiden toteuttaminen edellyttää, että vähennämme fossiilisten polttoaineiden ja lisäämme uusiutuvien energialähteiden käyttöä sekä investoimme jakeluverkkoihin", linjaa VUB:n (Vrije Universiteit Brussel) EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaan erikoistunut tutkija Claire Dupont.

    "EU:n tiekartan uusiutuvaan energiaan liittyvät
tavoitteet voisivat olla vieläkin kunnianhimoisempia.
Esimerkiksi vähentämällä kaasun osuutta energiantuotannosta voitaisiin lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä", arvioi EU:n ilmasto- ja energiapolitiikkaan erikoistunut tutkija Claire Dupont.

"Uudistuvat energialähteet ovat paras tapa yltää päästöttömään energiantuotantoon. Teknologia on osoittanut toimivuutensa. Se on puhdasta energiaa ja se käy yhä edullisemmaksi", hän huomauttaa.

European Climate Foundationin Brysselin toimiston johtaja Tom Brookes lisää, että energiatehokkuuden parantaminen on olennaista fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiselle.

       "Ilmastonmuutoksen ehkäisy on vain yksi peruste kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiselle. Fossiilisista polttoaineista luopuminen on järkevää myös taloudellisesti ja ihmisten terveyden kannalta", arvioi European Climate Foundationin Brysselin toimiston johtaja Tom Brookes.

"Meidän on luovuttava lähes kokonaan fossiilisten polttoaineiden käytöstä energiantuotannossa ja kuljetussektorilla. Käytännössä näiden on oltava päästöttömiä. Tämän seurauksena sähkön kysyntä lähes kaksinkertaistuu. Energiatehokkuus on olennaista kaikkialla, missä sähköä käytetään."

Siirtoverkot ratkaisevassa roolissa

Uusiutuvista energialähteistä komissio nostaa esille etenkin tuulivoiman kasvun. Pohjois-Euroopassa panostetaan tuuleen, kun etelässä energiaa tuotetaan auringon avulla.

Tuulen vaihteluiden vuoksi tuulivoiman keskimääräinen syöttö on noin 25–30 prosenttia kapasiteetista. Aurinkoenergialla syöttö on tätäkin alhaisempi. Uusiutuvien energialähteiden tuotannon vaihteluiden tasaamiseksi tarvitaan tehokas jakeluverkko.

"Aurinkoenergia on ympäristön kannalta paras vaihtoehto, mutta sen hyödyntäminen vaatii tehokkaan jakeluverkoston. Komission visiossa energiaverkostojen rakentaminen on otettu hyvin huomioon", huomauttaa Claire Dupont.

"Jos uusiutuvan energian osuus energian kokonaistarjonnasta yltää 80 prosenttiin, tämä takaa täydellisen energiaturvallisuuden. Euroopan energiajärjestelmä ei voi kuitenkaan toimia ilman mittavia investointeja energiaverkostoon."

"Esimerkiksi Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta. Hiilenkäytön lisääminen olisi sille katastrofi, joten sen puute on korvattava uusiutuvilla energialähteillä. Saksa ei tähän yksin pysty, joten sen on katsottava rajojensa ulkopuolelle. Tähän tarvitaan maiden rajat ylittävä tehokas siirtoverkko", Brookes sanoo.

Sivun alkuun

Kaasukapasiteetti riittävä

Komission suunnitelmissa kaasu on avainasemassa energiajärjestelmien muutoksessa. Hiilen ja öljyn korvaaminen kaasulla auttaa vähentämään energiasektorin päästöjä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.

Claire Dupont kuitenkin arvioi, että ilmastopoliittisin perustein kaasunkäytön lisääminen ei ole välttämätöntä.

"Kaasuputkiston ja -terminaalien kapasiteetti on riittävä nykyisellään. Komissio ajaa kaasuputkiston kehittämistä pikemminkin energiaturvallisuuteen ja geopolitiikkaan liittyvin perustein kuin ilmastopolitiikan näkökulmasta. Tavoitteena on vähentää riippuvuutta Venäjältä tuodusta kaasusta."

"Ilmastopolitiikan näkökulmasta kaasua voidaan käyttää esimerkiksi tuulivoiman varavoimana, mikäli meillä on käytössä toimiva hiilidioksidin varastointijärjestelmä. Näillä näkymin tämä tuskin on mahdollista", arvioi Dupont.

Myös Tom Brookes epäilee hiilidioksidin talteenoton ja varastointijärjestelmän toimivuutta, joka sisältyy komission linjauksiin.

"Uusiutuvien energialähteiden osuus energiantuotannosta on oltava noin 60–80 prosenttia, muutoin hiilen talteenoton varastoinnin osuus nousee liian suureksi. Etenkin kaasun käytöstä syntyvät hiilidioksidipäästöt olisi varastoitava kokonaisuudessaan. Tällä hetkellä meillä ei ole näyttöä siitä, että hiilidioksidin varastointijärjestelmä voisi olla toimiva ratkaisu."

Sivun alkuun

Energiainvestoinneilla kiire

Energiasektorilla investoinnit tehdään 20–60 vuoden ajanjaksolle. Komissio kannustaa EU:n jäsenvaltioita miettimään, miltä energiapaletti näyttää vuonna 2050 ja luomaan puitteet yksityisille investoinneille.

Tom Brookes patistaa investoijia liikkeelle."Aihe on esillä niin poliittisissa keskusteluissa kuin yritysten hallitusten tasolla, mutta käytännön investointipäätöksissä tämä ei juuri näy."

"Seuraavan 40 vuoden aikana kaikki voimalaitokset ja verkot vanhenevat, joten meidän on rakennettava energiajärjestelmä kokonaan uusiksi joka tapauksessa. Saastuttavan teknologian rakentamisessa ei ole mitään mieltä. Olemme matkalla hyvään suuntaan, sillä Euroopassa ei ole tehty merkittäviä investointeja esimerkiksi hiilivoimaloihin viime vuosina."

Brookesin mukaan haasteena on vakuuttaa investoijille, että pääomasijoitus on kannattava. "Säästämme energiakustannuksissa, kun öljyn, hiilen ja kaasun käyttö vähenee. Tämä sijoitetaan infrastruktuuri-investointeihin, jolloin kustannus on enemmänkin pääomakustannus kuin käytöstä aiheutuva kustannus."

"Poliittiset päätökset säätelevät energiamarkkinoita, joten järjestelmän muutoksen on tapahduttava lainsäädännön kautta", hän sanoo.

Euroopan päästökauppajärjestelmä on luotu kannustamaan yrityksiä investoimaan energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan. Taloustaantuman seurauksena energian kysyntä ja samalla päästöoikeuksien hinnat ovat pudonneet merkittävästi. Käytännössä tämä on pysäyttänyt investoinnit vihreään energiaan.

"Päästökauppajärjestelmä ei ole tuottanut toivottua tulosta, sillä rahoitukseen ja talouteen liittyvät ongelmat ovat hidastaneet vihreään energiaan siirtymistä huomattavasti", Claire Dupont huomauttaa.

Sivun alkuun

Tavoite mahdollinen

Kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamisen perimmäisenä tavoitteena on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen. Komission mukaan nykyistä politiikkaa jatkamalla päästöjä saadaan leikattua noin 40 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Riippuvuus tuontienergiasta kasvaa ja energiakustannukset kohoavat fossiilisten polttoaineiden hinnan nousun vuoksi.

Claire Dupontin mukaan EU:n tiekartan uusiutuvaan energiaan liittyvät tavoitteet ovat toimivia energiapolitiikan kehittämiseksi. "Ne voisivat olla vieläkin kunnianhimoisempia. Esimerkiksi vähentämällä kaasun osuutta energiantuotannosta voitaisiin lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttöä."

Brookesin mukaan hiilen käytöstä luopuminen on aloitettava välittömästi. "Jos öljyn hinta nousee IEA:n ennusteiden mukaan, käytämme vuonna 2050 pelkästään öljyyn noin 2,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. Ilmaston muutoksen ehkäisy on vain yksi peruste kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiselle. Fossiilisista polttoaineista luopuminen on järkevää myös taloudellisesti ja ihmisten terveyden kannalta", arvioi Tom Brookes.

 


Päivitetty 16.2.2012